• Mirja Wuokko

Pilaavatko vanhemmat rakkauselämän?

Isä ja äiti kannattaa valita tarkkaan. Lapsuuden ihmissuhteet saattavat ratkaista myöhemmän rakkauselämän onnellisuuden.

Minda Orinan johtamassa psykologian tutkimuksessa havaittiin varhaisten kokemusten vaikuttavan parikymppisten romanttisiin suhteisiin.

Orinan ryhmä tutki 78:aa 20-21 -vuotiasta nuorta aikuista heidän parisuhteissaan. Nuoria oli seurattu syntymästä saakka. Tenavaiässä huonompaa hoivaa ja tukea saaneet olivat myöhemmissä parisuhteissaan suhteen heikko lenkki. Tavallista huonompia parisuhdetaitoja ennusti myös teini-iässä havaittu heikko kyky ratkaista konflikteja parhaan ystävän kanssa.

Varhaiset vuorovaikutuksen ja kiintymyksen ongelmat heijastuvat parisuhteeseen. Jos ei ole saanut turvallista ja rakentavaa kasvatusta lapsuudenkodissa, ei todennäköisesti pysty muodostamaan läheistä ja luottavaista suhdetta omaan kumppaniin aikuisena.

Vähäinen sitoutuminen kumppaniin aiheuttaa ristiriitoja parisuhteessa ja tutkijoiden mukaan tällaisissa suhteissa esiintyy myös tavallista enemmän kylmyyttä, välinpitämättömyyttä ja vihamielisyyttä.

Omien vanhempien (tai huoltajien) kanssa opitut keinot ratkaista konflikteja, toipua vastoinkäymisistä ja säädellä omia tunteita helpottavat myöhempää rakkauselämää. Hyvää hoivaa saaneet pystyvät aikuisena muita todennäköisemmin läheiseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen.

Psychological Science, July 2011 & December 2011.

9 kommenttia

Anonyymi

9.9.2012 23:09

No nyt on taas tehty hieno tutkimus, jonka olisi voinut tehdä ja raportoida kuka tahansa jamppa kälviältä... Itsestään selvyyksiä kaikki tyynni! Toisaalta, voihan jollain tulla hirveä uhma omien vanhempien pilaamasta lapsuudesta ja se päättää näyttää kaikille, että onnistuu paremmin ja pystyykin siihen panostamalla täysillä?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

9.9.2012 23:46

On myös talouksia joissa asuu enemmän kuin kaksi sukupolvea saman katon alla. Vanhempien hoiva ja esimerkki on iso asia, samoin iso ja isoisovanhempien.

Valitettavasti viimeiset 2 uutta tapausta joissa on ollut se neljäs/kolmaskin sukupolvi saman katon alla on johtanut siihen että kotoa muutetaan pois ennen kuin siihen on resursseja. Ei ole mitenkään kiva kuulla että jo 30 vuotta haudassa ollut isoisovaari olikin kaikkea muuta kuin harras körttiläinen. Voihan tuon noinkin yleistää, mutta onko jokainen 20-21 v ylipäätään kypsä parisuhteeseen. Pystyn esittämään tähän ihan päinvastaisen kokemuksen- siis sen että hoiva on jatkunut liian pitkään ja itsenäistyminen unohtunut. Se ryhmä löytyy 30v + vanhempien luona asuvista sinkuista ja itse nimesin sen hyvän perheen lapsen oireyhtymäksi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

10.9.2012 15:13

Hyi kamala! Kyllä se vaan edelleenkin on niin, etä jos joku asuu vanhempien helmoissa vielä yli 30-veenä, niin eihän se ihan tervettä voi olla! Uuninpankkopojiksi niitä ennen kutsuttiin. Ja useamminhan ne nykyäänkin on miespuolisia, jotka eivät omille siivilleen halua nousta. Mistä johtunee?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

10.9.2012 17:41

Tuossa yllä se jo tulikin osittain, mutta siis häthätää parikymppiset eivät ole vielä aivojensa kehityksen perusteella 'valmiita' (aivot kehittyvät liki kolmekymppiseksi, monesti vasta kahdenkympin puolillavälein kehitetään se ns. oma persoona ja jätetään peer pressure vähemmälle).

Jotain validiteettia olisi tutkimus saanut, jos kohderyhmä siis olisi ollut yli kolmekymppiset!

Ja siis ristiriitoja parisuhteessa kai lähinnä aiheuttaa pari "huonompihoivainen + normaalihoivainen"? Olen itse mitä mainioimmassa ihmissuhteessa toisen 'huonompihoivaisen' kanssa, meillä ei turhia analysoida, ja koska kummallakaan ei ole siihen tarvetta, olemme molemmat onnellisia :)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

11.9.2012 19:03

Kyseessä lienee osa kiintymyssuhdeteorioita, joita on tutkittu jo 1970-luvulta lähtien.

Todennäköisesti jossain muualla osataan arvostaa 20-vuoden pitkittäistutkimusta, vaikka se ei Cityn lukijalta onnistukaan.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

12.9.2012 11:24

Joo, kyseessä on osatutkimus Minnesota Longitudinal Studysta. Tässä yksi ihan mielenkiintoinen kommentti kiintymyssuhdetutkimukseen: http://couplesinstitutetraining.com/blog/the-great-attachment-debate.html
Myös siihen tulleet vastakommentit kannattaa lukea.

Hyvällä kasvatuksella ja hoidolla on saatu hyviä tuloksia "hankalien tapausten" hoidossa.

Hyvät ihmissuhteet aikuisena voivat kompensoida lapsuuden kokemuksia. Ainakin jotkut oppivat vielä aikuisena uusia ihmissuhdetaitoja.

Toisaalta on saatu voimakasta näyttöä geenien vaikutuksesta luonteeseemme.

Miten voidaan loppujen lopuksi erottaa perimän ja ympäristön vaikutukset ihmisen (yksilön) kehityksessä aikuiseksi? Usein juuri "huonot geenit" saneet vanhemmat myös kasvattavat lapsensa kurjasti. Joka tapauksessa sekä ihmislasten että apinalasten kaltoinkohtelusta seuraa yleensä ahdistunut ja aggressiivinen aikuinen ihminen tai apina. (Tai hiiri.)

Jos taipuu uskomaan, että perimä ja sattuma ratkaisevat kaiken, mitä siitä seuraa? Pitäisikö heikkojen vanhempien jälkikasvu sijoittaa "hyviin perheisiin"? Steriloida "kehnot yksilöt"? Lopettaa kaikenlainen auttaminen ja kasvattaminen (turhana)?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

15.9.2012 14:31

No jo on taas porvarillista paskaa ...

80 % suomalaisista tulee tavalla tai toisella rikkinäisistä kodeista.

Miksi yhteiskuntaa "kehitetään" ja toteutetaan jäljelle jäävän 20 %:n kermakokkelin mukaan?

Onko tämä hyvä asia ja sopiiko se ihmisille?

Miksi sitä sitoutumista ja perhettä niin hirveästi vieläkin myydään, kun se ei vaan yksinkertaisesti suurimmalla osalla ihmisistä toimi, onnistu kovinkaan hyvin ... ?

Ehkä olisi jo aika aivan toisenlaiselle ajattelulle ja toimimiselle!

Suurin osa parisuhteista ja avioliitoista on määräaikaisia. Se on fakta.

On surullista ja turhauttavaa katsoa pareja, jotka pysyvät yhdessä usein vain taloudellisista tai muista turvattomuus-syistä.

Lapsetkin kärsivät tällaisissa perheissä.

Parisuhde ei todellakaan ole maailman tärkeimpiä asioita.

Elämässä on niin paljon muutakin mielekästä, jos sen vain huomaa, eikä suostu suhde-, avio- ja perhe-propagandan vietäväksi.

Faktaa on myös se, että yhä useampi valitsee sinkkuna olemisen.

Sinkuista:

Yksineläjien eli sinkkujen lukumäärä on kaksinkertaistunut Suomessa kahdenkymmenen viime vuoden aikana, ja väestöstä 23-26 prosenttia on yksineläviä. Sinkkujen määrä on kasvanut jo miljoonaan sinkkutalouteen (v. 2010).

Lapsettomia sinkkuja on aina ollut n. 10 % väestöstä ja luku on ollut kasvussa länsimaissa.

Yksinelävien määrä on kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Yksineläjissä on kaikkia ikäryhmiä - niin nuoria, keski-ikäisiä kuin vanhusväestöäkin.

Vuoden 2010 loppuun mennessä yhden hengen talouksia oli 1 040 974. Sinkkutalouksien määrä lisääntyy vuosittain n. 15 000:lla. Suomessa on siis jo nyt yli miljoona yksin asuvaa.

23% kaikista talouksista on sinkkunaisten ja 16,5% sinkkumiesten talouksia.

Sinkkunaisten luku Suomessa on Euroopan korkeimpia.

Ruotsi, Tanska ja Englanti ovat yksineläjien määrässä kirimässä Suomea kiinni.

Suomessa on keskimääräistä enemmän sinkkuja kuin muualla Euroopassa.

EU:n tilastolaitos Eurostatin keväällä (2010?) julkaiseman vertailun mukaan lapsettomien sinkkunaisten osuus on Suomessa suhteellisesti EU-maiden suurin: toissa vuonna jo lähes 23 prosentissa suomalaistalouksista asui lapseton nainen.

Myös sinkkumiesten kotitalouksia (16,5 %) on Suomessa selvästi EU-keskiarvoa (13 %) enemmän. Sinkkumiesten osuus on Suomea korkeampi vain Saksassa.

Suomen hallitusohjelmassa yksineläviä, sinkkuja ei mainita lainkaan.



Yhden hengen asuntokuntia on 41 prosenttia ja kahden hengen 33 prosenttia kaikista asuntokunnista v. 2009.

Yksin asuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta, kts taulukko.

http://www.stat.fi/til/perh/2009/02/perh_2009_02_2010-11-30_kat_007_fi.html

http://www.hel2.fi/tietokeskus/suunnat/ss105/Kansi.html


Eniten yhden hengen talouksia vuonna 2001 oli Malmössä, jossa heidän osuutensa kotitalouksista oli 56 prosenttia.

Tukholmassa, Göteborgissa, Kööpenhaminassa ja Oslossa heitä oli yli puolet asuntokunnista.

Pariisissa, Utrechtissa ja Hannoverissa osuus oli 52 prosenttia.

Brysselissä tasan puolet asuntokunnista oli yhden hengen talouksia.

Yleisesti ottaen Suomen ja Keski-Euroopan kaupungeissa yksinasuvia oli 40–49 prosenttia asuntokunnista.

Helsingissä osuus oli 48 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 40 prosenttia.

Eurostatin mukaan joka viides suomalainen asuu yksin. Samojen tilastojen mukaan nopeimmin Suomessa kasvaa lapsettomien sinkkunaisten määrä.


Sinkkuna on hyvä olla! :)

Lopuksi:

Avioliitto on suurimalle osalle nykyään taloudellinen diili.

Jätin menemättä kaverini häihin, kun hän oli kertonut, että ei ole koskaan rakastunut miestään, eikä tule rakastamaan.

Järjestelmässä on vika, kun ihmiset menevät naimisiin yleensä taloudellisen tai muun turvattomuuden takia.

On tutkittu, että taloudellisesti itsenäinen nainen ei hyödy avioliitosta mitään, päinvastoin.

Yhä useammat tiedostavat naiset ja myös miehet valitsevatkin itsekseen asumisen.

Tilastoissa sinkkuus lisääntyy koko ajan ja hyvä niin.

En ole elämäni aikana nähnyt yhtään hyvää avioliittoa. Vain lasten takia avioliitossa pysyminen on kärsimys lapsille.

Olen kuullut monen naisen sanovan: Otan mieluummin koiran kuin miehen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Olympia

15.9.2012 14:32

No jo on taas porvarillista paskaa ...

80 % suomalaisista tulee tavalla tai toisella rikkinäisistä kodeista.

Miksi yhteiskuntaa "kehitetään" ja toteutetaan jäljelle jäävän 20 %:n kermakokkelin mukaan?

Onko tämä hyvä asia ja sopiiko se ihmisille?

Miksi sitä sitoutumista ja perhettä niin hirveästi vieläkin myydään, kun se ei vaan yksinkertaisesti suurimmalla osalla ihmisistä toimi, onnistu kovinkaan hyvin ... ?

Ehkä olisi jo aika aivan toisenlaiselle ajattelulle ja toimimiselle!

Suurin osa parisuhteista ja avioliitoista on määräaikaisia. Se on fakta.

On surullista ja turhauttavaa katsoa pareja, jotka pysyvät yhdessä usein vain taloudellisista tai muista turvattomuus-syistä.

Lapsetkin kärsivät tällaisissa perheissä.

Parisuhde ei todellakaan ole maailman tärkeimpiä asioita.

Elämässä on niin paljon muutakin mielekästä, jos sen vain huomaa, eikä suostu suhde-, avio- ja perhe-propagandan vietäväksi.

Faktaa on myös se, että yhä useampi valitsee sinkkuna olemisen.

Sinkuista:

Yksineläjien eli sinkkujen lukumäärä on kaksinkertaistunut Suomessa kahdenkymmenen viime vuoden aikana, ja väestöstä 23-26 prosenttia on yksineläviä. Sinkkujen määrä on kasvanut jo miljoonaan sinkkutalouteen (v. 2010).

Lapsettomia sinkkuja on aina ollut n. 10 % väestöstä ja luku on ollut kasvussa länsimaissa.

Yksinelävien määrä on kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Yksineläjissä on kaikkia ikäryhmiä - niin nuoria, keski-ikäisiä kuin vanhusväestöäkin.

Vuoden 2010 loppuun mennessä yhden hengen talouksia oli 1 040 974. Sinkkutalouksien määrä lisääntyy vuosittain n. 15 000:lla. Suomessa on siis jo nyt yli miljoona yksin asuvaa.

23% kaikista talouksista on sinkkunaisten ja 16,5% sinkkumiesten talouksia.

Sinkkunaisten luku Suomessa on Euroopan korkeimpia.

Ruotsi, Tanska ja Englanti ovat yksineläjien määrässä kirimässä Suomea kiinni.

Suomessa on keskimääräistä enemmän sinkkuja kuin muualla Euroopassa.

EU:n tilastolaitos Eurostatin keväällä (2010?) julkaiseman vertailun mukaan lapsettomien sinkkunaisten osuus on Suomessa suhteellisesti EU-maiden suurin: toissa vuonna jo lähes 23 prosentissa suomalaistalouksista asui lapseton nainen.

Myös sinkkumiesten kotitalouksia (16,5 %) on Suomessa selvästi EU-keskiarvoa (13 %) enemmän. Sinkkumiesten osuus on Suomea korkeampi vain Saksassa.

Suomen hallitusohjelmassa yksineläviä, sinkkuja ei mainita lainkaan.

Yhden hengen asuntokuntia on 41 prosenttia ja kahden hengen 33 prosenttia kaikista asuntokunnista v. 2009.

Yksin asuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta, kts taulukko.

http://www.stat.fi/til/perh/2009/02/perh_2009_02_2010-11-30_kat_007_fi.html

http://www.hel2.fi/tietokeskus/suunnat/ss105/Kansi.html

Eniten yhden hengen talouksia vuonna 2001 oli Malmössä, jossa heidän osuutensa kotitalouksista oli 56 prosenttia.

Tukholmassa, Göteborgissa, Kööpenhaminassa ja Oslossa heitä oli yli puolet asuntokunnista.

Pariisissa, Utrechtissa ja Hannoverissa osuus oli 52 prosenttia.

Brysselissä tasan puolet asuntokunnista oli yhden hengen talouksia.

Yleisesti ottaen Suomen ja Keski-Euroopan kaupungeissa yksinasuvia oli 40–49 prosenttia asuntokunnista.

Helsingissä osuus oli 48 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 40 prosenttia.

Eurostatin mukaan joka viides suomalainen asuu yksin. Samojen tilastojen mukaan nopeimmin Suomessa kasvaa lapsettomien sinkkunaisten määrä.

Sinkkuna on hyvä olla! :)

Lopuksi:

Avioliitto on suurimalle osalle nykyään taloudellinen diili.

Jätin menemättä kaverini häihin, kun hän oli kertonut, että ei ole koskaan rakastunut miestään, eikä tule rakastamaan.

Järjestelmässä on vika, kun ihmiset menevät naimisiin yleensä taloudellisen tai muun turvattomuuden takia.

On tutkittu, että taloudellisesti itsenäinen nainen ei hyödy avioliitosta mitään, päinvastoin.

Yhä useammat tiedostavat naiset ja myös miehet valitsevatkin itsekseen asumisen.

Tilastoissa sinkkuus lisääntyy koko ajan ja hyvä niin.

En ole elämäni aikana nähnyt yhtään hyvää avioliittoa. Vain lasten takia avioliitossa pysyminen on kärsimys lapsille.

Olen kuullut monen naisen sanovan: Otan mieluummin koiran kuin miehen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

16.9.2012 23:08

Hehee, tilastoja en käy kiistämään. Olen varsin tietoinen sinkkujen suuresta määrästä Suomessa ja muissa länsimaissa. Olen kirjoittanut aiheesta blogiinikin.

Kirjoitan suhteista, koska City on antanut minulle toimeksiannon niistä kirjoittaa, vielä niin, että keskityn parisuhteisiin.

Suurin osa ihmisistä kaipaa rinnalleen paria, rakastamaan, ystäväksi ja esim. seksiin.

Väestöliiton johtaja Ismo Söderling kirjoittaa näin saatesanoissaan 2009 Perhebarometriin: "yksineläjien keskuudessa onnellisuus on vähäisempää
kuin parisuhteissa elävillä. On hyvin tiedossa, että tulevaisuudessa yksinäistalouksien
osuus kasvaa. Jos ja kun tämä merkitsee vähenevää onnellisuutta, liittyy
asiaan tietysti jo huomattavia sosiaalipoliittisiakin haasteita. Yksinäisyys etenkin
miesten kohdalla lisää syrjäytymisriskiä"

Suomessa on tutkittu paljon parisuhteessa olevia ja vertailtu heitä sinkkuihin. En muista yhtäkään tutkimusta, jossa tuloksena olisi ollut, että sinkut ovat keskimäärin parisuhteessa olevia onnellisempia. (Tämä ei tietenkään sulje pois sitä tosiasiaa, että löytyy yksilöitä, jotka eroavat tästä enemmistöstä.) Lisäksi Suomessa on tapana erota huonosta suhteesta, mikä on johtanut siihen, että eroennuste alkaa olla kohta 50 prosentin luokkaa. (Muistaakseni vain kaksi prosenttia liitossa elävistä on todella onnettomia ja suurin osa onnellisia tai melko onnellisia.)

Osalla parisuhde olisi saattanut toimia paremmin, jos molemmilla osapuolilla olisi ollut ihmissuhteiden rakentamista tukeva lapsuus ja nuoruus. Kuten amerikkalaistutkimuksessa sanottiin, huonoa hoivaa saaneet eivät ainoastaan olleet heikko linkki parisuhteessa, vaan he olivat myös huonoja setvimään ristiriitoja omien ystäviensä kanssa.

Miksei tavoitteena saisi olla hyvä lapsuus? Tämä tavoite ei velvoita kaikkia ihmisiä hankkimaan lapsia tai ryhtymään parisuhteeseen, mutta ne jotka jälkikasvua ovat hankkineet, voisivat yrittää tehdä heistä muiden kanssa hyvin toimeen tulevia ihmisiä. Tällöin sinkuillakin olisi onnellisempi elämä töissä, ystäväpiirissä ja muualla missä vaikuttavat.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi