Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on hedelmöittyminen.

Hedelmät ja sopiva paino lisäävät hedelmällisyyttä

Terveelliset elämäntavat tukevat myös äitien mielenterveyttä.
Terveelliset elämäntavat tukevat myös äitien mielenterveyttä.

Pikaruokaa syövillä naisilla on vaikeuksia tulla raskaaksi.

Tuoreen tutkimuksen mukaan monta kertaa viikossa hampurilaisia, ranskalaisia ja pizzaa syövien naisten on selvästi muita hankalampaa tulla raskaaksi. Kolme hedelmää päivässä syövien naisten on taas selvästi keskimääräistä helpompi hedelmöittyä.

Elämäntapojen on jo kauan tiedetty vaikuttavan lastensaantiin. Tupakointi ja lihavuus heikentävät raskaaksi tulemista.

Nyt 5 598 naisen tutkimuksessa Australiassa, Uudessa Seelannissa, Irlannissa ja Britanniassa on osoitettu äidiksi haluavien nauttiman ravinnon laadun ja hedelmöittymisen välinen yhteys.

Jos haluaa tulla raskaaksi, kannattaa jättää roskaruoka pois ruokavaliosta ja alkaa syödä hedelmiä. Terveellinen, suositusten mukainen ruokavalio ja yksi hedelmä jokaisen pääaterian yhteydessä tai välipalaksi parantaa hedelmällisyyttä reippaasti.

Jotkut tutkijat ovat epäilleet sekundaarisen lapsettomuuden lisääntyneen. Ensimmäisen lapsen jälkeen raskaaksi tulo ei enää onnistukaan. Olisiko yhtenä syynä äitien ylipaino?

Tuoreen kotimaisen väitöskirjan mukaan naiset alkavat vähentää liikuntaa jo raskausaikana, eivätkä liikuntatottumukset yleensä palaa ennalleen.

Äitien ei kannattaisi tutkijoiden mukaan luopua liikunnasta. Useimmille odottaville äideille liikunta on terveellistä ja vauvan hyvinvointia edistävää.

Äitien ei ole pakko olla lihavia. Jokin perheiden elämäntavoissa ja kulttuurissamme saattaa edesauttaa äitien fyysistä passiivisuutta. On usein vain tahdon kysymys järjestää elämä terveellisemmäksi ja energisemmäksi.

Pari hedelmää päivässä ja lenkille ovat hyviä ohjeita kaikille lapsille ja aikuisille.


Vanha morsian  20

Ja vielä vanhempi sulhanen. Tilastokeskus seuraa naimaikäämme. Ensimmäistä kertaa naimisiin menevien keski-iät jatkavat nousuaan. Viime vuonna naiset naivat keskimäärin 30,3 – ja miehet 32,6 -vuotiaina.

1960-70 -luvuilla parit menivät naimisiin 23-24 -vuotiaina. Kolmekymppisinä laitettiin lapset kouluun ja heidän konfirmaatiotaan tai lakkiaisiaan juhlittiin yhtä aikaa omien 40v-synttäreiden kanssa.

Tällä hetkellä Suomeen pitää kärrätä spermaa Tanskasta, koska omat luovuttajat eivät riitä.

Olisiko näillä asioilla jotain yhteyttä?

Opiskeluaikoinani (HY) monilla naisilla oli kaksi yhteistä kokemusta gynekologilla käynnistä. YTHS:llä oli yksi gynekologi, joka ei ilmeisesti pitänyt naisista. Koska kukaan ei halunnut tämän kovakouraisen tädin käsittelyyn enää toista kertaa, annettiin uusille viattomille opiskelijoille aika hänen vastaanotolleen.

Toinen yhteinen kokemus oli kenen tahansa opiskelijoita hoitavan gynekologin pillerihaastattelu. Kun muut lääkärit jakoivat ehkäisyä kaikille halukkaille yli 10-vuotiaille, opiskelijat saivat vauvamyönteistä käännytystä. Lääkärit tekivät selväksi, ettei lasten hankintaa kannata lykätä liian myöhäiseksi.

Tämä kuten juuri mikään muukaan valistus ei ole toiminut. Vaikka näillä asioilla ei enää ole suoraa yhteyttä, siis naimisiin menolla ja lastenteolla (sillä yli puolet esikoisista syntyy nykyään avioliiton ulkopuolella), on myös äidiksi tulo siirtynyt yhä myöhemmäksi.

En tiedä miten hyviä vanhempia ovat iäkkäät äidit ja isät. Hedelmöittyminen kuitenkin vaikeutuu vanhana selvästi. Jotenkin vaan ihminen toimii niin, että mitä enemmän tiedämme biologiasta, sitä useammin toimimme luontoa vastaan.

Parempi myöhään kuin liian aikaisin: