Lukukausimaksut ovat karhunpalvelus Suomelle

  • Touko Aalto

Juttelin eilen paluulennolla Brysselistä Helsinkiin nepalilaisen nuoren miehen kanssa. Hän asui Seinäjoella, jossa opiskeli kansainvälistä liiketaloutta. Juttelimme mukavia aikamme kunnes mieleeni palautui ikuisuuskeskustelu Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelta tulevien tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksuista.

Aihe pulpahti taas esiin kuluneella viikolla. Päivi Lipposen (sd.) johtama työryhmä esitti koulutusviennin edistämistä käsitelleessä selvityksessä myös lukukausimaksujen perimistä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta tutkinto-opiskelijoilta.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) vastaanotti selvityksen innostuneena ja totesi, että koulutusmaineestamme on otettava vihdoin kaikki irti ja että koulutusviennistä tehdään kannattavaa liiketoimintaa vielä tämän hallituskauden aikana. Kiurun mukaan toimenpideohjelmasta pyritään sopimaan jo tänä vuonna. Kysymys kuuluu, mitä mieltä ministeri Kiuru on selvitystyöryhmän lukukausimaksuja koskevista esityksistä? Ovatko selvitysryhmän lukukausimaksuja koskevat esitykset mukana jo tänä vuonna hyväksyttävässä toimenpideohjelmassa?

Mietin, mitä lukukausimaksujen asettaminen tarkoittaisi tapaamalleni nepalilaiselle nuorelle ja tuhansille muille kansainvälisille opiskelijoille. Ja toisaalta, minkälaisia vaikutuksia esityksellä olisi Suomelle

Kun opiskelija katsoo karttaa ja miettii, minne lähtisi opiskelemaan, Suomi ei ole ensimmäisenä listalla seuraavista hyvin inhimillisistä ja ymmärrettävistä syistä:

1. Suomi on hyvin kallis maa asua ja elää
2. Suomi on hyvin kylmä maa, jossa ei myöskään kylvetä auringon valossa läpi vuoden
3. Suomessa on hyvin vaikea työllistyä, jos ei puhu suomea

Jos opiskelu suomalaisessa korkeakoulussa maksaisi saman verran kuin esimerkiksi Britanniassa, tuskin Suomeen kovin moni opiskelija halajaisi. Valitsemalla esimerkiksi Ranskan, Saksan tai jonkun englanninkielisen maan, oppii samalla kansainvälisen kielen, josta on merkittävää hyötyä läpi elämän. Täytyy olla aikamoinen sissi, jos haluaa tulla talsimaan räntäsateeseen marginaaliselle kielialueelle, jos samalla summalla ovet voisivat aueta missä tahansa muualla.

Lukukausimaksujen taloudelliset hyödyt valuvat kankkulan kaivoon laskevien opiskelijamäärien myötä. Eikä lukukausimaksujen kautta saada vain mahdollisia tuloja. Se tarkoittaa myös järjestelmän pyörittämiseen, apurahajärjestelmään ja markkinoimiseen käytettäviä menoja. Selvitysryhmän mukaan lukukausimaksujen tulisi kattaa täysimääräisesti opiskelijan koulutuksen kustannukset. Tämä johtaisi kansainvälisten opiskelijamäärien laskun ohella siihen, että ne vähät saapuvat opiskelijamäärät kohdistuisivat alueellisesti hyvin epätasapainoisesti. Tuskin tapaamani nepalilainen olisi ollut matkalla ainakaan Seinäjoelle, jos hänen tulisi pulittaa kalliiden asumis- ja elinkustannusten ohella vielä täyskustannehinta Seinäjoen opinnoistaan.

Selvitysryhmä asetti tavoitteeksi, että ulkomaalaisten tutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä nostetaan nykyisestä 20 000 henkilöstä 60 000 henkilöön vuoteen 2025 mennessä. Lukukausimaksujen kaltaiset keinot johtavat täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Tästä on jo kokemusta. Lukukausimaksuja kokeiltiin Suomessa ja tulokset olivat juuri niin huonoja kuin opiskelijaliike on kaiken aikaa ennustanut ja muiden pohjoismaiden esimerkeillä osoittanut. Esimerkiksi Yle uutisoi (1.8.2013), että vuonna 2012 Aalto-yliopiston maksullisiin maisteriohjelmiin hyväksyttiin 22 ulkomaalaista opiskelijaa. Täyden lukukausimaksun heistä maksoi yksi.

Se, mitä tilauskoulutusta kehittämällä voitetaan, lukukausimaksujen kautta hävitään. Olisin toivonut, että tilauskoulutusta käsittelevä työryhmä olisi pysynyt tilauskoulutusta käsittelevissä esityksissä ja jättänyt lukukausimaksujen kaltaiset typeryydet pois toimenpide-ehdotuksistaan. Mutta kuten yllä totesin, tämä on ikuisuusaihe, joka tuntuu olevan osalle demari- ja kokoomuspolitiikoista pakkomielle, jota ajetaan aina kun siihen tarjoutuu pienikin mahdollisuus.

Asettamalla lukukausimaksut kansainvälisille opiskelijoille Suomi tekisi karhunpalveluksen itselleen myös kansainvälisyyden suhteen. Suomen tulee kaikin keinoin houkutella kansainvälistä osaamista Suomeen, ei karkottaa sitä pois.

Kun kyselin tältä nuorelta nepalilaiselta mieheltä hänen tulevaisuuden suunnitelmista ja unelmista, hän vastasi hyvin iloisesti ja määrätietoisesti. Hän haluaa työllistyä Suomeen ja aloittaa omaa liiketoimintaa. Hän oli hyvin kiitollinen mahdollisuudesta opiskella Suomessa ja haluaa palvella ja auttaa sitä yhteiskuntaa, joka on auttanut häntä.

Hän ei ole yksin tavoitteidensa kanssa. Lukukausimaksukeskustelun yhteydessä on moneen kertaan tuotu esiin Tilastokeskuksen tutkimus (2007), jonka mukaan ulkomaiden kansalaisista 67 % oli vielä vuoden päästä valmistumisesta Suomessa, ja heistä 73 % työelämässä. Maksuton koulutus on täten kohtalaisen hyvä investointi. Opiskelija ei ole maksanut ennen Suomeen tuloaan penniäkään suomalaisille veronmaksajille. Jos esimerkiksi tapaamani nepalilainen nuori saa oman yritystoimintansa tuottamaan, hän on hyvin nopeasti maksanut koulutuksesta aiheutuneet kustannukset valtiolle ja sen jälkeiset verotulot ovat valtiolle puhdasta voittoa.

Ja vaikka opiskelija kävisi vain kuittaamassa Suomessa tutkinnon ja palaisi kotimaahansa, hän toimii suomalaisen koulutusjärjestelmän lähettiläänä maailmalla. Puhumattakaan siitä, miten paljon etenkin kehittyvistä maista saapuneet opiskelijat voivat auttaa omaa kotimaataan koulutuksensa avulla. He ovat nähneet ja kokeneet kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja demokratia toimivat. Heillä on tietoa ja taitoa käyttää saatua osaamista ja näkökulmaa omissa maissaan. Jos opiskelija jää Suomeen, hän on esimerkki siitä paljon kaivatusta työperäisestä maahanmuutosta, jota heikkenevä huoltosuhteemme niin kipeästi tarvitsee.

Itse olen ollut etuoikeutetussa asemassa saadessani asua ja olla tekemisissä opiskeluaikoina mm. ghanalaisten ja pakistanilaisten opiskelijoiden kanssa. Olen oppinut heidän kulttuuristaan todella paljon. Olen oppinut myös itsestäni ja suomalaista kulttuurista paljon peilatessani kokemuksiani opiskelijaystävieni kokemuksiin. Tarjotaan tämä mahdollisuus suomalaisille opiskelijoille myös jatkossa.

Kirjoitettaessa soi VETO, Built To Fail

6 kommenttia

Oorrait

11.11.2013 15:27

Sulta jäi mainitsematta, että kaikista valmistuneista siis Suomeen työllistyi vain 49% eli alle puolet.

Unohdit mainita myös sen, että tutkimus ei kerro millaisiin töihin Suomeen jääneet valmistuneet työllistyivät - koulutusta vastaaviin vai hanttihommiin. Esimerkiksi siivoamaan olisi varmaan päässyt ilman kallista korkeakoulutason koulutustakin.

"Olen oppinut heidän kulttuuristaan todella paljon. Olen oppinut myös itsestäni ja suomalaista kulttuurista paljon peilatessani kokemuksiani opiskelijaystävieni kokemuksiin."

Kerro lisää näistä oppimistasi tärkeistä asioista? Miten olet hyödyntänyt niitä elämässäsi?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin