Kahtalast

Mä oon tänää iha käsittämättömä kaunis. Oikeesti mä tajusin sen vast ku olin päässy jo töihi asti ja huuhtasin kädet ni näin vessampeilist ja olin iha et vau! ja sit mun piti hetki iha patsastella käytäväs isompeili eessä et onks tää totta ja vittu joo: tää on just se päivä ku oon tääl yksinäni nii et menee niiku 100 % haaskoo. Ha ha!

Muttei nii hyvää päivää ettei jotai vahinkooki: eile mä riahuunnun pesee sänkyvaattet kerta miätin sitä allerkiaa – ja mun vanha peite sit ei tullu paremmaks siä konees. Okei, se oli jo hiukka repeentyny ennestää reunoje lähelt, se on sellast keveetä kesävanuu ja ku sitä on joskus kiskonu lakana sisää ni se on vähä kärsiintyny. Mä ajattelin et kattoo nyt mut ku nykäsin sen tänä aamuna alas narult ni totesin et se oli se viimine pisara ja siitteijo enää peitoks ku jonnei pentulaatiko pohjalle tj. Nii et pitäs nyt sit hankkii äkkipääte uus kesäpeittoki ja vittu ku eijois aikaa paneentuu sellasee yhtää. Sitäpais mullon muutama vuade ollu takaraivos pakkomiälle silkkipeitost (ja ne ois kuulemma allerkiaystävällisiiki…) ja se pamahti nyt päälle sit samaa saumaa ni mä olin et vittu joo, rupee nyt sit sellast etsii ja maksaa täs. Mut kattoo nyt nukutaaks meil torkkuvilti alla pitkästikki.