Lomattu vuadevvaihde

Jossen muuta ni nuksunu oon ainaski niiku heinillä marsujen kaukalon. Ja saanu siin sivus vuarokausirytmi nii perseellee et tulee tosi ankee alkuviikko ku sitä koittaa kohillee, sit taas loppuviikko rempallaa ja ens viikol uusiks. Uujee.

Ja sittoon antanu kertoo itelleni et mahjongis kuuluu muka oikeesti laskee kans pisteit eikä vaa et saaks ne palikat nypittyy pois vai ei ja tää tiato vituttaa mua aika rankasti kerta se vei multa koko pelist sen pelaamise ilo ja jätti vaa sen metsästykse. Nyt niit palikoit sit tuijottaa ja aikaa kuluu ku ihmettelee et mist niiku kallemma kautta. Ja sit lakkaa näkeest metsää puilt nii sanookseni. Ja sittei mee tasan. Vittu ku tyhmää.

Käytii kattoo ilostustulistuksii ja joteki jäi latteet fiilarit vaiksen tiä et miks. Kuplat me juatii pois mut ruakaa olis jääkaapis viä viikoks piämperheelle. Tällasel yksineläjäl ne kaissit pilaantuu loppupääst sinne kaappii – vastaha täs kuultii et sinkkunaiset nakkaa enite ruakaa roskiksee. Joo, ehkei pitäs ikinä ostaa mitää kotii vanhettuu. Mut josko lenkijjälkee maistus ku meinasin täst lähtee.

Ja mitää enno luvannu kellee. Hiukka oon aatellu et tää vois olla sellane Ole Kiltti Piiklelle -vuas noinniiku vaihteeks mut näkee sit jos näkee.

When all the lights are turned off
And all the dreams are gone
One little candle burning
Flickering in the dark

As time erases distant memories
And night time seems nearer than dawn
My love for you was made in heaven
And I will not ever let go

Kirjoitettaessa soi Ira Kaspi: Distant memories