Blogi

Mulleijo taaskaa sen kummempaa sanomist eile jaetust kirjallisuude apurahast paitsi täl kertaa tiän kirjalija. Oon koittanu pariki kertaa lukee sen kirjaa, viimeks viime kesänä tätä uusinta suamennost mil oli kutsuva nimi (Tuhma tyttö). Kummalki kertaa oon aika pia todennu ettei vaa jaksa. Täs viimeses mä luavutin jotai sada sivu jälkee ku se mimmi katos Ranskas ja mä päätin et munnei tarvi.

Nii mul kyl kävi viimevuatise saksalasenki kans. Mist vois päätellä et mullon lukionkelma ja jotai ja varmaa onki mut mullon kans sellane olo et Ruatsi Akatemia valitsee promoo oudoo kirjallisuutta.

Eile kävin kattoos tanssii, siis sitä ku sanotaa moderniks eikä mitää tanssii tähtie kans -tyylist. Oli kolme nuarta urosta ku veivas itteesä lavalla ja mä olin tottakai iha uuuuuhhh – sikshä mä siä olinki. Se on nautinnollist kattoo millai joillai on irtonaset hartiat ja lavat ja jokseeki kaikki muukki kohdat ja millai ne irtonaset kohdat pysyy kasas lihaksil mitä siis oli. Oli tod. Ja siis sopusuhtasii lihaksii. Ja hiukka hikee pinnas. Ja mulloli hyvä paikka likellä lavaa. Ja mä taisin taas alkaa kualaa tälle muistikuvalle. :D

Ni täst voi päätellä etton totta niiku sanotaa etton helpompi kattella ku ajatella. (Vai se taiski olla nii et tää koski uroksii?)

Ehkä mä oon siis vajaakehittyny noinniiku taidekasvatuksenki osalta. Elokuus mä tilitin täs ettennoo jaksanu ymmärtää KlassikkoTaideElokuvii ja viime ajat oonki suasiolla kattellu animaatioo ja piirrettyy: Ponyo (Miyazaki uppoo aina), Coraline (aika pelottava), Wallace ja Gromit (Gromit <3 <3 <3)… tartteeks sanoo enempää mun tasost?

Ni kaiken tän jälkee oon tullu siihe tuloksee etton hianoo et vaikson Hianoo Kulttuurii™ ni on myäs tät sanosinko karvalakkiosastoo mitä piikleki voi ymmärtää.

Eile mua ilahdutti ku mulle tarjottii duunii. Tai no. Se oli vaa sellane parisanane replavvaihto et otaks mut töihi? joo voisin ottaakki mut joteki se piristi mua ku endorfiini suaraa aivoo. Ja sit mä olin tosi virkee ja rupesin ettii uutta asuntoo ja uutta sisustusta siihe ja uutta tyäkonetta mun uudelle tyäpöydälle ja ja ja … ja jotai löytyki ja mä olin iha intsinä panee elämää uusiks.

Ha ha! Vittu joskus jutut on aika helveti piänest kii.

Joo ei, emmä tosiaa irtisanoontunu tänä aamuna mut nyt mullon skene lähiaikoje elämämparannukseks. Viä ku sais tän fiilikse pysyy kasas ni alan heittää romuu ulos viä tänää illal. Ja sikku on romust ero ni sit se muutto, siiheks vois jo löytyy uus kämppäki. Ja ja ja!

Tsiis! jooei, kyl mä tiän ettei tää fiilis kestä nii kauaa mut kannustakaa nyt joku pliis ees vähä ni mä pääsen ees alkuu… ;P

Oon viime aikona viättäny aikaa netinulkoses kaipaamatta kauheesti Sityy. On ollu kaikkee sosiaalist riantoo ja leffakeikkaa ku on viäny aikaa ja muutevvaa oon sit kotona askarrellu yhtä kuvakirjaa mikä onki mutkallisempi proju ku mille eka näytti. Siis sellane klikkaa omat kuvas valmiisee pohjaa ja me painetaa -tyyppine kuvakirja ku ois helppo jossei rupes ajattelee… ja mistää ohjeest ei tiätenkää löydy vinkkii mistää väriprofiilist ja vaa se ku dyykkaa tooooosi ankarasti ni löytää sellase vihjee ohjee ulkopualiselt sivult et ne kuvat kandee olla 300 dpi ja 1:1 ni tulis kivammi. Jeps. Mitäs sitä maatiase miälerrauhaa häröttää turhil opasteil… Ni on sit menny aikaa sommitteluu ja sen valmii pohja editoimisee ja kaikellasee nippasteluu. Ehkä se joskus viä tulee valmiikski, evt?

Sit mä oon ollu vähä kyllästyny koko sitymeininkii vaihteeks. Siihe mitä ei tapahdu ja siihe mitä tääl tapahtuu. Ni eijo sillai viihdyttäny.

Havatsin kans olleeni törkee nettikommentoija ja kerta sellaneki on nyt suurennuslasi alla ja siit meinataa iha lakiki tehä et mitä netis saa sanoo ja mitä ei ni kerrompa sit tänki rikollise historia. Kerta se oli eka kerta ku mua sensuroitii netis. Mä en eritysemmi arvosta näit Sity ammattiplokaajii – Maria Pettersson nyt on hyvä tai ainaki joltai kantilt kiinnostava jokseeki aina ja ruaka-Tuomast mä jaksan lukee useemmite vaiksemmä aina tajuu mut muitte takii mä en kauheesti jaksa vaivaantuu. Yleesä. Mut sit se yks mimmi minkä nimi ei tuu nyt miälee eikä jaksa dyykkaa ni se kirjotti siit mite plokii pitämällä voi tianaa ja sillo mä menin heittää sille kommenti kerta mua vitutti. Enkä vaivaantunu ees kirjaantuu ni laiton vaa anomuumisti suunnillee nii et siis ei voi olla tosi et täst viä maksetaaki sulle! Tää oli nii hävyttömästi ja rikollisesti sanottu et se sensuroitii heti eikä toi laini ikinä tullu esille (minkä mä totesin myähemmi ku ihmettelin ettei mitää kommenttii siin kirjotukses). Eli siin kohtaa meni raja mitä kestää kommentoi ja mitä ei.

Oikeesti mä voin seisoo viäki sen hämmästykse takana. Sityski oli varsinki aikasempina aikona tosi hyvii plokei ja ahkerii ja kiinnostavii plokaajii mitä kommentoitii paljo eikä ne takuulla saanu mitää sen kummempii korvauksii siit et ne lisäs sillo palsta kiinnostavuutta. Nyt sit tollaset mimmit mikkä jaksaa kirjottaa kerra viikos tj ja ketä juur kukaa ei kommentoi jos ees lukee ni ne saa ilmesesti iha oikeeta palkkaa noist tekstest – tuski kauheesti tol frekvenssil mut periaatteellisesti kuiteski. Ja se on must vääri. Kyl pitäs olla ees kiinnostava. Varmaa on mittarit et kui moni on kliksuttanu auki noi tekstit mut mä en jaksa uskoo et ne luvut ois mitekää huikeet. Sopii korjaa jos on tiatoo ettoon vääräs.