Blogi

1) MBT-kengät + mukulakivikatu = aika miälenkiintose epävakaa meno. (Kävin siis lenkil, tiadoks sille ketä tää kiinnostaa.)
2) Merkillist mite sitä voi oikeesti sydämesä pohjast toivoo pahaa toiselle. (Mentaalinootti itelle.)

Elämä kuin leffaa Fellinin
Huuliltasi maistoin meskaliinin
Sinuun juovuin ja sinut kadotin
Vaikka luulin tietäväni paremmin

Hetken uskoin, että selviän
Että jaksaisimme näin tämän elämän
Sinun kanssasi uskalsin enemmän
Enkä vieläkään tiedä, miksi teit minulle tämän

Niinpä niin, join murheisiin
Taas liikaa, ja ja ja
Antaa olla, señor
Ei enää kaktusviinaa

Minä jätän sen talon ja sen kaupungin
Että jotain, edes jotain, unohtaisin
Ja vaellan, vaikka suunnan kadotin
Kun en tiedä mitä muuta haluaisin

Sinun sanasi, kovat kuin pii
Näissä tuulissa pääni sisällä ajelehtii
Minä huojun, enkä osaa pitää kii
Kun kaadun, mut ryövätkööt ne jotka ehtii

Niinpä niin, join murheisiin
Taas liikaa, ja ja ja
Antaa olla, señor
Ei enää kaktusviinaa

Voiko näihin murheisiin
Juoda liikaa, ja ja ja
Kyllä voi, señor
Kaada lisää kaktusviinaa

Ope oli kipeenä ja se oli näemmä sitä miält et kipeenä saa olla vittumane ja kärttyne ja valittaa kaikest ni silt tuli sit meililootaa noottii, ei perskohtaisesti mulle mut koko ryhmälle niiku. Siihe tapaa et "vittu tää ei siis oo mikää ei mua hotsaa tänää -kurssi vaa tarkotus on saa teille ammattiosaamist mikä tähtää ammattitutkintoo nii et olkaas ahkerampii niitte kotiläksyje kans ja hopihopi palautuksii viimestää eile".

Mä en tuntenu et se olis koskenu mua piiklekohtasesti mut ruttasin sit kasaa ne jumis olleet tehtävät minkä tehtäväannost mä en ollu varma mut tuliha tehtyy ja voi niitä sit korjalla jos sille tuntuu. Yks tehtävä ois viä tekemättä – mut eipä sitä oo kukaa muukaa palauttanu eli se on helveti vaikee oikeesti eikä vaa mummiälest ni siit on iha turha tuntee minkäällast synnintuntoo.

Ja sit ku roikun sillä koulu sivul ni totesin että hoplaa, tääl on vittu oikeasti tällane kohta kuin arvionnit ja näist osiost näemmä tulee (siä lojunee termi mukaan) "arvosanat". Jaiks! Joteki mä olin niiku tuudittautunu siihe ajatuksee et mitää numeroit ei jaella ja et ne on niiku passee. Voi vittu.

Votevö. Täs kohtaa hiukka vitutti mut sit päätin, että mun tähänastiset on ollu iha hyvää keskimääräst tasoo – ja vitut muust, mä oon joka tapaukses ryhmä tyhmis ja luuseripissis.

Voi vittu että mä inhoon tota sinivalkost sahanterää ku liikkuu nykysemmi näis sivuis ylhääl… En tiä onks joku mainos joskuski häröttäny yhtä pahasti et oisin aina kelannu sen pois näkyvist mut tää sahaa mua silmää. Ei malttas oottaa et se vaihtuu.

Urospualiset katsojat on kuulemma äänestäny et valkokankaa kaikist seksikäs misu nykysemmi on toi Scarlett Johansson. Luin tän jostai lehest mitä selasin. Mua huvitti ku aina ku mä nään sen donna kankaal ni joka kerta mä miätin automaagisesti et montaks desii silikonii sillon isketty niihi huulii – mut se on kai sit seksikäst ku ne töröttää koko aika niiku se ois just ottaas suihi. Seksikkyys ja kauneus on iha eri asiat.

Kävin aamul lenkil ja poimin taskut täytee hevoskastanja siämenii. Niit on kiva pyärittää käpäläs ku kävelee, ne tuntuu hyvälle ku ne on tuareit, pehmeit ja silkosii – eikä mikää oo nii sileetä ku se ku kaks siäment on kasvanu samas pallos vastakkais ja silittäny toisesa, kasvanu littaa sivust. Ne käy mulle kosketusterapialelust.

Tänään puhkesi kukkaan lentävien lehtien syksy. Mä en muista kuka se runolija oli ku kirjotti näi mut must on näyttäny sille ku oon kattonu nyt iipee mite jalavallehdet lentää mun ikkuna ohi. Kaikist kaunis osa syksyy on iha koht ohi ja noi lehdet on maas ja sit on taas harmaata seuraavat seittemä kuukautta tai noi. Vittu ku masentava ajatus.

Tälläsin itteeni kattoo leffaa ja varustin einekset hollille, viritin valastust ja tyynyi ja noi. Olin just riisuus pikkareit ku huamasin et hetkone, oli siis tarkotus kattoo sellast animaatioo ku Liikkuva linna. Vittu mua nauratti et kyl joskus voi olla pölö vaikseijo ees känäs. ;P

Eka osa. Kiärsin kaupos etsiis jakkuu. Enempi ku töihi, miälellää sinine (mut jos paremmi löytyy ni violettiki käy ku sitähä on täl sesonkil, tai sit jopa punane muttei se kirkkaampunane mitä nyt yleesäki on vaa sellane enempiki kanervampunane). Muute mulleijollu miälikuvaa mut luatin et tunnistan ku nään. No vitut mitää näkemist ollu. Ei isos kaupos eikä piänis; paras tarjous oli et vois teettää ja ok, se malli oli nätti ja se kangaski oli nätti muttemmä joutanu oottaa et se tehää eriksee.

Sit ku mä olin jo luavuttanu ni astun kuiteski viä yhtee butikkii (ja tiäsin jo ulkoo et jos jotai on ni se on helveti kallista). Myyjä katto mua hiukka nenävvartta ja sit se vast kattoki ku mä sain suustani et sinine – mut sit se pikki hampai myäns et okei vois olla yks. Oli yks ja se oli hyvä sinine. Ku mä vedin sen päälle ni aattelin itekseni et kerta tää menee ni tää saa kelpaa, mut se oli huvittavaa ku se myyjä alko kirkuu, se oli oikeesti kuulemise arvosta: et kui upeesti se väri menikää mulle ja kui kauniisti se jakku istu mumpääl. Vittu niihä ne aina sanoo, mut oikeesti toi tarkotti sitä täl kertaa ja sen näki siit päält ku se oli iha järkyttyny. Se eijollu tosissaakaa oottanu mitää sellast. Et vittu joku luuserisinine menee tolle akalle.

Joo mä otin sen. Se makso liikaa mut tavallaa se oli sen arvost. Mitennii voi tyyppi olla töis tollases paikas eikä usko et asiakas vois oikeesti olla vihillä et mikä väri sopii sille? Mitennii ne voi kuvitella et joku helveti musta menis kaikille ku se oikeesti ei mee melkei kellee näil leveyksil?

Toka osa. Laiton kasaa yhe julkasu minkä tilas Seura. Lähetin versio tarkastettavaks niille. Eka ei kuulunu mitää, sit ei kuulunu mitää. Ootin. Laiton meilii et oliks se niiku nii surkee ettei kestä kommentoi et teenkö kokonaa uusiks. Vastaus oli et sorppa, on unohtunu, palaute tulee koht.

Tuli parimpäivä pääst. "Tää on iha jees, ei mitää sanomist." Mä olin iha et hianoo ja eiku painokone lämpiimää. Vuarokausi ja rupes tulee noottii tänää iipee et oikeesti täs on tällai ja tällai ja tää arveluttaa. Okei, mä tein muutoksii sitä mukaa ku niit noottei tipahteli. Sit tuli meili et kuule, täs on oikeesti kaikkee tällast et me laitetaa sulle oikee lista jahka täst ehitää et mite me halutaa. Okei, mikäs siin, kivampi tehä korjauksii nyt ku kuulla jälest et päi helvettii meni ja tästäki me maksettii. Asiakas on oikees eikä mullo siihe mitää huamauttamist.

Tää marssijärjestys mua vaa nuiluttaa. Et eka ei niiku mitää kommenttii, sit ei mitää vikaa – ja vittu sit vast ruvetaa kattoo et mikä helvetti tää siis oikeesti on. Ehkä siit tulee ens viikol valmis ja ehkä sitä korjataa jouluu asti ja iha sama mulle. Mut seki on kyl tyävoitto jos se joskus on oikeesti olees.

Sain eile mont tuntii kädestä- ja hualempitoo lämpimält urokselt. En tiä millo mullois ollu edellise kerra sellane tunne et must välitettäs. Nyt oli. Melkei ku olis joku merkitys. Ehkä sil pitää sit koittaa jaksaa. Tai siks.

Sempäälle nuksuinki sit paremmi ku aikohi, melki kaheksa tuntii ja melki putkeesa.

Kiitos.

Olin töis. Kaks päivää on yks sälli aarporannu vittu alakerra lattioit paskaks – en tiä mitä sinne tulee ja kene nerolline idea mut ääni on suaraa saatanast. Kävin kaupoil ja tulin kotii. Taas joku naapuri remppaa ja poraa seinää / lattiaa / kattoo… Nyt ei jaksa. Mä haluun jonnei korpee mis ei kuulu ku varis ja tuuli ja ehkä jotai muuta mut iha vaa satunnasesti.