Vienti vetää

  • Jussi Rauvola

Eräiden tunteet ovat kuumenneet kevään aikana koulutusviennistä. Projekti on ollut vireillä jo pitkään, mutta opetusministeriö piti asiassa matalaa profiilia, jottei koko roskaa ammuttaisi alas heti kättelyssä.

Pelko oli turha, sillä ei koulutusvientiä tarvitse ampua alas. Koko homma kun lähtee siitä, että koulutus nähdään palvelutuotteena markkinataloudessa, ihan kuin hiustenvärjäys tai autonkorjauskin. Heh.

Kyynisyys on yleensä helppo laji, mutta tällä kertaa ei. Ajatus koulutusviennistä nimittäin kuulostaa nerokkaalta: ”vähäpäästöistä ja aineetonta, osaamislähtöistä, luovaa ja innovatiivista korkean asiantuntemuksen palveluliiketoimintaa”. Huuhaa-virkamiehen ja -poliitikon märkä uni.

Kun Björn Wahlroos julisti Hankenin ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlissa vuosi sitten, että ekonomit rakentavat maailmanrauhaa, kirjoittajalla meni fasaaniterriini väärään kurkkuun.

Pahinta oli, että Nalle on aivan oikeassa! Tasavertaiset ja vapaaehtoiset kauppasuhteet naittavat eri maailmankolkat keskenään niin pohjamutia myöten, että sodankäynti ja muu uhittelu lakkaa kannattamasta. Toimiva infrastruktuuri ja vakaus tekevät hyvää bisnekselle, joten laittakaa nyt ne aseet pois.

Tässä oikeastaan onkin kaikki, mitä tarvitaan koulutusviennin romuttamiseen.

Koulutus ei ole palvelu markkinataloudessa, vaan hyvin pitkävaikutteista ja syvälle rakenteisiin käyvää yhteiskunnallista, jopa poliittista, toimintaa. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, eikä totta vie ”työmarkkinalähtöistä”, miten ihmisiä koulutetaan. Itse asiassa juuri asian poliittisuuden vuoksi kehittämistoimet ovat niin hitaita: kerran väännetystä kompromissista on todella vaikea liikahtaa milliäkään, mikä nähdään sekä yliopistojen sijoittelussa että peruskoulun tuntijaossa.

Eikä maailmassa ole kuin muutamia ulkomaankauppasuhteita, jotka tapahtuvat vapaaehtoisesti saati sitten tasavertaisesti. Nytkin koulutusviennin kohdemaiksi suunnitellaan etupäässä kehitysmaita sekä eriasteisia diktatuureja tai muuten ei-demokratioita, joita nimitetään kehittyviksi talouksiksi.

Ja sitten vielä se perusliirumlaarum yksilö- ja perhetason tulonjaosta, oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta.

Voilà!

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi