Viime keväänä voimaan tullut uusi avioliittolaki sai paljon huomiota homojen oikeuksien parantumisen takia. Julkisuudessa ei juuri hehkutettu isien uutta oikeutta päättää lapsen kastamisesta.
Aiemmin riitatilanteessa äiti on saanut itsenäisesti päättää lapsen uskonnollisesta yhteisöstä. Lapsen äiti on siis voinut lain mukaan kastaa alle 1-vuotiaan lapsen esimerkiksi evankelisluterilaiseen kirkkoon, vaikka lapsen isä olisi kieltänyt kasteen.
Kun asiaa puitiin eduskunnan lakivaliokunnassa, ei isien päätösoikeutta pidetty kovin tärkeänä. Yksi syy vähättelyyn oli se, että vain harvat vanhemmat riitelevät uskontokysymyksistä.
Onneksi terve järki ja oikeus voittivat, ja isät saivat maaliskuussa 2017 yhtäläisen oikeuden päättää lapsen mahdollisesta uskonnollisesta yhdyskunnasta.
Tasa-arvoasioita pohdittaessa tulee muistaa, että myös miehet voivat joutua epäreilun kohtelun uhriksi. Monet kulttuuriset käytännöt suosivat toista sukupuolta, ja muutokset nostavat yleensä porun.
Isien rooli on kasvanut monessa perheessä. Nuoret isät pitävät yleensä kummankin vanhemman yhteistä vastuuta lapsesta itsestään selvänä. Myös lakipykälien tulee olla sellaisessa muodossa, että tämä on mahdollista.
Mitä muita lakeja on vielä syytä muuttaa?