Tuplapauku kohta

Mä olin lähös vittumasee kokoonnuksee iltapäiväl ja mulloli jo kamat kasas ja takki pääl ku mun tyäpuhelin soi. Mä hetke meinasin et en kyl vastaa mut sit aattelin et vittu josse on kuiteski siit kokoonnuksest ja se on vaiks peruuntunu ja menin sit tyhmä viä vastaa. Okei, se oli se uros vaihteeks. Mä sanon sille et nyt jossei sulloo mitää asia-asiaa ni mä oon oikeesti just häipyys paltsuu. No eihä sillollu, se soitti vaa kiittääksee viimesestä mukamas = et kuulis mun seksikäst ääntä ja sais pidettyy hommaasa virellä. Just. Mä siis nakkasin sille sen luuri jotakunki korvaa ja ryntäsin.

Ja ihmettelin et mis vitu välissä mä oon muka alkanu puhuu tota asia-asia -kiältä ja mitennii. Se ei kuulu olleskaa piiklee mut joo, kiäli muuttuu tiätty koko aika. Mä enno ikinä kauheesti tyksiny tost nimenomasest uudennoksest mut okei, mä tajuun kyl et sillon funtio ainaski jossai kohtaa. Oha se nyt iha eri asia jos mullon töit tai jos mullon töitöit. Joo. Mut piikleks toi tänäne ois ollu todennäkösemmi asiallist asiaa ja ehkä mä olinki sanoos nii mut siin kiirees se lyhenty? Mut ku mä en tiä ni tää jäi kaivaa mua. Mä en enää osaa mun äidinkiält vai? Vittu.

Ehkä mä oon taas vaa väsyny. Ehkä mä meen täst nuksuunuksuu (enkä vaa sänkyy räplää).

Kirjoitettaessa soi Ryan Adams: Twice as bad as love