Suhteet & seksi

Näytetään kirjoitukset joulukuulta 2014.

Yhden saksalaisen mielipide suomalaisesta tasa-arvosta  15

Maamme vientivaltti ja suuri ylpeyden aihe, sukupuolten välinen tasa-arvo, nähdään uudessa valossa Roman Schatzin kirjassa Voi maamme, Suomi.

Schatz sivaltelee suomalaisia naisia epänaisellisesta ulkonäöstä, ja syyttää naisia miesten aliarvioimisesta ja isien vähättelystä. Toisaalta suomalainen nainen on hänen mukaansa luotettava kumppani ja ahkera hoitamaan miehenkin asiat, kuten tärkeät päätökset (!), jolloin miehen verenpaine saattaa alentua.

Suomalainen nainen on kova ja käytännöllinen, mikä on toisaalta välttämätöntä hengissä pysymisen kannalta tässä ilmastossa ja kulttuurissa.

Suomalaisnaisten hoivavietissä on jotain vikaa. Schatzin mukaan suomalaislapset laitetaan jo 1-vuotiaina päiväkotiin kuten entisessä itäblokissa. ”Näin muksuja vieroitetaan jo varhain perheistään, he käyvät samaan aikaan infektiotaudit läpi ja heistä tulee ryhmäkuria noudattavia kansalaisia.”

Vanha suomalainen talonpoikaiskulttuuri, jossa nainen vastaa kodista ja mies ulkotöistä, on edelleen voimassa.

”Vieläkin Suomessa käytetään sanaa ulkoruokinta silloin, kun ukolla ei ole asiaa omin käsin rakentamaansa taloon. Jos on pakko asua Suomessa, se kannattaa tehdä naisena.”

Suomessa saa harrastaa miehiin kohdistuvaa seksismiä, mutta naiset raivostuvat heihin kohdistuvasta seksismistä. Schatzin mukaan mies joutuu melkein vankilaan, jos kehuu naisen ulkonäköä.

Rakkauselämämme on aneemista.

”Suomen naiset ja miehet tuijottavat toisiaan yhä turhautuneemmin, epäluuloisemmin ja vainoharhaisemmin. Sekä naiset että miehet kaipaavat kyselyiden mukaan enemmän seksiä, mutta silti tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa toisiaan.”

Tuntuuko tutulta?

”Suomalaismiehet eivät vaivaudu näyttämään naisilleen muita tunteita kuin vihaansa. Siksi suomalaisnaiset eivät vaivaudu ottamaan miestensä muita tunteita vakavasti tai ylipäätään edes huomioon.”

Kuulostaa julmalta.

Ja lopputuloksena Schatz kiteyttää maamme tilanteen näin:

”Suomi ei oikeastaan ole tasa-arvoinen yhteiskunta, vaan hyvin pitkältä kädeltä ja hyvin pitkälle kehittynyt matriarkaalinen järjestelmä, jossa on vielä puhtaita sovinismin saarekkeita ja macho-reservaatteja.

Nykyään suomalaiset miehet tarvitsevat paljon enemmän suojelua, rohkaisua ja huolenpitoa kuin heidän naisensa.”

Roman Schatz: Voi maamme, Suomi. Johnny Kniga Kustannus 2014.


Nopeaälyinen kumppani  9

Suomalaisilla on perinteisesti ollut epäluuloja nopeita ihmisiä kohtaan. Ihaillaan toki formula-kuskeja ja lätkänpelaajia, mutta nopeat ajattelijat ovat jotenkin epäilyttäviä. Nopealiikkeiset liukkaatleevit ovat vähän naurunalaisiakin.

Suomalaiset eivät yleensä pidä nopeasti puhuvista ihmisistä. Heidät koetaan hermostuttaviksi ja epäluotettaviksi.

Olen joskus epäillyt nopeutta inhoavien omaa järjenjuoksua hitaaksi. Suomessa on jopa asiantuntijatasolla väitetty säännöllisesti, ettei nopeudella ja älyllä ole mitään yhteyttä, vaikka yhdysvaltalaistutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet älyn ja nopean ajattelun yhteyden. Tehokkaasti toimivissa aivoissa on hyvät kytkökset.

Onko suomalaisilla jokin geneettinen erityisversio älystä, ns. hidas äly?

Ehkä suomalaisten epäluulo nopeutta kohtaan onkin intuitiivista viisautta? Princetonin yliopiston psykologian laitoksen tutkimukset nopeasta ajattelusta osoittavat siihen liittyvän erilaisia riskejä.

Koetilanteissa ajattelun nopeuden lisääminen aiheutti lisääntyvää riskikäyttäytymistä. Ihmiset ottivat tosiasiallisessa rahankäyttötilanteessa isompaa riskiä ajatellessaan nopeasti. He myös alkoivat suhtautua riskiseksiin ja laittomiin päihteisiin huomattavasti aiempaa suopeammin.

(Monet myynnin ammattilaiset tietävät tämän, ja yrittävät jouduttaa ihmisten päätöksentekoa.)

Rahamaailman ammattilaisia on tutkittu paljon. On huomattu, että eniten voittoa tekevät meklarit ottavat eniten riskiä ja heillä on korkeimmat testosteroniarvot. (En muuten ole nähnyt tuoreita tutkimuksia näistä törkeimmistä riskinottajista kunnon talousromahduksen jälkeen. Kuinkas sitten kävikään?)

Suomessa suositaan edelleen melko rauhallisia ja tasaisia kumppaneita. Monessa muussa maassa normisuomalaisia pidettäisiin hieman hidasälyisinä.

”Hiljaa hyvää tulee.” Huomiseen asioita funtsiva kumppani ei ehkä mene vieraisiin, ei hassaa rahojansa typeriin kohteisiin, eikä lähde vetämään mitään arveluttavaa ainetta missään olosuhteissa.

Toisaalta Princetonin tutkimuksissa selvisi, että nopeilla ajattelijoilla on paljon positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia. Nopeus tuo mielihyvää, voiman tunnetta, energisen ja luovan olon ja se lisää itsetyytyväisyyttä. (Tutkijoiden mukaan nopeaälyisyys aiheuttaa ajoittain jopa maniaa muistuttavia fiiliksiä.) Hidas ajattelu aiheuttaa masentuneen olon.

Suomessa masennus on yleistä. Ehkä meidän on aika alkaa sietää nopeaälyisyyttä hieman aiempaa paremmin. Riskinoton ja energisyyden oikean suhteen löytäminen tuo tyytyväisyyttä myös parisuhteeseen.


Mikä aviovuosi on onnellisin?  3

”Seitsemäs vuosi on vaikein”, väitettiin ennen naimisiin meneville. Jostain oli keksitty, että juuri kuuden avioliittovuoden jälkeen olisi kaikilla pareilla vaikeuksia ja ristiriitoja.

Muutama vuosi sitten alkoivat monet asiantuntijat sanoa, etteivät nykyiset parit pysy onnellisina edes kuutta vuotta, vaan parisuhteen uudet kriisivuodet tulevat jo aiemmin. Suomessakin yllättävän monet avioliitot päättyvät jo alkumetreillä.

Huffington Post kirjoittaa tutkimuksesta, jonka mukaan avioparit eivät ole onnellisimmillaan juuri avioliiton solmittuaan, vaan vasta kolmantena vuonna.

Ensimmäinen vuosi menee häiden jälkihumussa, toinen tutustumisessa ja vasta kolmas on onnen auvoa. Silloin parit myös usein yhdistävät rahatalouden. Siippa on tullut tutuksi ja pareilla on ihania tulevaisuudensuunnitelmia.

(Suomessa useimmat avioituvat ovat asuneet yhdessä jo vuosia, joten tulos ei ehkä päde meillä. Tilastokeskuksen eroamiskäyrä näyttää mielestäni aika tasaiselta. Tosin eivät kaikki ongelmia kohtaavat parit suinkaan eroa heti.)

Kolmannen vuoden jälkeen alkavat ongelmat. Viides vuosi on usein hyvin vaikea. Silloin liittoa varjostavat työhuolet, väsymys ja mahdollisesti lastenhoito.

Seitsemän vuotta yhdessä kestäneet alkavat tutkimuksen mukaan olla jo voiton puolella. Jos avioliitto on pysynyt kasassa tähän asti, on loppuelämä jo keskimäärin helpompaa. Kaikista onnellisimpia yhdessä ovat yli 40 vuotta naimisissa olleet! Siinä välissä olevat 33 vuotta täytyy vaan sinnitellä.


Lesbot saavat eniten orgasmeja  9

Erot orgasmin saamisessa ovat kiinnostaneet tutkijoita pitkään. Joitakin tuloksia on saatukin, mutta esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen ja orgasmien yhteyttä ei ole juuri tutkittu.

Tutkijat Justin R. Garcia, Elisabeth A. Lloyd, Kim Wallen ja Helen E. Fisher selvittivät asiaa yhdysvaltalaisväestössä. Edustava otos amerikkalaisia sinkkuja (2 850 seksiä harrastavaa henkilöä) kertoi seksielämästään numeroina.

Vastaajilta kysyttiin sukupuolta, seksuaalista suuntautumista ja sitä, kuinka usein he saavat orgasmin harrastaessaan seksiä tutun partnerin kanssa.

Naiset saavat seksiä harrastaessaan keskimäärin orgasmin 62,9 prosentin ja miehet 85,1 prosentin todennäköisyydellä.

Miehillä seksuaalinen suuntautuminen ei juurikaan vaikuttanut orgasmin saamiseen. Heteroilla orgasmin saannin todennäköisyys oli 85,5 prosenttia, homoilla 84,7 prosenttia ja biseksuaaleilla 77,6 prosenttia.

Naisilla erot orgasmien saannissa vaihtelivat enemmän eri seksuaalisen suuntautumisen ryhmissä. Naisista eniten orgasmeja saivat lesbot: 74,7 prosenttia sai, kun heteroista 61,6 prosenttia ja biseksuaaleista vain 58 prosenttia tyydyttyi.

Tosiasiassa siis eniten orgasmeja kaikista sinkuista saavat heteromiehet (mutta useammin saavan sukupuolen kaikki varmaan jo tiesivätkin). Naisista orgasmeja saavat eniten lesbonaiset.

Tutkijoiden päätelmät eivät ehkä yllätä. Naisilla orgasmien saaminen on vähemmän ennustettavissa kuin miehillä ja orgasmien saanti myös vaihtelee enemmän naisilla kuin miehillä.

Suurin osa naisista ei varmaan kuitenkaan voi muuttua lesboiksi, joten vaikuttaa siltä, että heteroparien kannattaisi tutustua aiempaa paremmin seksuaalisen nautinnon saamiseen ja mahdollisesti joissakin tapauksissa hankkiutua seksologin neuvontaan.

The Journal of Sexual Medicine, November 2014