Yhteiskunta

Naiset katselevat lasikaton läpi harmaissa puvuissa mersun takapenkille kiitäviä johtajia. Sitten he menevät päiväkodin kautta kauppaan tekemään ruokaostoksia euroillaan, jotka ovat arvoltaan tulkinnasta riippuen 80–100 senttiä.

Tämä kaikki on jo eilispäivää, ja nyt miesten ahdinko vain pahenee.

Esimerkiksi eräässä suomalaisessa opiskelijajärjestössä on jo pitkään toiminut suuri, aktiivinen naisverkosto täynnä vaikutusvaltaisia naisia yhteiskunnan eri aloilta. Ja sitten on vähemmän aktiivinen ja melko eksklusiivinen miesverkosto, johon kuuluu vain viime vuosien puheenjohtajia.

Jälkimmäinen verkosto on niin epävirallinen, ettei sitä oikeastaan ole edes olemassa, mutta silti joku vääräleuka on keksinyt sille nimen: kikkelikerho. Huhun mukaan pääsyvaatimuksena on vanhoina hyvinä aikoina ollut muutakin kuin miehiset sukukalleudet, mutta tästä ei ole vahvistettua tietoa.

Eikä tule.

Nimittäin kävi niin onnettomasti, että Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa viime viikonloppuna valittiin puheenjohtajaksi vahingossa nainen. Vahingossa siksi, että ilmeisesti sukupuoleen ei huomattu kiinnittää tavanomaista enempää huomiota.

Yölliset kähminnät kabineteissa jatkuivat aamuun asti, ja lopulta neuvottelijoiden pieni ja perinteisesti miesvaltainen joukko pääsi sopuun keitä kaikkia kokousedustajien tulee äänestää.

Tuloksena kehkeytyi uusi hymyilevä opiskelijan äänitorviseitsikko: http://www.syl.fi/2010/11/20/syln-liittokokous-valitsi-uuden-hallituksen-puheenjohtajaksi-katri-korolainen-virkajarvi/

Koska k-kerhon tapaamisessa ovat perinteisesti läsnä kaikki lähivuosien k-miehet (ml. tämän kirjoittaja), k-kerho voi kokoontua seuraavan kerran aikaisintaan 2010-luvun lopussa – edellyttäen, ettei jostain ilmesty sitä ennen taas pätevää naista, jo toista samalla vuosikymmenellä.

R.I.P. Kikkelikerho.

Mies ajoi ojaan, ampui pistoolilla ravintolan edessä ja nyt hänen pelätään kadonneen.

Miehet ovat siinä määrin syrjäytymisuhan alla, että olemme huolissamme heistä. (Olla ”huolissaan” on tässä osuvan epätarkka ilmaus.)

Huolta riittää syystäkin: yritysjohtajat ovat miehiä, vallakkaimmat (ei välttämättä näkyvimmät) poliitikot ovat miehiä, miehet joukkueurheilevat ja sitten on niitä naisten sarjojakin. Yliopistojen opiskelijat ovat enimmäkseen naisia, professorit miehiä.

Tästä innostuneena vertailimme kavereiden kanssa loppuviikolla tasa-arvoisia koulukokemuksiamme: tytön ja pojan yhteisesitelmästä poika on saanut paremman arvosanan, vihkotyöskentelyn arvosteluasteikko on sukupuolikohtainen ja pojat on poikia mutta tytön on paras oppia käyttäytymään jos aikoo joskus jostain miehen löytää.

Myöhemmin keskusteltiin myös Sinkkuelämää-sarjasta ja -leffoista. Kaikki tiesivät jo, että ne esittävät naisen itsenäisenä ja vapaana. Yritin päteä jonkun muun ajatuksilla ja väittää väliin, että koko touhuhan pyörii miesten ympärillä. En tiedä upposiko.

Jos koulutus suosii tyttöjä ja koulujen henkilöstö on naisvaltainen, mikä tai kuka meidät kouluttaa epätasa-arvoon?