Post festum

No ei menny joulu niiku Strömsöössä. (Åjdå!) Tai oikeestaa se kaikki alko mennä viturallee jo enne jouluu ku ruvettii gölgille. No siis meitsiki meni sit juamaa vittu toisenki mukillise sitä kerta se oli just hyvi maustettuu ja sokeroituu ja muuteki hyvää. Ni ei sit kumpikaa aivosolu huutanu et haloo! toi kama on siis punkkuu! haloo! kerta se ei maistunu paskalle suus. Joo. Eka olin iha vesikural ja sit kolme päivää oli kaikki limakalvot turvoksis ja vereslihal eikä tod tehny miäli niiku mitää ruakaa saati et joulumättöö. Ikinä en enää jua ku valkkarigölgii.

Sit ku alko olla kroppa kuasis ni emo kerto et me ollaa siskolluana niiku pikkemmä kaava kautta ja jotai kolme yätä. !!!!! Vittu mä olin heti kriisis ja siit saatii kunno norsuvvitut aatoks kerta mä olin kuvitellu et mä selviisin yhel valvotul yäl ja sit tarvittii kaikennäköst rauhansovitteluu enne ku tingittii kumpiki ja päästii sopuu kahest yäst.

Paketist paljastu Rimmise finlandiavoittaja. Mä en kyenny sitä Rimmise edellist kolmatta sivuu pitemmälle ni eijo sillai hai houps niiku. Enno avannu sitä viä.

Ja sit mä luulen et siit varsinasest jouluvviatost munnei tarvi avaantuu syvällisemmi. Lunta tuli riittävästi ja pakkane ja viima piti jengit enimmäksee sisätilos. Mä kiältäydyn pelaast monopolii kerta siit tulee mulle aina paskat fiilikset voitin tai hävisin ni me pelattii enimmite jotai palikkapelii minkä nimi oli jotai ubuntu kaltast. Ja sit pelattii sällie kans räsypokkaa. Aika mont pulloo tyhjeni ja siin kohtaa ku mä oisin halunnu suklaata ni sitä eijollu enää koko talos kerta toiset oli syäny ne sillaikaa ku munnei viä tehny miäli mikä vitutti tosi rankasti ku tiäs et itellois kotona vaiks mite paljo lahjuskonvehtii.

Mikä on hianoo ni se et joulu on vaa kerra vuades. Ens vua miälellää se malli Äkäslompolo.

Kirjoitettaessa soi Nick Cave & the Bad Seeds: O Children