Suhteet & seksi

Näytetään kirjoitukset kesäkuulta 2013.

Pehmomiehet porskuttavat  11

Suomalaisnaisilla on poikkeuksellinen miesmaku. Muissa maissa naiset arvostavat maskuliinisia testosteronia tihkuvia miehiä. Suomessa suositaan naismaisia, huolehtivia miehiä.

Kansainvälinen tutkimusryhmä tutki lähes 3000 hengen otoksella naisten miesmakua 13 maassa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat akatemiatutkija Markus Rantala ja tohtorikoulutettava Ursula Marcinkowska.

Kaikissa maissa naiset suosivat miehiä, joiden stressihormonitasot olivat matalat. Sen sijaan miesten testosteronin määrä ei yksiselitteisesti vaikuttanut kaikkiin naisiin samalla tavalla.

Markus Rantalan mukaan Suomen korkea hyvinvoinnin taso selittää mieltymystä naisellisiin miehiin. Maissa joissa terveydenhuollon taso on huono, arvostetaan eniten korkeasta testosteronitasosta kertovia kasvonpiirteitä.

Rantala uskoo, että maantieteellisten kauneusihanne-erojen taustalta löytyy biologinen pohja.

Suomalaiset miehekkäät miehet, oletteko huomanneet, että parisuhteen solmiminen olisi vaikeaa? Feminiiniset miehet, oletteko naisten suosiossa? Onko teillä lapsia?

Pehmomiehet, millainen on terveytenne? Ovatko lapsenne pysyneet terveinä? Oletteko hyviä urheilussa?

Kertokaa, sillä tämä on todella mielenkiintoinen löydös.

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/Sivut/suomalaiset-naiset-suosivat-naisellisempia-miehia-kuin-naiset-muualla-maailmassa.aspx


Seka-avioliiton plussat ja miinukset  20

Kerran vielä, Sam! Väestöliiton tuore tutkimus ulkomaalaisen naineiden suomalaisten avioliitoista -sarja päättyy tähän kirjoitukseen. Mitä vastaajat ovat kertoneet liittojensa hyvistä ja huonoista puolista?

Tilastollisesti me suomalaiset olemme huonompia pysymään naimisissa ulkomaalaisen kanssa kuin muut eurooppalaiset.

Euroopan Unionin maissa kaksikulttuuriset avioliitot ovat keskimäärin yhtä kestäviä kuin yhden kulttuurin liitot. Poikkeuksellisesti Suomessa kahden kulttuurin liitoissa on kolminkertainen eroriski normiavioliittoihin verrattuna.

Suomen erotilastoa on selitetty nuivalla ympäristöllä ja lupakäytäntöjen hankaluudella. Mahdollisesti suuret eroluvut johtuvat osittain lumeavioliitoista: eli liitto on solmittu vain maahantulon varmistamiseksi.

Kahden kulttuurin liitoissa suomalaissyntyisiä riipoo eniten kotitöiden jako. Supisuomalaisissa liitoissa vain 18 prosenttia nahistelee kotitöistä, kun kahden kulttuurin liitoissa melkein puolet riitelee niistä usein.

Kaksikulttuurisissa liitoissa on keskimääräistä enemmän rahahuolia ja rahasta myös riidellään hieman useammin. (Etenkin venäläisnaiset ovat syyttäneet suomalaisia miehiä piheiksi.) Myös työ ja vapaa-ajan käyttö aiheuttaa ristiriitoja.

Seksistä ei riidellä yhtä usein, mutta haluttomuudesta kärsivät eniten suomalaiset miehet. Ulkomaalaiset vaimot vahvistivat tämän omissa vastauksissaan.

Alkoholin käytöstä riidellään hieman tavallista enemmän kahden kulttuurin liitoissa. Ulkomaalaiset miehet saattavat rajoittaa suomalaisnaisten juomista. Ulkomailla syntyneet vaimot eivät aina ymmärrä suomalaisen miehen juomatapoja: he ihmettelevät sohvalla röhnöttävää ja yksin olutta kittaavaa miestä.

Eniten eroa ovat harkinneet suomalaisnaiset. Hyvin koulutetut ja hyvin ansaitsevat pohtivat eroa muita useammin. Merkittävästi puolisoaan nuorempi kumppani pohtii eniten eroa kaikissa vastaajaryhmissä.

Kaksikulttuurisissa perheissä miehet ovat tavallista tyytymättömämpiä vanhemmuuteensa. Tutkijoiden mielestä isyys tarvitsee tukea kahden kulttuurin perheissä. Kasvatusriidat eivät ole kaksikulttuurisissa perheissä juurikaan yleisempiä kuin suomalaisissa perheissä. Esimerkiksi suomalainen mies ja thaimaalainen vaimo osaavat kasvattaa lapsia yhtä hyvässä sovussa kuin supisuomalainen pariskunta. Eniten kasvatuskiistoja esiintyy suomalaisen naisen ja afrikkalaistaustaisen miehen perheissä.

Täysin suomalaisissa perheissä eniten kasvatusriitoja käyvät vastaajat, jotka pitävät lasten tottelevaisuutta tärkeänä. Myös päättäväisyyttä ja tiukkoja ihanteita kannattavat suomalaisnaiset riitelevät keskimääräistä useammin. Tutkijoiden mukaan perinteisen arvomaailman naiset pettyvät ulkomaalaiseen mieheensä, joka ei vieraassa kulttuurissa pysty olemaan riittävän tiukkis.

Onko yhteinen tekijä näissä ristiriidoissa liian autoritäärinen suomalainen nainen?

Sopuisaan perhe-elämään päästään vastaajien mielestä tutustumalla puolison kulttuuriin, joustamalla ja sovittelemalla ja suhtautumalla toisen tapoihin ja uskontoon suvaitsevaisesti. Oman perheen kulttuurin luominen on tärkeää.

Parisuhdetyytyväisyys (läheisyys, yhteisymmärrys, itsenäisyys, seksuaalisuus) on yleensä erittäin hyvä kaksikulttuurisissa liitoissa. Varsinkin ulkomaalaiset miehet ovat tyytyväisiä suomalaisiin vaimoihinsa. Ulkomaalaisen kanssa naimisiin menneet suomalaisnaiset ovat myös keskimäärin tyytyväisempiä avioliitossaan kuin suomalaisen miehen naineet suomalaisnaiset.

Rakkaus, toisen tukeminen ja arvostus kukoistavat kaksikulttuurisissa liitoissa.

Tutkijat arvelevat, että riitaisampikin kaksikulttuurinen liitto on tavallista onnellisempi ilmeisesti siksi, että riidat ovat jotenkin hedelmällisiä. Ilmeisesti riidat eivät ole tuhoavia, vaan niiden avulla selvitetään asioita. Jotkut suomalaiset eivät enää taivu puhumattomuuden kulttuuriin.

Perhebarometri 2012: Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Lassi Lainiala ja Minna Säävälä. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 46/2012.


Syyt naida ulkomaalainen  44

Suomalaiset suhtautuvat muita eurooppalaisia kielteisemmin ulkomaalaisiin, mutta noin kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa yli puolet oli valmiita menemään naimisiin ulkomaalaisen kanssa ja kaksi kolmesta hyväksyisi sukulaisen ulkkipuolison.

Nyrpeimmin suhtauduttiin ”mustalaisiin”, somaleihin ja muslimeihin ja myönteisimmin ruotsalaisiin, suomenruotsalaisiin (jotka eivät ole ulkomaalaisia), amerikkalaisiin ja saamelaisiin (jotka saattavat myös olla suomalaisia).

Väestöliiton mukaan puolisonvalinta perustuu yleisesti kolmeen sosiaaliseen voimaan:

1. Yksilöllisiin syihin: partnereissa toivottuihin voimavaroihin ja ominaisuuksiin, kuten ikään, ulkonäköön, luotettavuuteen, älykkyyteen, huumorintajuun jne.

2. Sosiaalisiin normeihin hyväksyttävästä puolisosta (esim. uskonto, sukupuoli, ikä)

3. sekä parisuhdemarkkinoiden luomiin rajoituksiin (esim. väestörakenne tietyssä ikäryhmässä).

Ulkomaalainen puoliso valitaan yleensä yksilöllisten ominaisuuksien tai parisuhdemarkkinoiden rakenteiden takia. Ulkomaalainen puoliso saatetaan valita, jos toivotaan vakavaraista, naisellista tai miehekästä puolisoa.

Ulkomaalaisia puolisoita tulee käytännössä maista, jotka hyväksyvät ulkkiliitot. Siksi Suomeen tulee vaimoja Thaimaasta, muttei juuri Afganistanista. Historiallisesti naiset ovat liikkuneet miehiä useammin pois kotiseuduiltaan.

Tutkijoiden mukaan joidenkin väestöryhmien on vaikea löytää sopivana pidettyä puolisoa. Suomessa maaseudulla asuvat vähän koulutetut miehet ja kaupungeissa asuvat akateemiset naiset ovat vaikeuksissa etsiessään kumppania omasta elinpiiristään.

Rakkautta etsivän katse suuntautuu siis kauemmas.

Suomalaiset miehet naivat itseään selvästi nuorempia ulkomaalaisia vaimoja. Myös suomalaiset naiset ottavat kahden suomalaisen liittoihin verrattuna useammin itseään nuoremman miehen. Suomalaismiesten vaimot eivät kuitenkaan ole mitään teinejä, vaan iso ikäero johtuu ulkomaalaisen vaimon naivien miesten korkeammasta iästä.

Tutkijoiden mukaan suomalaismiehet päätyvät ulkomaalaispuolisoon ehkä sen takia, etteivät ole löytäneet vaimoa Suomesta tai siksi, etteivät halua toista suomalaista vaimoa.

Suomalaisnaisten ulkomaalaispuolisot tulevat useimmin korkeasti kehittyneistä maista. Suomalaiset miehet naivat useammin vaimon vähän kehittyneistä maista.

Kehitysmaasta tulevaan puolisoon, varsinkin miehiin, suhtaudutaan aluksi epäluuloisesti. Yleensä siippa hyväksytään ajan kanssa.

Väestöliiton tutkimuksessa suomalaiset miehet eivät pitäneet ongelmista keskustelua ja kotitöiden jakoa yhtä tärkeinä seikkoina parisuhteen onnistumiselle kuin suomalaisnaiset tai ulkomaalaismiehet. Myös lapset, oma aika ja hyvä seksisuhde ovat tärkeämpiä Suomessa syntyneille naisille ja ulkomailla syntyneille miehille kuin mitä ne ovat suomalaismiehille.

Suomessa syntyneet ulkomaalaisen naineet naiset pitävät lapsia erittäin tärkeänä, jopa parisuhteessa onnistumiselle. Lapset ovat tärkeitä myös ulkomailla syntyneille miehille, mutta eivät Suomessa syntyneille kaksikulttuurisessa liitossa eläville miehille.

Tutkijat arvelevat naisten ehkä etsivän lapsia rakastavia miehiä ulkomailta, koska Suomesta ei ole sellaisia riittävästi löytynyt.

Vihjaavatko tutkijat, että suomalaiset miehet hakevat vaimon ulkomailta, koska eivät saa naista Suomesta ja suomalaiset naiset menevät ulkomaille löytääkseen koulutetun ja lapsirakkaan miehen?

Osa suomalaisista miehistä ei halua enää toista suomalaista vaimoa. Mikä meni pieleen ensimmäisessä liitossa?

Onko meissä suomalaisissa joitakin sellaisia piirteitä, joita ei muissa kansoissa ole?

Onko ”meitä suomalaisia” edes olemassa?

Perhebarometri 2012: Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Lassi Lainiala ja Minna Säävälä. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 46/2012.


Rakkaus lihottaa  4

Onnelliset vastanaineet mässyttävät itsensä turvoksiin tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan. Nuoria pareja seurattiin neljän vuoden ajan ja mitä paremmat pisteet he antoivat parisuhdetyytyväisyydestä sitä enemmän he lihoivat avioliiton alkuvuosina.

Tutkittavat parit raportoivat puolen vuoden välein tyytyväisyytensä avioliittoon, painonsa, stressimääränsä sekä mahdolliset eroaikeensa.

Avioliittoonsa tyytymättömät pysyivät paremmin hoikkana.

Tutkimuksen johtaja psykologi ja Dallasissa sijaitsevan Southern Methodist Universityn apulaisprofessori Andrea L. Meltzer on huolissaan onnellisten parien terveydestä. Hyvän parisuhteen on todettu edistävän terveyttä, mutta lihominen lisää diabetes-, syöpä ja sydäntautiriskiä.

Meltzerin hämmästykseksi ihmiset tuntuvat ajattelevan painoaan enemmän ulkonäköasiana kuin terveyden osa-alueena.

Meltzerin mukaan onnelliset eivät välitä ylläpitää houkuttelevuuttaan parisuhdemarkkinoilla, sillä he luottavat nykyiseen suhteeseen. Uusia kumppaneita tähyävät pitävät itsensä kunnossa ja mässäilynsä aisoissa.

Parisuhteessaan onnelliset eivät ehkä halua viehättää vieraita kumppanitarjokkaita, mutta voihan omankin rakkaan iloksi pysyä hyväkuntoisena ja hoikkana.

Meltzer et al.: Marital Sadisfaction Predicts Weight Gain in Early Marriage. Health Psychology 2013 Mar 11.


Kaksikulttuuriset avioliitot  14

Kannattaako naida ulkomaalainen? Paljonko kahden kulttuurin liitoissa riidellään?

Väestöliiton vuoden 2012 Perhebarometri on omistettu ulkomaalaisen naineille suomalaisille.

Johtaja Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitokselta kertoo raportin esipuheessa, että tutkijat ovat tehneet uraauurtavaa tutkimusta: kahden kulttuurin liittoja ei ole aiemmin tutkittu edustavalla kyselyaineistolla.

Vain muutama prosentti suomalaisista elää kahden kulttuurin avioliitossa, mutta uusista liitoista jo kahdeksan prosenttia on kaksikulttuurisia. Helsingissä osuus on kaksinkertainen.

Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla mennään harvoin ulkomaalaisen kanssa naimisiin. Ulkomaalaisten kanssa avioituvat useimmin Uudenmaan naiset ja Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Kainuun sekä Itäisen Uudenmaan miehet.

Ulkomaalaisen naivat ovat useammin hyvin korkeasti tai matalasti koulutettuja. Kaksikulttuuriseen liittoon menevät suomalaisnaiset ovat tavallista pienituloisempia.

Suomalaismiesten ja -naisten ulkkiliitot ovat täysin erilaisia. Puolisoiden syntymämaat, avioitumisikä ja avioliittohistoria eroavat toisistaan.

Suomalaiset miehet naivat pääsääntöisesti Thaimaasta, Virosta ja Venäjältä tulleita. Suomalaisnaiset suosivat vähän laajempaa kirjoa.

Suomalaismiehet menevät ulkomaalaisen kanssa naimisiin keskimääräistä avioitumisikää vanhempina. He ovat usein eronneita tai leskiä. Moni muodostaa uusperheen.

Ulkomaalaisen miehen kanssa avioituvat suomalaisnaiset ovat taas keskimääräistä useammin ensimmäisessä liitossaan ja avioituvat normi-iässä.

Ulkkipuolisoon on useimmin tutustuttu ulkomailla töissä tai opinnoissa, harvemmin reissuilla. Kaksi kolmasosaa houkuttelee puolison Suomeen, noin kolmannes on löytänyt ulkomaalaistaustaisen puolisonsa Suomesta.

Väestöliiton tutkimuksessa pika-avioliitot olivat harvinaisia. Suurin osa pareista oli seurustellut pitkään ennen naimisiinmenoa. Pika-avioliitot olivat yleisempiä, jos puoliso tuli vähän kehittyneestä maasta.

Suomalaiset miehet opettelevat harvoin ulkomaalaisen vaimonsa kielen. Suomalaisnaisista taas valtaosa osaa vieraskielisen miehensä äidinkieltä sujuvasti tai kohtalaisesti. Melkein 80 prosenttia Suomeen avioituneista ulkomaalaisista osaa kotimaisia kieliä, naiset useammin kuin miehet.

Täyssuomalaisissa avioliitoissa uusperheiden osuus on alle kymmenen prosenttia, mutta Väestöliiton aineistossa kaksikulttuurisissa perheissä uusperheet olivat aika yleisiä (23% perheistä).

Ulkomaalaispuolisot ovat harvoin hyvin nuoria. Ulkomaalaistaustaiset siipat ovat hyvin koulutettuja: yli 80 prosenttia on suorittanut keski- tai korkea-asteen tutkinnon.

Kaksikulttuurisissa avioliitoissa riidellään enemmän kuin suomalaisissa liitoissa. Myös avioeroajatukset ovat tavallista yleisempiä. Siitä huolimatta suurin osa kaksikulttuurisissa liitoissa elävistä on yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä liittoihinsa kuin suomalais-suomalaiset parit.

Kaksikulttuuristen parien lähipiiri on suhtautunut liittoon neutraalisti tai myönteisesti. Viranomaiset sen sijaan laittavat kapuloita rattaisiin stressaavilla, monimutkaisilla ja hitailla toimillaan, varsinkin kehitysmaista tulevien puolisoiden kohdalla.

Jotkut suomalaiset kertovat ulkomaalaisen puolisonsa kohdanneen rasismia. Syrjintää esiintyy erityisesti suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla, vaikka maaseudulla on kaikissa asennetutkimuksissa oltu nuivempia vierasmaalaisia kohtaan .

Kaksikulttuuriset parit suunnittelevat asuvansa Suomessa vielä viiden vuoden päästä. Eniten muuttohaluja on akateemisesti koulutetuilla.

Työntöä Suomesta aiheuttavat vaikeus löytää oman alan töitä, ilmasto, hankala kieli, lasten kieli- ja kulttuurikasvatus sekä joidenkin suomalaisten nuivuus ja rasismi. Myös ruoka ja surkeat, hitaat ja epäluotettavat terveyspalvelut saivat miinusta.

Ulkomailla syntyneiden miesten on vaikea löytää ystäviä Suomesta. Erityisesti brittimiehet kokivat näin. Saksasta ja Venäjältä tulleet naiset ovat myös tyytymättömiä. Maaseudulla ystävyyssuhteet koettiin antoisammiksi kuin muualla.

Ihmissuhteet, työ, opiskelu, hyvä koulutusjärjestelmä ja turvallisuus pitävät Suomessa.

Tutkijoiden mielestä sopeutuminen Suomeen ei ole kiinni vain yksittäisten parien nokkeluudesta, halusta tai joustavuudesta. Myös ympäristön tukea tarvitaan liiton onnistumiseksi.

Millaisia kokemuksia teillä on kaksikulttuurisista liitoista?

Perhebarometri 2012: Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Lassi Lainiala ja Minna Säävälä. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 46/2012.