• Touko Aalto

Näennäisdemokratiaa ja itkeviä lapsia

Tänään se sitten tapahtui, ensimmäisen kansalaisaloitteen lähetekeskustelu eduskunnan täysistunnossa.

Alusta asti on ollut selvää, että keskustelu leviää kahteen suuntaan. Toisaalta puhutaan työvälineestä ja toisaalta työn lopputuloksesta. Työvälineellä tarkoitan itse kansalaisaloitetta ja työn lopputuloksella tarkoitan lakia, joka kieltää turkistarhauksen Suomessa.

Keskustelun kaksi ensimmäistä puheenvuoroa riittivät näyttämään keskustelun suunnan.

Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru kehui kansalaisaloitteen merkitystä osana suomalaisen demokratian kehittämistä ja toivoi kansalaisaloitteelle asiallista käsittelyä, sitä tarkemmin määrittelemättä. Hänen mielestään Suomella ei ole varaa luopua näin merkittävästä vientialasta, mutta eläinten hyvinvointia pitäisi kehittää.

Vihreiden Anni Sinnemäki puolestaan korosti sitä, että politiikan ja lainsäädännön tehtävänä on asettaa elinkeinolle moraaliset ja eettiset rajat.

Tämän jälkeen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk) totesi keskustan turkistarhausta puolustavan kannan ja lupasi aloitteelle asiallisen käsittelyn valiokunnassaan.

Sitten siirryttiin minuutin mittaisiin debattipuheenvuoroihin. Päälinjat menivät niin, että vihreiden (yksimielisesti) ja vasemmistoliiton (vähintäänkin enemmistö) edustajat kannattivat turkistarhauksen kieltämistä, demareiden pakka on levällään ja kaikki muut vastustivat turkistarhauksen kieltämistä.

Sanottakoon jo tässä vaiheessa se, että olen puhtaan asenteellinen tässä kysymyksessä ja kannatan turkistarhauksen kieltämistä siirtymäaikojen kautta. Siksi kirjoitan, miten kirjoitan.

Mielenkiintoisimmat tänään esitetyt argumentit turkistarhauksen kieltämistä vastaan löytyvät alta:

Kimmo Sasi (kok): "Ajatelkaa niitä pieniä itkeviä lapsia, joiden vanhemmat syrjäytyvät kun työpaikat katoavat."

Janne Sankelo (kok): "Tosielämässä ihmiset käyttävät eläimiä hyödykseen."

Maarit Feld-Ranta (sd): "SPD ei kannata turkistarhauksen kieltämistä, koska sillä on merkittävä alueellinen työllistymisvaikutus."

Lauri Heikkilä (ps) "Perussuomalaiset kannattavat rehtiä ja rehellistä yrittämistä, jota turkistarhaus on."

Ulla-Maj Wideroos (rkp) "Tukekaamme yrittäjyyttä, tukekaamme turkistarhausta."

Peter Östman (kd): "Mikä ero on turkistarhauksella ja muulla tuotantoeläintaloudella?"

Lea Mäkipää (ps): "Miksi juuri turkistarhaus pitäisi kieltää. Annetaan myös turkistarhauksen elää ja kukoistaa."

Jotta teksti ei veny liian pitkäksi, jätän argumenttien arvioinnin lukijan vastuulle.

Sekä kansalaisaloitteesta että turkistarhauksen kieltämisestä on puhuttu jo pitkään. Asetelmat ovat olleet hyvin selvät, kuten tänään saimme huomata. Toinen puoli sanoo elinkeinonvapaus, työllisyys- ja talousvaikutukset, tuotanto karkaa Kiinan ja toinen puoli ampuu alas kaikki nämä löperöt argumentit.

Sitten päästään itse asiaan eli eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin, joissa toinen puoli vetoaa perinteisiin ja eläinten hyvään kohteluun ja toinen puoli osoittaa eläinten hyvän kohtelun puutteet ja laiminlyönnit sekä kertoo oman eettisen ja moraalisen maailmankuvan, johon turkistarhaus ei yksinkertaisesti mahdu. Väliin mahtuu monta mielipidettä ja puhujaa, jotka yrittävät saada edellä mainitut mielipiteet näyttämään ääripäiltä ja oman linjansa olevan kaikkia ymmärtävä kompromissi.

Mitä tulee itse kansalaisaloitteeseen, homma menee varsin mielenkiintoiseksi.

Eduskunta hyväksyi 21.10.2011 selvin äänin ne perustuslain muutokset, jotka entinen oikeusministeri Tuija Brax esitteli lepäämään jätettäväksi edellisellä vaalikaudella. Nuo muutokset tarkoittivat presidentin valtaoikeuksien kaventamista eli parlamentarismin vahvistumista ja pitivät sisällään kansalaisaloitteen.

Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen käyttöönoton 7.12.2011 ja se astui voimaan 1.3.2012.

Pitkin matkaa kuultiin paljon natinaa kansalaisaloitetta vastaan ja sen merkitystä vähäteltiin.

Muun muassa Kimmo Sasi on toivonut, että kun aloitteita jätetään, ne ovat tarkkaan harkittuja ja niillä on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Sasin aisapari Ben Zyskowicz on kutsunut kansalaisaloitetta näennäisdemokratiaksi.

Juuri tämänkaltaisten kommenttien vuoksi kansalaisaloitetta tarvitaan, jotta kansanedustajat eivät kaikessa viisaudessaan määrittele, mikä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia ja mikä ei, puhumattakaan demokratian määrittelystä.

Vastaavankaltaista asennetta löytyy myös lehtien pääkirjoitustasolta. Helsingin Sanomat uutisoi 10.12.2011 Kalevan pääkirjoituksesta, josta alla suora sitaatti:

"Kansalaisaloitteella yritetään parantaa äänestäjien luottamusta poliittiseen päätöksentekojärjestelmään. Vaara on, että hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan." Suomalainen parlamentaarinen järjestelmä perustuu edustukselliseen demokratiaan, jossa kansa käyttää valtaa valitsemiensa edustajien välityksellä. Jos edustajat eivät toimi toivotulla tavalla, heidät on mahdollista vaihtaa vaaleissa."

Voi hyvää päivää. Että oikein neljän vuoden välein ja koska näin on toimittu ennen, näin tulee toimia aina.

Puolueet ovat suhtautuneet kansalaisaloitteeseen kaksijakoisesti. Va­sem­mis­to­liit­to, vih­reät ja pe­rus­suo­ma­lai­set ovat vaatineet, et­tä kan­sa­lais­aloi­tet­ta kä­sit­te­le­vän va­lio­kun­nan oli­si ai­na an­net­ta­va aloit­tees­ta mie­tin­tö (valiokunnan ehdotus täysistunnolle, miten eduskunnan tulisi asiasta päättää). Muut puolueet ovat olleet sitä mieltä, että antakoon valiokunnan päättää, mitä kansalaisaloitteille tehdään.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kiteytti kansalaisaloitteen vastustajien tuntoja hyvin 22.4.2013 sanoessaan, että kansalaisaloite on turha. Hänen mukaansa vaalien kanssa kilpaileva järjestelmä nakertaa äänestysaktiivisuutta. Hallelujah!

Eduskunnan puhemiesneuvosto kokosi eduskuntaryhmien kantoja, jonka pohjalta luotaisiin sävelet, miten kansalaisaloitteita tulisi käsitellä.

Lopputuloksena saatiin malli, jonka mukaan valiokuntien on kuultava aloitteesta asiantuntijoita ja viimeistään kuuden kuukauden sisällä tehtävä päätös siitä, kuinka se aikoo käsitellä kansalaisaloitteen. Tämä poisti pahimpia pelkoja siitä, että kansalaisaloitteille ei kävisi, kuten kansanedustajien tekemille aloitteille yleensä käy eli niitä ei oteta edes valiokunnan käsittelyyn ellei niillä ole yli 100 kansanedustajan allekirjoitusta takanaan.

Kansalaisaloitetta käsitellään siis lähtökohtaisesti, kuten 100 kansanedustajan tekemiä aloitteita, mutta tämäkään ei vielä takaa mitään lakiautomaattia, koska jokainen valiokunta voi päättää asian käsittelystä juuri niin kuin sitä huvittaa ja 100 kansanedustajan allekirjoitusraja on vain yleisesti hyväksytty suositus, ei mikään velvoittava ehto.

Uskon kuitenkin, että nyt päätetyllä tavalla kansalaisaloitteet saavat mahdollisuuden päästä kaikkiin aloitetta koskeviin valiokuntiin asiantuntijakuulemisineen, aloitteista tehdään mietintö ja lopulta mietinnön pohjalta eduskunta käsittelee aloitetta eduskunnan istuntosalissa.

Ja lopuksi. Mitä tulee pelkoihin "kaameista" kansalaisaloitteista, 50 000 allekirjoitusta on melkoisen suuri määrä ihmisiä eli eivät mitkä tahansa vitsit nouse eduskunnan käsittelyyn. Jos "kaameita" aloitteita nousee, eduskunta sitten kaikessa viisaudessaan käsittelee aloitteet ja äänestää ne nurin.

Jos olemme huolissamme kansalaisten tekemistä aloitteista, sopisi olla huolissaan myös kansanedustajien läpällä tekemistä aloitteista, joista yksi tunnetuimmista on Pentti Kettusen tekemä toimenpidealoite, jossa ehdotetaan, että UKK-kansallispuistosta rajattaisiin alue vihreiden eduskuntaryhmälle koppakuoriaisten paimentamista varten.

Kansalaisaloitteiden käsittelytapaan sopii hyvin Evelyn Beatrice Hallin Voltairen asennetta kuvaava lause: "Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se"

4 kommenttia

Anonyymi

26.4.2013 02:31

Kappas olen kerrankin samaa mieltä viherpiipertäjän kanssa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

26.4.2013 08:50

Hyvää pohdintaa kansalaisaloitteesta. Kiitoksia Aallon Toukolle.

Kansalaisaloitteeseen on jäänyt valuvikoja, kuten termi nykyisin kuuluu. Vireillä oleva kansalaisaloite 6 korjaa läpimennessään osan niistä.

Yksi erittäin iso asia, mikä tuntuu jääneen monelta kansanedustajaltakin huomaatta on se, että 10/2011 voimaan saatetussa ja perustuslain ns. uudistuksessa tehtiin merkittävä itsemääräämisoikeuden poisto suomalaisilta.

Perustuslain 1§, 94§ ja 95§ yhteenvaikuttavuudesta kohistiin sosiaalisessa mediassa (SM) suuresti. Nythän hallituksella on valmiudet luovuttaa itsemäärämisoikeuden kannalta merkittävää toimivaltaa EU:lle ja nimeämättömelle kansainväliselle toimielimelle ja/tai järjestölle.

Kuten esimerkiksi tapetilla ollut budjettivalta....Ilman kansanäänestyksiä.

Lisätietoa avoimen internetin hakukoneilta:
LJL 3/2011 koplaus
perustuslain tekstien vertailu

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

26.4.2013 12:49

"Kansalaisaktiivisuus vähentää kansalaisaktiivisuutta." Alkaa Peter Östmanin kaltaiset tolvanat syömään meikäläisen uskoa edustuslaitokseen toden teolla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

27.4.2013 09:13

Sain Östmanin aivoituksista sellaisen käsityksen, että hänen mukaansa kansalaiset jaksavat maksimissaan tietyn määrän kansalaisaktiivisuutta - ehkä juuri sen verran, että jaksavat äänestää kerran neljässä vuodessa. Mutta jos kansalainen erehtyy tekemään jotain muuta aktiivista toimintaa, kuten vaikka allekirjoittaa paperin kerran kolmessa vuodessa, niin ei tämä kyseinen kansalainen enää jaksa äänestää vuosiin tuon suuresti uuvuttavan toimenpiteen jälkeen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi