Valoo

Valosampi aamu, pikkäst aikaa. Eikä kiirettä minnee. Kattelen aamutaivast olohuanee sohvast ja mullon tosi pikkäst aikaa hyvä olla. Aika hyvä. Melki hyvä. Jos mä tiätäsin mitä zen on ni sit ehkä sitä. Ting ja tang tai mikä vaa feng ja sui.

Tää eijo ollu paskempi viikko.

Yks tuttu muatoli hyvi oma syksysä ja mun ku se totes etteijo antanu ittellee mahkuja ilosii asiohi. Ku on daun ni sitä vaa ei jaksa mennä riakkuu ja olee sosiaaline. Vittu ku on palasina ni ei jaksa ees kattoo sitä ku toisil on kivaa. On parempi olla iteksee ja nualeksii haavojaa jossai sängy alla. Nyt must tuntuu et pikkuhiljaa vois olla jotai elämää itelläki. Jotai kivaa vois ilmetä. Ehkä nyt ois se aika ku avais ikkuna jossei viä ovee ja tuulettas. Jos antas maailmalle mahdollisuude olla vähemmä vittumaine.

*ravistelee kroppasa kohillee*

Kirjoitettaessa soi Todd Rundgren: Torch Song