Herutusta

Mä en yleesä tapaa lukee melodraamaa ja sellast äitelää herustuskirjallisuutta mis lukija hankitaa volisee vittu suunnillee joka toisel sivul. Must sellane on kiusallist enkä mä tajuu sen funktioo ja must on muuteski hianompaa pysyy just sen raja alla… Nyt tein poikkeukse kerta oli harvinane tilasuus lukee koira kirjottama romaani. Eijo liika useesti tullu vastaa!

Tää harvinasuus oli nimeltää Tiellä pysymisen taito (The Art of Racing in the Rain) ja kirjottaja on Garth Stein. Se kertoo koirast ja sen perheest ja enne kaikkee ralliajost ja siit mite helveti hianoo on pysyy satees radalla ku muut ajaa ulos – formulaluaka ajokoirakirjallisuutta siis. Pari kualemantapaust, kamalii vääryyksii, amerikkalast oikeussalidraamaa ja ahdistust ja sit pari kiinnostavaa rallitaivalta jossai välis. Simppeli rakenne minkä jokane lukija tuntee vanhastaa ja lajityypilline häpiend – luajankiitos, ei sitä muute ois kestänykkää! Enkä mä tätä muute mainostas mut ku se oli sen mope kirjottama ni pitää kannattaa ees periaattee vuaks vaiks oommä paskempaaki kirjallisuutta lukenu monet kerrat.