Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on koulutus.

Suojattu lapsuus  7

Korkeasti koulutetun äidin lapsen elämä on usein suojattua ja turvallista. Kuva: J. Carter.
Korkeasti koulutetun äidin lapsen elämä on usein suojattua ja turvallista. Kuva: J. Carter.

Hyvin koulutettu äiti eroaa muita äitejä harvemmin.

Korkeasti koulutetun äidin lapsilla on suojatuin lapsuus ja eniten resursseja. Vain peruskoulun käyneet naiset eroavat muita äitejä useammin lapsen ollessa vasta päiväkoti-ikäinen.

Akateemisen äidin lapset elävät keskimäärin neljä viidesosaa lapsuudestaan ydinperheessä, kun matalan koulutustason äidin lapset saavat viettää vain puolet lapsuudestaan molempien vanhempien kanssa.

Akatemiatutkija Marika Jalovaara on analysoinut rekisteriaineistosta vuoden 1969 jälkeen syntyneiden naisten liitto- ja lastensaantihistorioita. Tutkimuksessa on selvitetty vuosina 2003-2009 syntyneiden lasten perhemuotoja ja niiden muutoksia 0-15 vuoden iässä.

Jalovaaran projekti ”Family Dynamics and Social Inequalities” on osa Suomen Akatemian eriarvoisuuden torjuntaa selvittävää tutkimushanketta.

Lukuisista aiemmista tutkimuksista tiedetään, että vanhempien sosioekonominen asema ja avioliitto suojaavat jälkikasvua. Hyvinvoivien ydinperheiden lapsilla on parhaat mahdollisuudet voida mainiosti tulevaisuudessa: he pärjäävät parhaiten kaikilla hyvinvoinnin mittareilla, kuten koulumenestys, terveys jne.

Peruskouluun opintonsa päättäneet naiset synnyttävät muita useammin lapsen ihan yksin. Koulutusta vaille jääneiden äitien lapsilla on kaksinkertainen todennäköisyys syntyä avoliittoon ja nelinkertainen todennäköisyys syntyä yh-äidille (korkeasti koulutettujen äitien lapsiin verrattuna).

Vain peruskoulun käyneiden (tai sen keskeyttäneiden) äitien lapsista 43 prosenttia kokee vanhempien eron ennen kouluikää. Näistä lapsista enää kolmasosa elää molempien vanhempiensa kanssa 15-vuotiaana.

Korkeasti koulutettujen äitien lapsista eron ennen kouluikää kokee 12 prosenttia. 71 prosenttia asuu omien vanhempiensa kanssa vielä 15-vuotiaana.

Uusperheiden muodostus on Suomessa yleistä. Kolmen vuoden kuluttua erosta jo neljä kymmenestä lapsesta asuu kahden vanhemman kodissa. Yh-äideille syntyneistä lapsista jopa neljä viidesosaa on viidenteentoista ikävuoteen mennessä jossain vaiheessa asunut kahden vanhemman perheessä.

Jalovaaran mukaan perhemuotojen eroavaisuudet voivat vahvistaa lasten sosiaalista eriarvoisuutta. Taloudelliset ja sosiaaliset resurssit jakautuvat hyvin epätasaisesti lapsiperheissä. Resurssien menetykset ovat yleisimpiä niillä, jotka ovat jo alun alkaen heikommassa asemassa.

Kiitos ja näkemiin! Tämä on toistaiseksi viimeinen blogaukseni Cityyn. Rakastakaa toisianne! <3


Näin isät voivat kehittää poikiensa älykkyyttä  10

Pisa-sota alkaa laantua. Liian suuri osa pojista saa taas rauhassa syrjäytyä.

Joidenkin miesten mielestä koulun suurin ongelma on se, etteivät opettajat pissaa seisten.

Jos opettajilta kysyy, ja kukaanhan ei kysy, on vastaus työ. Monen opettajan mielestä pojat ovat liian laiskoja.

Suomalaisten tyttöjen ja poikien osaamisen ero luonnontieteissä, lukemisessa ja luovassa ongelmanratkaisussa on OECD-maiden, eli kehittyneiden maiden, suurin.

Ennen luultiin, että jotkut ovat hyviä matematiikassa, toiset kielissä. Yhä useammissa tutkimuksissa on selvinnyt, että varsinkin silloin, kun on kyse kouluosaamisesta, lukeminen ja laskeminen korreloivat selvästi.

Eli se joka laskee hyvin, yleensä myös lukee sujuvasti. Jolla on ongelmia matematiikassa, on usein vaikeuksissa myös kirjainten kanssa.

Oppimista saattaa selittää parhaiten yleisälykkyys (ns. GI eli general intelligence), joka alkaa olla maailmalla yleisin mitattava älykkyyden ja lahjakkuuden muoto. Nykyajan työelämässä, ja muussakin elämässä, on yhä vähemmän tilaa kapealle älykkyydelle.

Miten älyä voi kehittää?

Lukemalla lapselle ja näyttämälle hänelle esimerkkiä lukemisen nautinnosta.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen kognitiivisten kykyjen kehitystä 10-16 -vuotiaana selitti eniten lukeminen, erityisesti lukemisen harrastaminen huvin ja nautinnon vuoksi (”reading for pleasure”). Esimerkiksi soittoharrastuksesta ei ollut samanlaista hyötyä. Lukemisen harrastaminen ennusti lapsen menestystä jopa enemmän kuin vanhempien koulutus.

Isien kannattaa edelleen viedä lapsiaan fudistreeneihin ja viulutunneille, mutta jos oikein haluaa panostaa lapsen kognitiivisiin taitoihin, fiksuinta on ryhtyä lukemaan.

Mikä parasta, runsas lukeminen ei pelkästään paranna lukutaitoa, sanavarastoa ja yleisiä kognitiivisia taitoja, vaan se parantaa jopa matematiikan osaamista!


Häiritsijät kuriin koulutuksella

Tulevatko häirintäpuheet jo korvista? Auttaako #MeToo-kampanjan aiheuttama laaja avautuminen (seksuaalisesta häirinnästä) törppöjä tajuamaan, ettei toista saa ahdistella?

Miksi johtavassa asemassa oleva vähemmän viehättävä ikäihminen kuvittelee hyvännäköisen parikymppisen hyppäävän riemusta kiljuen hänen sänkyynsä? Miksi mieskansanedustaja ei edes paljastuttuaan myönnä käpälöineensä työpaikkansa nuoria naisia?

Feministit ovat selittäneet seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia vallankäytöllä. Valta siihen usein liittyykin, mutta ahdistelulle näyttää olevan muitakin syitä ja selityksiä.

THL:n mukaan Suomessa seksuaalinen häirintä kohdistuu varsinkin 15-34-vuotiaisiin naisiin, joista puolet on joutunut miesten ahdistelun kohteeksi. Samanikäisistä miehistä noin viidennes on joutunut naisen tekemän seksuaalisen häirinnän uhriksi.

Naisista kaksi ja miehistä kolme prosenttia on joutunut samaa sukupuolta olevan henkilön häiritsemäksi.

Ongelma on siis varsin yleinen.

Voiko yksipuolinen lähentely johtua jostakin muusta kuin pelkästään tekijän sikamaisuudesta?

Poliittisen päivittelyn sijaan tiedeyhteisö yrittää löytää selityksiä ja ratkaisuja asiaan.

Yhdysvalloissa kampusraiskaukset ovat iso ongelma. Miksi jotkut syyllistyvät seksirikokseen, vaikka heidän pitäisi kaiken järjen mukaan tajuta tekevänsä väärin?

Osa ahdistelijoista valehtelee luulleensa uhrin halunneen seksiä kanssaan. Jotkut ovat ilmeisesti aidosti harhaluulojen vallassa.

Iowan yliopiston psykologian tutkijat ovat eri tavoin tutkineet miesten ja naisten kykyä lukea ihmisen mahdollista seksuaalista halukkuutta. Kaikki eivät osaa tulkita toisen ihmisen nonverbaalia viestintää.

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että aggressiivisesti naisiin suhtautuvilla miehillä on huono kyky ja halu ymmärtää naisen tahtoa. Nämä miehet eivät kuuntele naisen puhetta, eivätkä he ymmärrä muitakaan toisen sukupuolen lähettämiä viestejä.

Yhdessä tutkimuksessa opiskelijoille näytettiin kuvia eri tavoin pukeutuneista naisista erilaisissa asennoissa ja kuvattuina eri ympäristöissä. Naisia oli myös pyydetty esittämään erilaisia tunnetiloja. Tutkittavien piti arvioida oliko kuvan nainen mahdollisesti halukas seksin harrastamiseen.

Tutkijat selvittivät myös opiskelijoiden suhtautumista raiskauksiin. Ns. raiskausmyönteiset miehet eivät osanneet kovin hyvin arvioida naisten ilmeitä ja eleitä.

Osa miehistä ajattelee, että naisen minihame tai tietty tila/ ympäristö (esimerkiksi makuuhuone tai baari) tarkoittaa sitä, että pedon saa päästää irti. Vaikka nainen ei siis millään tavalla elehtisi tai ilmehtisi siihen suuntaan, että olisi valmis harrastamaan seksiä kyseisen miehen kanssa, voi jokin tekijä ympäristössä tai naisen vaatetuksessa saada miehen kuvittelemaan niin.

Erityisen huonosti nämä törpöt hahmottivat tilanteen, jos nainen oli kaunis. Osa miehistä kuvittelee, että hyvännäköinen nainen haluaa automaattisesti harrastaa seksiä, ja juuri heidän kanssaan.

Tutkimussarjan johtaja professori Teresa Treatin mukaan miehet kuitenkin oppivat melko lyhyellä ohjauksella tunnistamaan aiempaa paremmin naisten todellisia viestejä. Seksuaalisista harhakuvitelmista voi siis herätä ja voi opetella olemaan ihmisiksi.

Varmasti osa seksuaalista häirintää harrastavista naisista on yhtä huonoja tulkitsemaan miesten antamia vihjeitä mahdollisesta seksuaalisesta halukkuudestaan.

Kaunis tai komea ulkomuoto ei siis todellakaan ole mikään lupaus seksistä.

Lähteenä lisäksi: Mikko Puttonen: Miesten harhaluulot selittävät seksuaalista ahdistelua. Tutkimuksessa jotkut miehet päättelivät, että jos nainen on viehättävä, hän on kiinnostunut seksistä. HS 9.11.2017


Mitä ominaisuuksia kumppanilta vaaditaan?  3

Ihannekumppanin vaatimuslista vaihtelee sukupuolen, iän, koulutuksen, ulkonäön ja tulotason mukaan. Eniten kumppanitoiveisiin vaikuttaa sukupuoli.

Kahdessa yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin millaisia ominaisuuksia 18-75 -vuotiaat heteromiehet ja -naiset pitävät erityisen tärkeinä ihanteellisella parisuhdekumppanilla. Ensimmäiseen tutkimukseen osallistui 22 815 ja toiseen 4 790 vastaajaa.

Molemmat sukupuolet pitävät kumppanin viehättävyyttä tärkeänä. Miehille hyvä ulkonäkö on erityisen tärkeää. Miehistä 92 ja naisista 84 prosenttia painottaa kumppanivalinnassaan hyvännäköisyyttä.

Miehistä 80 prosenttia toivoo, että kumppanilla on hoikka vartalo. Naisista hoikkuutta arvostaa paljon 58 prosenttia tutkituista.

Vakituisia tuloja kumppaniltaan toivoo miehistä 74 ja naisista 97 prosenttia. Naiset arvostavat miehiä enemmän kumppanin hyvätuloisuutta (69 vs. 47 prosenttia).

Naiset myös edellyttävät miehiä useammin, että pari tienaa vähintään yhtä paljon kuin mitä he itse ansaitsevat (46 vs. 24 prosenttia), tai että kumppani tekee hyvää uraa työelämässä (61 vs. 33 prosenttia).

Varakkaat miehet vaativat rinnalleen kauniin ja hoikan kumppanin. Omaan ulkonäköönsä tyytyväiset eivät sukupuoleen katsomatta kelpuuta kumppanikseen mielellään vähemmän hyvännäköistä tai ylipainoista partneria.

Tutkijoiden mukaan vaatimukset vaihtelevat myös sukupuolen sisällä. Heidän mielestään ns. hyvät kortit parisuhdemarkkinoilla saaneilla on kovemmat vaatimukset kuin muilla.

Vanhemmat ihmiset eivät pidä ulkonäköä, tulotasoa tai uralla menestymistä erityisen painavina kumppanin valintaperusteina. Iän myötä ihmiset alkavat arvostaa muita ominaisuuksia kuin statusta parisuhdemarkkinoilla.


Ihmiset näyttävät deittailevan aina samantyyppisiä kumppaneita  1

”Sillä on taas samanlainen blondi.”

”Miksi seurustelen aina lääkärin kanssa?”

”Löysin ihanan miehen, mutta se on taas diplomi-insinööri.”

”Aika karmivaa, mutta mun exän uus nainen on ihan samannäköinen ja samanoloinen kuin mä. Itse asiassa se on jopa samasta koulusta, ja oltiin kavereitakin joskus.”

Olen kuullut miehistä ja naisista, jotka tuntuvat etsivän jotain tiettyä ihannekumppania, ja joiden kaikki partnerit muistuttavat ällistyttävän paljon toisiaan. Kalifornian yliopiston kolmessa psykologian tutkimuksessa selvitettiin ihmisten pariutumismieltymyksiä ja niiden historiaa. Kävi ilmi, etteivät vain jotkut ihmiset tapaile aina vain tietyntyyppisiä ihmisiä.

Useimpien ihmisten kaikkien kumppaneiden ulkonäössä ja luonteessa on uskomattoman paljon samaa.

Aiemmin on ajateltu, että yhden illan tuttavuudet olisivat selvästi heterogeenisempiä, mutta näyttää siltä, että jopa satunnaiset deitit osuvat samaan muottiin. Tutkijoiden mukaan emme voi etukäteen tietää, kuinka kestävä suhteesta tulee, ja haemme tavallaan aina mahdollisimman mieluisaa kumppania.

Uskovaiset seurustelevat uskovaisten kanssa, älykkäät kaltaistensa kanssa, ja hyvännäköiset toisten kauniiden kanssa. Yksi syy samantyyppisten ihmisten toistuviin kohtaamisiin on ns. markkina-arvo parisuhdemarkkinoilla. Jos on kaunis, voi valita kiinnostavien ihmisten joukosta kauniita vaihtoehtoja.

Toinen merkittävä syy aina vain toistuviin samankaltaisuuksiin on koulutus, ammatti ja asuinpaikka. Esimerkiksi tietystä yliopistosta valmistuneet saattavat pyöriä samoissa ympyröissä. Joillakin asuinalueilla asuu pääasiassa vaikka hyvin koulutettuja asiantuntijoita ja johtajia, toisilla taas vähän koulutettuja köyhiä työttömiä. (Segregaatio on varmasti tavallista korostuneempaa Yhdysvaltojen kaltaisessa kilpailuyhteiskunnassa. Suomessa sosiaalinen liikkuvuus on periaatteessa suurempaa.)

Ihmisillä on lisäksi erilaisia mieltymyksiä, jotka vaikuttavat ihastumisiin. Jotkut tykkäävät tummista, toiset vaaleista. Joillekin eivät käy silmälasit tai lyhyt tai pitkä kumppani, toisille taas luotaantyöntävintä on tyhmyys tai pinnallisuus.

Näppärää, mutta ehkä hieman rajoittunutta.


Naiset inttiin  16

Ennätysmäärä naisia haki tänä keväänä vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Yli 1 100 nuorta naista ilmoittautui halukkaaksi käymään armeijan miesten rinnalla. Voiko tasa-arvo toteutua, jos asepalvelus on pakollinen vain toiselle sukupuolelle?

Yhä useampi nuori mies on alkanut ihmetellä asepalveluksen pakollisuutta. Vaikka Suomen puolustusvoimat on uudistanut ennen näkemättömällä tavalla asepalvelusta ja siihen hakeutumista, muuttuu nuori väestö vielä nopeammin. Nuoret eivät ole tottuneet siihen, että A. joku komentaa heitä ja B. joudutaan tavattoman epämukaviin olosuhteisiin, joissa ei saa käyttää nettiä.

Autoritäärisyys ei ole muotia. Lasten kasvatuksessa sen on todettu aiheuttavan pelkkää tuhoa ihmisen psyykelle ja moraalille. Armeijasta ei kai kuitenkaan voi tehdä puhtaasti mukavaa ja ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa koulutuspaikkaa?

Kun kirjoitan Googleen ”armeija on”, tarjotaan jatkoksi ”paskaa”, ”turha”, ”pelleilyä” ja ”vitsi”.

Tällä hetkellä yleinen asevelvollisuus koskee kaikkia miespuolisia 18-60 -vuotiaita suomalaisia. 18-29 -vuotiaat naiset saavat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Miksi naisia ei velvoiteta palvelemaan maata niin kuin miehiä? Jos naiset eivät sovellu asepalvelukseen, miksei heitä velvoiteta siviilipalvelukseen tai jonkinlaiseen yhdyskuntapalveluun? Eikö naisilla ole peräti samanlainen oikeus kuin miehilläkin saada myös valtion maksutonta johtajakoulutusta?

Ruotsissa pakollinen asepalvelus ehdittiin jo välillä lopettaa, kun ruotsalaiset olivat tulleet siihen tulokseen, että palkka-armeija sopisi heille paremmin. Venäjän armeijan aktivoituminen ja muut levottomuudet Euroopassa aiheuttivat mielenmuutoksen, ja Ruotsin hallitus palautti 2.3.2017 yleisen asevelvollisuuden maahan.

Ruotsissa yleinen asevelvollisuus (ehkä oikeammin puolustusvelvollisuus) koskee kaikkia 16-70 -vuotiaita kansalaisia, ja vuodesta 2010 myös naisia. Naisten ei kuitenkaan tarvitse välttämättä astua aseisiin, mikäli jokin muu palvelusmuoto soveltuu heille paremmin. Sama koskee myös ruotsalaisia miehiä. Ruotsalaiset voivat osallistua esimerkiksi pelastustehtäviin.

Ruotsin hallitus ei aio sotilaskouluttaa koko ikäluokkaa, vaan kutsuu syksyllä katsastukseen noin 13 000 satunnaista miestä ja naista, joista 4 000 parhaiten sopivaa henkilöä koulutetaan vuosina 2018-2019.

Suomen puolustusvoimat ei ole ilmaissut halukkuutta laajentaa pakollista asepalvelusta naisiin. Nykyinen puolustusministeri Niinistö taas on. Onko muilla kuin perussuomalaisilla halua keskustella asepalveluksen laajentamisesta?

Mitä mieltä olet? Pitäisikö naiset määrätä inttiin? Soveltuvatko naiset asepalvelukseen? Entä jos naiset valtaavat armeijassa kaikki parhaat paikat?

http://inttiin.fi/naisten-asepalvelus/


Pelastakaa miehet  20

Miesten syrjäytyminen ei ole vain suomalainen ongelma. Lähes kaikissa kehittyneissä maissa naiset alkavat vallata yliopistot ja työpaikat. Naiset pärjäävät miehiä paremmin myös monilla muilla elämän alueilla. Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään, harrastavat monipuolisesti ja ovat tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa.

Suomalainen lääkäriseura on esittänyt syitä miesten lyhyempään elämään: makkara, tupakka ja viina, lihavuus, tapaturmat ja keskinäinen väkivalta.

Kukaan ei ole löytänyt järkevää syytä siihen, mikseivät pojat ja miehet pärjää opinnoissa tytöille ja naisille. Koulua on syytetty tyttöjen suosimisesta. Poikien on väitetty pelaavan liikaa väkivaltapelejä. Poikia on epäilty laiskoiksi.

Ihan todistetusti suomalaiset tytöt ja pojat kasvatetaan erilaisiin rooleihin. Jo kotona ja päiväkodissa tytöt vastuutetaan tekemään enemmän hommia. Pieniä poikia pidetään liian avuttomina ja hitaina juuri mihinkään askareisiin. Toisaalta monen mielestä muiden palveleminen on tytön toinen luonto.

Pojat todella kehittyvät keskimäärin hieman tyttöjä hitaammin. Miksi tämä ei aiemmin haitannut poikien menestystä? Mitä on tapahtunut?

Suomalainen peruskoulu päättyy sellaisessa murrosiän vaiheessa, jossa osa tytöistä on jo kypsynyt hieman miettimään tulevaisuuttaan. Miten on poikien laita? Suomessa poikien maailmassa ei ole muodikasta olla hyvä koulussa. Miksi meillä on tällainen junttikulttuuri?

Tosiasiassa sama ongelma koskee muitakin maita. Yhdysvaltalainen johtamisen ja organisaatiopsykologian professori Ronald E. Riggio luettelee neljä syytä poikien ja miesten huonoon asemaan:

1. Miehet eivät hakeudu korkeakouluopintoihin. Yhä useampi korkeamman koulutuksen opinahjo täyttyy tytöistä. Hienoa että naiset jaksavat ja haluavat opiskella. Pidemmän päälle tästä trendistä koituu kuitenkin kaikille ongelmia, jos miehet putoavat kelkasta kokonaan.

2. Miesten kunnianhimo on laskussa. Riggion mukaan kansainväliset tutkimukset osoittavat miesten kunnianhimon laskeneen useimmissa tutkituissa maissa. Kun esimerkiksi 66 prosenttia naisista haluaa hyväpalkkaisen uran, näin ajattelee vain 59 prosenttia miehistä.

3. Pojat roikkuvat netissä pelaamassa ja katsomassa pornoa. Sen sijaan he voisivat tehdä koulutöitä ja harrastaa hyödyllisiä harrastuksia (niin kuin tytöt tekevät).

4. Pojilla ja miehillä on ongelmia tunne- ja sosiaalisissa taidoissa. Riggion oman ryhmän tutkimuksissa miessukupuolen emotionaaliset kommunikaatiotaidot ja sosiaaliset taidot ovat hieman parantuneet, mutta jäävät silti yhä enemmän jälkeen naisten jo valmiiksi paljon paremmista taidoista. Professorin mukaan miesten heikommat taidot hankaloittavat menestymistä työelämässä ja parisuhteissa.

Riggion mielestä nämä neljä trendiä ajavat miehet heikkoon menestykseen. Huono koulutus ja vähäinen kunnianhimo johtavat huonompiin työsuorituksiin ja heikkoon tuottavuuteen. Jos työelämä sulkee ovensa miehiltä, on Riggion mukaan todellisena vaarana, että miehet ryhtyvät rikollisiin puuhiin.

Kommunikaatio-ongelmat johtavat huonoon perhe-elämään, ja jatkuvasti naisen päihittämäksi joutuminen voi Riggion mukaan johtaa naisvihaan. Kaiken tämän seurauksena miesten elämänlaatu huononee. (Ei kai naistenkaan elämänlaatu em. seikoista juuri parane?)

Riggio ehdottaa vanhempien tiukkoja kasvatustoimia poikien nettiajan vähentämiseksi. Lisäksi hän suosittelee mentorointiohjelmia poikien opintotaitojen ja -innon parantamiseksi. Kolmanneksi tarvitaan lisää opetusta kommunikaatiotaitojen ja sosiaalisten taitojen kohentamiseksi. Hyvien käyttäytymistapojen opetteluun tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Kiusaamisen ja aggression vähentämiseksi tarvitaan lisäpanostusta, ja kaikkien ongelmanratkaisutaitoja tulisi parantaa.

Miten tämä saadaan ujutettua suomalaiseen peruskouluun? Erilaisia kiusaamisen taltuttamisen ohjelmia on kyllä käynnissä, mutta entä muut osiot? Joissakin kouluissa on harjoiteltu mielenterveystaitoja ja kommunikaatiota. Missä viipyvät opiskeluun ja työhön orientoivat mentorit?


Mitä sun vaari niinku teki?  23

Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan isovanhempien luokka-asema vaikuttaa radikaalisti lastenlasten asemaan nykymaailmassa.

Tutkija Vikki Boliverin johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin 17 000 hengen otoksella tutkittavien sekä heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa ammattia ja asemaa.

Pitkään on tiedetty vanhempien sosioekonomisen aseman vaikuttavan jälkikasvun koulutustasoon, työnsaantiin ja ansaintamahdollisuuksiin. Isovanhempien vaikutusta ei ole juuri tutkittu.

Mummon ja vaarin asema on yllättävän vaikuttava. Asiantuntija- tai johtotehtävissä toimineiden lastenlapsilla on vähintään 2,5-kertainen mahdollisuus ponnistaa samoihin asemiin verrattuna ei-ammattitaitoa vaativissa työntekijäammateissa toimineiden lastenlapsiin.

Luokka-asema on tutkijoiden mukaan paljon pysyvämpi ja pitkäaikaisempi kuin mitä aiemmin on luultu. Vaikka vanhempien vaikutus poissuljettaisiin (koulutus, asema, omistusasuminen), on isovanhempien asemalla erittäin voimakas vaikutus jälkipolvien menestysennusteeseen.

Niistä miehistä, joiden isä ja isoisä olivat toimineet asiantuntija- tai johtotehtävissä, jopa 80 prosenttia oli hyvissä asemissa itse. Naisilla hyväosaisuuden periytyvyys oli heikompaa.

Myös Suomessa hyväosaisuus on osin periytyvää: https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2012-09-11_001.html

THL:n mukaan toimeentulotuen asiakkuus periytyy, etenkin vanhemmilta pojille. Toisaalta pienten tuloerojen maissa, kuten Suomessa, vanhempien aseman periytyvyys on vähäisempää kuin suurten tuloerojen maissa, kuten Yhdysvalloissa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/thln_uutiskirje/2_2010_6

Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola kysyy miksi sosiaalisen aseman periytyminen on kiinnostavaa? Osin tirkistelynälän takia, toisaalta asia kiinnostaa mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta.

”Lapsen aseman aikuisuudessa pitää määrätä omat kyvyt ja motivaatio pikemminkin kuin perhe, johon syntyy.”

Erolan mukaan koulutuksen saaminen mahdollisimman tasa-arvoiseksi parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Perhetausta vaikuttaa koulutusvalintoihin ja koulutus selittää noin puolet siitä, mihin asemaan päätyy.

Suomessa hyväosaisuuden periytyvyys on voimakkaampaa kuin huono-osaisuuden periytyvyys.

Nykyään suurin asemiin pääsemis -ongelmamme voi johtua syntymävuoden mukaan määräytyvän syntymäkohortin perusteella. Laman aikana työmarkkinoille tulleiden luokka-asema periytyi vahvemmin kuin muina aikoina. Vaikeina aikoina vanhempien suhteista on hyötyä.

Joka tapauksessa hyviin asemiin kannattaa pyrkiä vauhdikkaasti. Uraliikkuvuus on suurinta ennen keski-ikää. ”Nelikymppisenä peli on menetetty!”, sanoo Erola.

Erolan mukaan luokkarakenne on muuttunut meillä hitaasti, toisin kuin luullaan. Tulevaisuudessa sosiaalinen liikkuvuus näyttää professorin mielestä vielä aiempaa nihkeämmältä.

http://www.youtube.com/watch?v=eiS5RzJamu4

Durham University News: Climbing the social ladder is strongly influenced by your granparents´class. 1.7.2013.