• Mirja Wuokko

Apea mies, varo aggressiivista musiikkia

Olet varmaan kuullut musiikin kuuntelun upeista eduista? Musiikki parantaa sairaan, lisää kielellistä älykkyyttä ja kohottaa mielialaa.

Kulttuurin harrastamisen terveyshyötyjä tutkitaan vilkkaasti, ja osa tuloksista on varsin ristiriitaisia. Useimmille musiikin harrastajille tai kuuntelijoille riittänee oma into ja/ tai mielihyvä, eikä musiikista haeta mitään varsinaista ”hyötyä”.

Vaikka kulttuurin harrastamisesta ei olisi mitään selvää suoraa hyötyä, ei siitä nyt ainakaan mitään haittaakaan ole!? Väärä luulo. Musiikki voi vaarantaa mielenterveytesi, jos olet mies.

Tuore yliopistotutkimus (Jyväskylä, Aarhus ja Aalto) antaa yllättävän tuloksen: negatiivisten tunteiden käsittely surullista tai aggressiivista musiikkia kuuntelemalla lisää neuroottisuutta ja ahdistuneisuutta, etenkin miehillä.

Musiikkiterapiassa on käytetty musiikkia apuna tunteiden säätelyn oppimiseen. Asiaa ei ole aiemmin juuri tutkittu, vaan on oletettu musiikin auttavan.

Osa negatiivisten tunteiden käsittelytavoista on selvästi yhteydessä heikkoon mielenterveyteen, esimerkiksi jatkuva omien ajatusten ja tunteiden läpikäynti, eli märehtiminen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää onko musiikin kuuntelutavoilla samanlaisia ikäviä vaikutuksia.

Testihenkilöiden masentuneisuus, ahdistus ja neuroottisuus arvioitiin. Lisäksi he raportoivat tavoistaan kuunnella musiikkia.

Ahdistuneisuutta ja neuroottisuutta esiintyi enemmän niillä koehenkilöillä, joilla oli tapana käsitellä negatiivisia tunteitaan kuuntelemalla surullista tai aggressiivista musiikkia. Yhteys oli erityisen vahva miehillä.

Tutkijat arvioivat, että em. kaltainen itseterapoinnin yritys aikaansaa kuuntelijalle virheellisen käsityksen omien negatiivisten tunteiden käsittelystä, vaikka musiikki itse asiassa marinoi neurootikot jopa vielä pahempaan angstiin.

Naiset ovat keskimäärin neuroottisempia kuin miehet, mutta onnistuvat toisaalta jostakin vielä tuntemattomasta syystä terapoimaan musiikin avulla itseään miehiä paremmin. Tutkimuksessa seurattiin erilaisia musiikkinäytteitä kuuntelevia koehenkilöitä aivokuvauksin, ja naisten ns. mediaalisessa etuotsalohkossa oli paljon enemmän toimintaa kuin miehillä. Kyseisen aivoalueen tiedetään aktivoituvan tunteiden säätelyn aikana.

Tutkijat eivät vielä tiedä mitä kaikkea tulos merkitsee. Joka tapauksessa he varoittavat tietyillä musiikin kuuntelutottumuksilla voivan olla pitkäaikaisia vaikutuksia aivoihin ja mielialaan.

Hoidatko itseäsi musiikilla? Onko sinulla kokemuksia musiikin vaikutuksesta mielialaan? Kerro muillekin!

7 kommenttia

shiwan8

15.11.2015 20:33

Kun muistetaan, että edes semisti älykäs ihminen masentuu jo siitä, että ymmärtää millä tasolla valtaosa nykymusiikista on (Jippu, Jukkapoika, Bieber, Lil' Wayne, kaiken maailman hissimusiikit jne. joiden rinnalla Halmen levy oli oikeasti äärimmäisen vahva tekele) niin käytännössä jäljelle jää aggressiivinen klassinen tai metallimusiikki jos meinaa pitää päänsä kunnossa. Onko tarkoitus suorittaa omatoiminen lobotomia esimerkiksi kynällä jottei masennu laaduttomasta äänisaasteesta eikä korjaa sitä masennusta vai voidaanko todeta, että tyhmille ihmisille ei pidä soittaa älykästä musiikkia?

Olisko nyt kuitenkin taas kyse enemmän siitä, että miesten negatiivinen tunneilmaisu on länsimaissa kulttuurillisesti kielletty eikä masennus niinkään syvene sen melankolisen tai aggressiivisen musiikin kuuntelun myötä vaan sitä tunnetta itse asiassa pääsee sitä kautta käsittelemään mikä taas muuten saattaa olla mahdotonta tai kovin vaikeaa?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

17.11.2015 19:15

Hmm, ei varmaan kannata kuunnella uutta nykymusiikkia, jos tuntuu huonolta. Itse asiassa joku musiikki-ihminen vertaili 1960-70 -lukujen musiikkia nykypoppiin ja totesi, että musiikki oli ennen parempaa ja siitä tehdään nykyään liian samankaltaista yksinkertaista idioottimössöä. Vaihtoehtomusiikki on toinen vaihtoehto.

Jyväskylän yliopiston tiedotteen mukaan neuroottiset miehet eivät ilmeisesti pystyneet niitä tunteita käsittelemään aggressiivista tai surullista musiikkia kuunnellessaan. En tiedä mikä miesten oma fiilis nyt tulosten julkistamisen jälkeen on. Luulit saavasi musiikista apua, muttet saakaan!?

Mirja Wuokko

17.11.2015 19:21

F_B en viitannut tällä kertaa noihin musiikkitutkimuksiin. Eivät ole Jyväskylän yliopiston tutkimuksia. Olen aiemmin kauan sitten kirjoittanut myös erilaisen musiikin kuuntelijoiden persoonallisuuseroista. Hevarit olivat rauhaa rakastavia epäaggressiivisia ja ystävällisiä. Ehkä jossain Yhdysvalloissa pelätään heitä, mutta jokainen helsinkiläinen tietää, ettei Tuska-festareille osallistuneista tule yleensä mitään harmia kenellekään. Poliisikin on kiittänyt heitä monta kertaa. Luin vähän aikaa sitten jutun, jonka mukaan rockia kuuntelevat ovat aggressiivisia riidanhaastajia.

Franny_Berry

17.11.2015 15:49

Mirja, olen kai ennenkin pyydellyt, jos näihin voisi liittää sen tutkimuksen myös, aina kun mahdollista? Avartaa enemmän, kiitos! Etsin itse, ensin tiivistelmä ja sitten tutkimusselostus:

Aggressiivinen musiikki lisää miesten ahdistusta - Kuuntelutottumukset yhteydessä mielenterveyteen
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/10/tiedote-2015-10-20-10-53-44-243569
Maladaptive and adaptive emotion regulation through music: a behavioral and neuroimaging study of males and females
http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fnhum.2015.00466/full

Ihan jonkin verran kallistuisin Shiwanin huomioon edellä. Kyseessä kun lienee juuri se tunne ja kokemus siitä, miten voi vapauttaa ja korjata negatiiviset tunteet. Naiset käyttänevät useammin jonkinlaista välttämistaktiikkaa negatiivisten tunteiden korjaamiseksi, esim. kuuntelemalla iloisempaa musiikkia negatiivisessa mielentilassa (tässä: Diversion, e.g., ‘For me, music is a way to forget about my worries´) kun taas miehet käyttävät musiikkia apuna ylipäänsä osoittaakseen tunnetilojaan vapaammin (tässä: Discharge, e.g., ‘When everything feels bad, it helps me to listen to music that expresses my bad feelings’). Lisäksi tutkimuksesta selviää, että aikaisemmin on havaittu yhteyttä aivotutkimuksissa myös sukupuolten erolle tunteiden käsittelyssä ylipäänsä. Lisäksi on huomioitu, että musiikin kuuntelutaipumus muuttunnee vanhemmalla iällä (tässä mediaani ikä on 28.8, minulle vielä nuori aikuinen!) Siten musiikin käyttö mielentilojen ja tunteiden säätelyssä muuttuu kokemuksen - ja väittäisin jopa - uskalluksen myötä! Siitä, onko tunteiden ja asioiden "välttämistekniikka" yhtään sen hedelmällisempää, kuin "märehtiminen", on myöskin vähintään kyseenalaista (vrt The relationship between rumination, avoidance and depression in a non-clinical sample, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?Db=pubmed&Cmd=ShowDetailView&TermToSearch=16631110).

Tietenkin voi miettiä, mikä kenellekin on surullista tai agressiivista musiikkia - vaikuttaako musiikki mielentilaan vai valitaanko musiikki mielentilan tai muun syyn vuoksi (vaikka huvitukseksi), ts. halutaanko sillä kontrollida mielentiloja tietoisesti ja siten kohdata (negatiiviseen) mielentilaan johtanut syy-seuraussuhde. Mielestäni jälkimmäisessä "miesmäinen lähestymistapa" voi pitkällä tähtäimellä jopa auttaa perimmäisen ongelman ratkaisussa (kohdata tilanne, tunnelma ja tehdä tarvittavat korjaukset asiaan), kuin esittämällä väkisin iloista, poistamatta tai korjaamatta (tunnistamatta) alkuperäistä syytä?
("When you’re down and troubled: Views on the regulatory power of music" http://pom.sagepub.com/content/43/6/793.full )

Ja kyllä vaan, minä valitsen musiikin aina fiiliksen mukaan ja puran sen avulla tunnetilojani. Kunnon räimettä välillä, jees! :D

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

17.11.2015 19:32

Hyvin löysit. Tuossa Jyväskylän yliopiston tiedotteessa on kiteytettynä nuo kaikki löydökset ja väitteet. Masentuneet kuuntelevat enemmän masentavaa musiikkia ja masentuneiden miesten aivot eivät musiikkia kuunnellessa ole aktiiviset niillä alueilla, joiden tiedetään olevan aktiivisia silloin kun tunteiden säätelyä tapahtuu.

Ihminen.

7.1.2016 21:15

Tutkimushavainnot vastaavat omiani - masentuneet usein kuuntelevat melankolista ja surumielistä musiikkia, joka pitää masentunutta mielialaa yllä. Psykologiassa on myös havaittu ero tarkkaavaisuuden kiinnittymisessä ahdistuneiden ja terveiden verrokkien välillä - terveet kääntävät tarkkaavaisuuden poispäin negatiivisesta ärsykkeestä kun taas ahdistuneilla tarkkaavaisuus jää siihen kiinni. Olisiko sama ilmiö kyseessä myös musiikin suhteen, eli ahdistuneet/masentuneet jäävät kiinni masentunutta mielialaa ylläpitävään musiikkiin kun taas terveet osaavat säädellä annostaan ja kääntää tarkkaavaisuutensa siitä poispäin tai vaihtaa musiikin mielialaansa kohottavaan? Oma henkilökohtainen havainto musiikin voimasta on lapsuudesta koulun musiikkitunnilta, jolloin laulettiin syyslaulua, miten valo vähenee ja pimenee ja puista putoaa lehdet ja synkkenee. Olen jo tuolloin 3-luokkalaisena todennut itselleni, että en halua laulaa lauluja, joista tulee itselleni paha mieli. Samaa periaatetta noudatan nyt aikuisuudessa - suurin osa suomalaisesta musiikista ei nappaa, koska teemat sen verran surumielisiä, esim. Topi Sorsakoski: "..niin tyyni on pinta veden, vielä hetki, sitten menen.." Tunnistan itsessäni alttiuden vajota masentuneeseen mielialaan ja en halua sitä ehdoin tahdoin ruokkia. Sen sijaan kuuntelen pääasiassa piristävää ja itselleni energiaa antavaa musiikkia.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi