Suhteet & seksi

Näytetään kirjoitukset lokakuulta 2015.

Työn ja perheen välinen ristiriita lisää eroriskiä miehillä  1

Miten työn ja perheen yhdistäminen vaikuttaa terveyteen ja parisuhdeonneen?

Työelämän ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet lisäävät sairastavuutta, selviää tutkija Miia Ojasen Tampereen yliopistolle valmisteilla olevasta väitöstutkimuksesta. Vaikka naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä, eivät miehetkään selviä elämän ristipaineista terveinä.

Ojasen tutkimusaineiston perusteella työn ja perheen harmoninen yhteensovittaminen on erittäin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Miehistä noin 60 prosenttia ja naisista 55 prosenttia koki vähintään maltillista ristiriitaa työn ja perheen välillä. Tutkimuksessa on mukana 4697 naista ja 4419 miestä.

Aiemmin on kirjoitettu paljon naisten kokemasta työn kaksoistaakasta. Ansiotyön uuvuttamat naiset joutuvat tekemään suurimman osan kotitöistä. Naisten uupumisen voivottelun lomassa on miehet jätetty liian vähälle huomiolle.

Ojasen tutkimus osoittaa, että työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriita näkyy kohonneena avioeroriskinä vain miehillä. Aineistosta ei selviä avioeron alullepanijaa.

Suomessa on aika paljon kahden vaativan uran pareja, joilla on lapsia. Vaikka parisuhde pääsääntöisesti tukee myös työelämässä menestymistä, voi perhe joskus olla paljon töitä tekevälle myös taakka.

Ojasen pitkittäistutkimuksen aikana eronneista miehistä vain 11,5 prosenttia kertoi, ettei heillä ole ollut lainkaan työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia.

Kahden tulen väliin jäävä mies ei selviä taistosta haavoitta. Tulevatko miesten työnantajat laajalla rintamalla vastaan, jos mies tarvitsee perheen takia työelämän joustoa? Vähän tuntuu, että eivät tule.

Entä kuinka paljon on miehiä, joiden vaimot laittavat uran etusijalle ja perhe saa kärsiä?

Miksi työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat eivät lisää naisten eroriskiä? Onko ehdotuksia?

Terhi Friman: Työn ja perheen ristiriita heijastuu kaikkeen elämään. Työsuojelurahaston tiedote 16.10.2015.

Miia Ojanen: Effect of Work-to-Family Conflict on Long-term Sickness Absence and Divorce Risk. University of Tampere. Work 2015, Turku 19.8.2015.


Narsisti seksissä  3

How to Successfully Handle Narcissists -kirjan kirjoittanut Preston Ni antaa Psychology Todayssä vinkkejä narsistisen rakastajan tunnistamiseen. Nin mukaan narsisti on usein ensi alkuun kiehtova kumppani myös sängyssä.

Narsistinen rakastaja haluaa aluksi hurmata, viehättää ja kaataa jalat alta. Hän ei kuitenkaan ole aidosti kiinnostunut toisesta, vaan haluaa tehdä vaikutuksen, esimerkiksi mahtavilla rakastajan taidoillaan, liehittelyllään ja lahjoilla.

Narsisti on hyvä manipuloimaan ja saa toisen suostuteltua tekemään haluamansa.

Narsisti vaatii tavallista voimakkaammin hyväksyntää, kehuja ja ihailua. Kaikki ihmiset kaipaavat positiivista palautetta ja kannustusta, mutta narsistille ei mikään kehu tunnu riittävältä.

Narsisti rakastaja yrittää ylisuorittaa seksissä tehdäkseen vaikutuksen. Hyvässä ja innokkaassa rakastajassa ei ole mitään vikaa, mutta narsisti unohtaa helposti toisen osapuolen, hänelle seksi on yksilösuoritus.

Narsisti keskittyy rakastelun fyysiseen puoleen, eikä välitä rakastamisen emotionaalisesta osuudesta. Narsisti esimerkiksi mittailee suorituksiaan teknisesti. Rakastelu ei ole kuitenkaan mikään yksilön urheilusuoritus, vaan siinä on kaksi osapuolta, joiden pitäisi molempien olla mukana touhussa.

Alun hurmaamisen jälkeen seksinarsisti välittää vain omista tarpeistaan. Narsisti odottaa kumppanin vastaavan aina omiin odotuksiinsa ja tarpeisiinsa. Toisen pitäisi olla narsistin käskystä aina tarjolla. Narsistia eivät kiinnosta toisen tarpeet, mielialat tai mieltymykset.

Voidakseen tuntea itsensä ylivertaiseksi narsisti alkaa suhteen jatkuessa aliarvioida kumppaniaan. Nöyryytys, häpäisy, kiusaaminen ja marginalisointi ovat keinoja manipuloida ja dominoida kumppania. Narsisti haluaa tehdä kumppanistaan nöyrän palvelijan.

Koska narsisti ei kestä kovin hyvin pettymyksiä tai torjuntaa, saa hän raivarit, jos toinen ei tee niin kuin hän haluaa. Narsisti saattaa myös harrastaa passiivis-aggressiivista käytöstä, ja olla erittäin kylmä ja torjuva, jos kumppani ei tee niin kuin hän toivoo. Erilaiset emotionaaliset kiristyskeinot, kuten syyllistäminen, marttyyriys ja rakkauden kieltäminen ovat myös käytössä. Narsisti voi yrittää saada partnerinsa tahtonsa alle käyttämällä erilaisia lapsellisia kiristyskeinoja ja kiukuttelua.

Yksi narsistin tunnusmerkki on tyly käytös seksin jälkeen. Narsistille seksi on omien tarpeiden tyydytystä, ei varsinaista rakastelua. Fyysinen ja/tai henkinen vetäytyminen ja kylmäkiskoisuus seksin jälkeen ovat tyypillistä käytöstä. Narsistin kumppanilla on seksin jälkeen tyhjä ja surullinen olo, koska hän tuntee tulleensa hyväksikäytetyksi, kun mitään todellista läheisyyttä ei ole. Narsisti saattaa olla tyly ja kylmä aina siihen asti kunnes kaipaa taas seksiä. Jos kumppanisi käytös on tylyä muulloin kuin silloin kun hän katsoo tarvitsevansa sinua, on syytä olla huolissaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Preston Nin mukaan monet tutkimukset ovat osoittaneet tyypillisten narsistien olevan muita useammin myös pettäjiä, hakkaajia ja seksiaddikteja.


Kultainen kumppani

Kaikki muistanevat koulussa opitun kultaisen säännön: tee toiselle se, mitä toivot itsellesi tehtävän.

Monet uskontokunnat ovat ottaneet säännön omiin nimiinsä, mutta se tunnetaan kautta maailman eri kulttuureissa yksinkertaisena alkeismoraalisääntönä.

Kliinisen psykologian tohtori ja UCLA:n apulaisprofessori Stan Tatkin kehottaa testaamaan kultaista sääntöä parisuhteessa, sillä hänellä on hyviä kokemuksia siitä omassa neuvontatyössään. Riitaisat parit saattavat hyötyä lähestymistavasta.

Monet noudattavat ihmissuhteissaan ennemmin hammas hampaasta -periaatetta. Parisuhteessa tällainen koston ja ikävyyden kierre ei johda mihinkään hyvään. (Tuskin toimii muissakaan ihmissuhteissa, saatikka valtioiden välisissä suhteissa.)

Kun kuuntelee ihmisten kertomuksia päivästään, saattaa tarinassa esiintyä montakin päivän pilannutta toista ihmistä. Puoliso oli kiukkuinen aamulla, työkaveri on typerä, pomo on ihan idiootti, kaupan kassa oli huonokäytöksinen...(mutta minä olin taas oikea enkeli?).

Jos vain koko muu ihmiskunta muuttuisi ystävällisemmäksi ja älykkäämmäksi, olisi oma elämä paljon helpompaa. Tätä saa valittaja odottaa maailman tappiin.

Ainoa asia, johon voi heti vaikuttaa, on oma käytös ja oma suhtautumistapa. Oman elämän saa saman tien ihanammaksi, kun aloittaa lähimmästä ihmissuhteestaan. Parisuhteessa olevalla se on yleensä oma kumppani.

Miten haluaisit, että kumppani kohtelisi sinua? Ystävällisesti, rakentavasti ja lämmöllä? Empaattisesti, avuliaasti ja rakastavasti? Miksi niin moni sitten toimii itse epäystävällisesti, kylmäkiskoisesti, ajattelemattomasti ja ilkeästi? Tai välinpitämättömästi ja itsekkäästi?

Omaa huonoa käytöstä ei yleensä huomaa, ennen kuin se menee aivan mahdottomuuksiin, mutta silloinkaan ei ole helppoa pyytää anteeksi ja vaihtaa suuntaa. Jopa oma moka ja kohtuuttomuus projisoidaan kumppaniin: jotenkin tämä oma typeryys on toisen syytä. Jos hän olisi lämpimämpi ja parempi puoliso, olisin minäkin toisenlainen.

Parisuhteessaan pettyneen täytyy käyttää paljon henkisiä voimavaroja suhteen ilmapiirin muuttamiseen. On vaikeaa olla ystävällinen ja empaattinen, jos tuntee vihaa ja katkeruutta, eikä luota toiseen. Usein suhde ei kuitenkaan ole tuhoon tuomittu, vaan pari on joutunut negatiiviseen kierteeseen. On opittu katsomaan asioita vain omasta näkökulmasta.

Kultaisen säännön soveltaja voi aloittaa lopettamalla valittamisen. Omaa käytöstä voi muuttaa hyvään suuntaan olemalla itse rauhallinen, luotettava ja turvallinen, vaikka kumppani ei heti vastaisikaan nätisti. On hyvä jos parisuhteessa ainakin toinen alkaa käyttäytyä aikuisen lailla. Usein kumppani seuraa perässä. Hyvästä seuraa hyvää.

Ennen kuin aloittaa kultaisen säännön noudattamisen, voi tietysti yrittää selvittää mitä kumppani todella toivoo ja kaipaa. Joskus toinen ei haluakaan täsmälleen samoja asioita kuin mitä itse arvostaa.


Taloudellinen väkivalta  9

Toisen alistaminen oman taloudellisen vallan alle on vanha ilmiö, josta ei kovin paljon puhuta. Taloudellinen väkivalta on myös yksi parisuhdeväkivallan muoto.

Kumppanin taloudellinen kontrollointi, kiristys, ja jopa toisen varojen kavaltaminen ovat ovelia tapoja alistaa. Ulkopuoliset eivät yleensä huomaa mitään.

Pareilla on harvoin täsmälleen yhtä suuret tulot (ja menot). Tämän ei välttämättä tarvitse olla ongelma, jos kumppanit pääsevät järkevään sopimukseen perheen talouden hoidosta. Monet asiantuntijat suosittelevat yhteisen talouden rahoitusta suhteellisen osuuden mukaan. Eli niin, että molemmat laittavat palkastaan tai muista tuloistaan vaikka puolet yhteiselle tilille, josta maksetaan yhteiset menot.

Suomessa monet parit maksavat yhtä suuren summan perheen elantoon, esimerkiksi 500 euroa kuussa. Tällöin vähemmän ansaitseva osallistuu suhteessa enemmän perheen menoihin. Monet pitävät tätä silti reiluna tapana.

Parisuhteessa isot taloudelliset päätökset tehdään yleensä yhdessä. Toki pari voi sopia muunkinlaisesta systeemistä, kunhan molemmat haluavat tätä aidosti.

Taloudellisen itsemääräämisoikeuden luulisi kuuluvan jokaiselle täysi-ikäiselle ja täysijärkisille ihmiselle Suomessa. Valitettavasti näin ei ole.

Jokaisella aikuisella on oikeus päättää omasta rahankäytöstään ja omaisuudestaan. Parisuhteessa voidaan sopia mahdollisesta työnjaosta, mutta kenenkään ei pitäisi jättää kaikkea taloudellista valtaa vain toiselle.

Jokaisella on oikeus omaan pankkitiliin, omaan työpaikkaan ja omiin kulutuspäätöksiin (jotka esimerkiksi lapsiperheessä ovat useimmiten hyvin rajoitetut, kun pakollisten menojen ja lasten kulujen jälkeen ei juuri mitään jää jäljelle).

Taloudellisten päätösten tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Ketään ei pidä pakottaa ottamaan lainaa tai tekemään takauksia.

Perheeseen vaikuttavan taloudellisen tiedon pimittäminen toiselta on henkistä väkivaltaa.

Taloudellista väkivaltaa on kumppanin rahojen tai palkan käyttäminen perheen elantomenoihin samaan aikaan kun toinen puolisoista käyttää palkkansa vain omiin menoihinsa.

Jos pari päättää, että toinen jää kotiin hoitamaan lapsia ja toinen on töissä, tulisi palkansaajan tulot jakaa jotenkin reilusti perheen kesken.

Jopa varakkaissa perheissä saattaa elää perheen sisäisiä köyhiä, joille ei anneta kuin almuja. Toisen taloudellinen nöyryyttäminen on väkivaltaa. Kumppanin pakottaminen kerjäämään viikkorahaa on taloudellista väkivaltaa.

Omaisuuden hävittäminen on taloudellista väkivaltaa.

Kuittien vaatiminen kumppanilta on taloudellista väkivaltaa.

Perheen rahojen ryyppääminen tai pelaaminen on taloudellista väkivaltaa.

Taloudellista väkivaltaa esiintyy rinnan muun väkivallan kanssa. Kuinka moni hakee eroa taloudellisen väkivallan takia?

Taloudellinen väkivalta voi jatkua myös eron jälkeen. Jätetään maksuja maksamatta, ei makseta elatusmaksuja tai muuta sovittua rahaa, kiristetään, tuhotaan toisen omaisuutta, pitkitetään oikeudenkäyntejä tai laitetaan uusia alulle.

Raha on yksi parisuhteen pahimpia riitoja aiheuttava asia. Miksi? Olemmeko erityisen pihiä kansaa?