työn arvostus

muusikko taitelijan työ on yksinäistä....on mul onnex seeefferin pentu ja ystäviä' jokka ymmärtää, et mulla on
aika usein kädet täynnä ja en voi tehdä ihan kaikkee -ihan vaan sen takii, et pitää olla tarpeex usein komerossa piilossa, et illuusio tms. ei särjy -näin mulle managerikin jo selitti -mä oon ollut pennusta asti kehytysvammananen ja kävelevä mielisairaala, mut onnex en usko endelleenkään , et koulussa vois jotain oppia -niinkmu ajattelemaan itsenäisesti ....kirjavisaat on ´teoreetikoja joitten ideat helposti varastetasan ja parannellaan , kosdka toiset lukee ja toiset suunnittelee ja tekee.....tärkeintä on tehdä riitävästi, muuten ei pärjää

jos ei osaa olla arvottamatta ystäviään, on itse se jota pidetään palikkana. kaikki pitää ansaita ja se, et joku ottaa vastuuun sanoistaan, teoistaan, ja pitää minkä lupaa jne. on yleensä se jota kuunnellaan.....vastuunkantoon liittyy taju olla esikuvana kurinalaisuus, arvomaailmojen kritiikki ja suoran palautteen antaminen muodossa jos toisessa.....kaikkein tärkeintä kaikessa mitä tekee on se et, minkä takia haluan tehdä sitä mitä tekee....itselleen valehtelusta pitää itseään epäillä joka päivä....ja tarkastaa muutenkin muutosten ja uudistusten tuomat näköalat ja vaikutus muihin.

ihmiset oppivat pitämään mua kusipäänä ja pellenä -silti pitää hymyillä kun se kannattaa -ellei profiilissa oo hymyilyyn liitttyvää:)

valehteleminen ja röyhkeys ottaa kun muut ei kehtaa tai uskalla tms. on esiintyvälle taiteilijalle elinehto...
musiikki ja koko ween taide on bisnestä ja jos siitä ei saa rahaa, voi kelata onko jossain vikaa ja kohdata kaikki omat virheensä-jos ei tajuu mennä itseensä, vaan ei löydä kuin muista vikoja , homma ei toimi edes enää kuin korkeintaan harrastuksena.

ostin tennis mailan tänään ja koira tuli kirjoittaaan tähän -se ei pidä mua pelottavana , rasittavana, mahdottomanan, yliampuvana, naivina, hävettävänä jne.

wittu joskus vituttaa tehdä mitään koska, witun tyhmää yleistämielipidettä on...kuten joku witun eppu normaali -jätkät tekee vuodesta toiseen samaa levyä ja visiosta tms. ei voida puhua. makuasia on amkuasia, mut strart on staroja ja eppu normaalit ei tuu olemaan koskaan mitään muuta kuin ween juntteja joista jokkut ovat töissä levy-yhtiössä.

samoja maneereja toistavia muuten ihan kivoja artisteja onkin liikaa...improvisaatiota, yllätyksiä, uudenlöytämistä
, stemmalaulua , lauluraitojen ja laulajien krunsaampi käyttäminen sekä turhasn karsimeinen on pakollista -koska kukaan ei jaksa kuunnella kaikkia asioita yhtäaikaa.

näistä pitää wittu puhua joittenkin kanssa ja wee sen on pakko usein ja kannattaavaa, mut myös useimmin turhauttavaa. turhaantuminen, itseesä kyllästyminen, muitten kyllästyminen, masennus, skitsofrenia, alkoholi ja huumeet, loppuunpalaaminen, motivaation puute jne. ovat syitä jolloin on tauon paikka...tai uran lopettaminen.

jos en olis muusikko/taiteilija, niin olisin todennäköisesti kuollut itsetuhoisesti huumeisiin tms.
tai sitten olisin fanaattinen poliitikko, pappi, uusmoralisti, mainostoimiston pyörittäjä, tennispelaaja,
terroristi, uhkapeliluolan pyörittäjä, keinottelija, vakuutusyhtiön omistaja, huijari ja varas jne.
missän nimessä mä en fasnittas ketäämn epäjumalia jossain witun mudassa festareilla tai clubilla -joskus jonkun pimun takia joutuu sietää jotain musiikki ravintoloita -discosta ja tanssista tykkään, koksa siellä ei pysty käyttämään jurikaan ääntään ja voii vai liikkua musan tahdissa ja tuntea olevansa jotenkin vapaa´-viime keväänä oli yhden tarun kans diskossa -mä tykkään pitkistä naisita myös -se on mua wee ainakin kaks päätä pitempi ja tyylikäs tanssiessaan.....joo , tänään tulina ravintolasta jossa join yhden kahvin...tulimme sinne kun olimme treen pispalassa soittaneet kaverian kans -siitä onkin aIKAAkun oon ravintolassa -mua ei saa mihinkään alepupeihin jossa kaikki huutaa ja örisee ja paikka/paikat on muutenkin nevadasta tupeloon.

mä en pystyis olemaan tuntiakaan jonain tarjoilijana tai baarimikona -multa menis hermot kuulla kaikkien humalaisten
tositarinoita jokka kopioita monista samoista mut pikkasen eristä.

tänään olin koksipuistossa jollain festivaalilla (ilmainen)
makaamassa nurmella ja odottamassa kun kaveri käy hakemassa jostain isomapaa autoo tavaroille -wittu , että mul oli jalat ihan paskana ja on vieläkin -mun pitäs nukkua vissiin taas univelkoja tai palan loppuun
ja mun mieliala muuttuu väärään suuntaa...ja sillon hajoo systeemejä ja arkunkanteen voi tulla satamalla nauloja, ettten pääsiskään enää ulos.

"emmä sitä ottanut, se otti mut ja vei mukanaan"
-katuminen on tyhmää; kipu, maine, arvostus, sosiaalinen asema jne.ovat ween sama ja turhia...mä oon taikuri joka ei tiedä osaako se taikoo vai ei, ja voi usein yllättyä ku n joku toimiikin....teoriani olin oikeessa kun oikeen mietin asiaa ääneen parivuorokautta, kunnes jouu pimu hermostu ja sano, et ei jaksa katsoo tommosta moottoriturpaa:)