Hesarin juttu ilman lapsia elelevistä aikuisista toi mieleen yhden baariväittelyn. Tuttuni väitti, että oikeasti kaikki ihmiset haluavat lapsia. Ainakin kaikki naiset. Muu on valhetta ja petosta. Olin jyrkästi eri mieltä. Sanoin tavanneeni ihmisiä, jotka eivät todellakaan halua omia lapsia.
Nainen (sosiaalipsykologi muuten) nauroi ivallisesti ja sanoi lapsista kieltäytyvien pettävän itseään tai huijaavan muita.
- Syvällä sisimmässään kaikki haluavat lapsen.
”Kaikki miehet haluavat pojan” sai jo raivon partaalle. Ehkä monet, mahdollisesti useimmat, mutta eivät KAIKKI vaadi poikaa jälkeläiseksi tullakseen onnelliseksi. Moni tytärten isä on hyvin tyytyväinen elämäänsä. Tai lapseton.
Hermostun heti kun joku väittää kaikkien haluavan sitä ja kaikkien ajattelevan näin. Omaa maailmankatsomusta ei vain voi syöttää kaikille. Ja ”luonnonlainkin” rikkoo aina joku friikki tai rohkea.
Miksi ihminen ei saa olla haluamatta lapsia? Varmaan iso osa teininä lapsettomiksi aikovista muuttaa mielensä myöhemmin. Vauvakuume iskee, traumat paranevat, oikea löytyy, ympäristön paine käy liian suureksi, ehkäisy pettää...
On turhaa päättää 19-vuotiaana loppuelämän raamit ja mielipiteet ja yrittää pitää niistä kiinni. Elämään kannattaa suhtautua avoimin mielin. Katsomusasioista ei kuitenkaan tarvitse käydä julkista huutokauppaa kaikissa kassajonoissa tai rippijuhlissa. Oma asia.
Vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liitetyt pinnalliset kommentit, kuten Hesarin ”ilman lapsia ehtii kynsistudioon” ovat typeriä. Eihän kukaan yleensä vaihda tärkeää ihmissuhdetta harrastukseen. Kevyet perustelut johtuvat vain siitä, ettei enemmistöstä poikkeavia ratkaisuja hyväksytä millään. Lopulta lapseton, omistusasunnoton tai parisuhteeton joutuu väittämään muille haluavansa lukea Hesaria rauhassa ja siksi on ilman.