Mummot vastaan nuoriso

  • Mirja Wuokko

Ehdotin melkein kymmenen vuotta sitten Cityn silloiselle päätoimittajalle isoa juttua eläkkeistä. Minulle oli selvinnyt, että kauan pelätty eläkepommi tulee kosahtamaan nuorten niskaan, eikä päättäjiä kiinnosta asia pätkääkään.

Pt sanoi, että aihe on tärkeä, mutta nuoria aikuisia eläke ei voisi vähempää kiinnostaa.

Syytä olisi.

Vaikka demarivaikuttaja Kimmo Kiljusen masinoima kansalaisaloite eläkkeiden nostamiseksi ei näytäkään menevän läpi eduskunnassa, on jo nykyinen eläkesysteemi äärimmäisen epäreilu nuorille. (Kiljunen vetoaa köyhien eläkeläisten puolesta, vaikka kansalaisaloite olisi hyödyttänyt rikkaita eläkeläisiä.)

Suuret ikäluokat, eli 1940- ja 1950-luvulla syntyneet, astuivat työelämään 1960-luvulta lähtien. He ovat totisesti aloittaneet, ainakin muistelmissaan, työnteon jo noin 13-vuotiaana. Mitään eläkettä ei heille kertynyt alle 24-vuotiaana, ei ollut opintotukea, eikä kämppääkään. Ja kouluun hiihdettiin kuudelta aamulla vähintään 50 kilometriä.

Suomalainen eläkejärjestelmä toimii niin, että seuraava sukupolvi maksaa edellisen sukupolven eläkkeet.

Kun suuret ikäluokat olivat töissä, oli Suomessa hyvin vähän eläkeläisiä. Miehiä oli kuollut sodassa, ihmiset eivät eläneet kovin vanhoiksi, ja nekin mummot, jotka vanhoiksi elivät, saivat mitättömän pientä eläkettä. Mummot olivat hoitaneet lapsia, tai korkeintaan tehneet jotain vaatimatonta työtä naispalkkaluokassa. Näiden muutamien mummojen eläke oli helppo koota hyvin pienestä eläkemaksusta, jonka maksoi työnantaja.

Nyt yhä pienempien sukupolvien täytyy maksaa valtavan isojen, ja Suomen historiassa kovimpia palkkoja saaneiden ihmismassojen eläkkeet.

Eläkeläiset väittävät sinisin silmin, että he ovat eläkkeensä ansainneet. He oikeasti uskovat niin, koska heille on aina niin uskoteltu. Aluksi eläkejärjestelmä toimikin niin, että eläkeyhtiö laittoi ihmisen nimellä varustettuun lokerikkoon seteleitä pinoon vanhuuden varalle.

Järjestelmää muutettiin, mutta jostakin syystä suurin osa eläkeläisistä ei näytä tietävän sitä. Minäkään en tiedä vakuutusmatematiikasta riittävästi, joten luotan asiantuntijoiden laskelmiin.

Toimittajat Teemu Muhonen ja Jari Hanska ovat jaksaneet kaivaa eläkesysteemistä perustiedot, joita ei kukaan alan asiantuntija ole tainnut osoittaa vääriksi. Eläketurma-kirja on hyvin ja varsin vetävästi kirjoitettu.

Yritän kiteyttää kirjan perussanoman.

Jopa Eläketurvakeskus itse on laskenut, että suuret ikäluokat ovat maksaneet omista eläkkeistään 20-25 prosenttia. He ovat saaneet esimerkiksi 36 vuoden työnteolla eläkkeen, joka on noin 60 prosenttia palkasta. Heidän eläkkeensä on laskettu viimeisiä työvuosia painottaen. Muita kauemmin töissä tsempanneet ovat lisäksi kerryttäneet ns. superkarttumaa.

Superkarttuma on nyt tietysti tulevilta polvilta poistettu. Samoin mahdollisuus päästä 36 vuoden työllä täydelle eläkkeelle. Jos vuonna 1997 syntynyt henkilö haluaisi saada tällä hetkellä miesten keskimääräisen eläkkeen, 2 100 euroa, pitäisi hänen aloittaa kokopäivätyö noin 19-vuotiaana, ja tehdä tauotta työtä noin 51 vuotta. Lisäksi hänen tulisi saada joka kuukausi vähintään 3 300 euroa palkkaa. Siis jo 19-vuotiaana. Samaan aikaan hän joutuu todennäköisesti kohta maksamaan 30 prosentin eläkevakuutusmaksuja.

Suuret ikäluokat taas eivät aluksi maksaneet eläkevakuutusta. Työnantaja maksoi, vähän päälle viisi pinnaa palkasta. Vuonna 2016 pakollinen eläkevakuutusmaksu oli yhteensä 24,4 prosenttia. Suurimman osan maksaa työnantaja, mutta palkansaaja maksaa enemmän kuin suurten ikäluokkien koko vakuutusmaksu oli aikanaan. (Ihan sama kumpi sen maksaa, pakollinen veroluonteinen maksu pienentää palkkaa.)

Valtio ja kunnat joutuvat tinkimään omasta verotuksestaan, koska korkean eläkemaksun päälle ei voi loputtomiin kasata muita veroja. Sen takia meillä ei ole kohta enää varaa hyvinvointivaltioon.

Viime vuosina on haukuttu päivittäin työttömiä. Voivoi, miksi nuoret ovat työttömänä? Mikseivät opinnot maistu?

Meille on annettu mielikuva, että työttömien takia joudumme konkurssiin. Osittain tämä on totta. Jokaikisen työikäisen tulisi mennä töihin, jotta saamme maksettua kaikki luvatut eläkkeet, ja saamme samalla maksettua vanhenevan väestön tarvitsemat massiivisen isot sote-palvelut.

Tosiasiassa varsinaiset työttömyysmenot eivät vie meitä konkurssiin.

”Vuonna 2006 valtiontalouden verotulot ja muut tulot olivat yhteensä 41 miljardia euroa ja menot 40 miljardia, joten valtiontalous oli ylijäämäinen. Vuoteen 2016 mennessä valtion tulot olivat itse asiassa nousseet yli 49 miljardiin euroon, mutta vastaavasti menot olivat paisuneet 55 miljardiin. Työttömyysmenot olivat kohonneet vajaasta kahdesta miljardista noin kolmeen miljardiin, mutta paljon suuremman osan 15 miljardin euron loikasta selittivät valtion kunnille maksamien valtionosuuksien ja työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden kasvu.”

Samalla ajanjaksolla Suomen eläkemenot kasvoivat 10 miljardilla eurolla 28 miljardiin euroon. Ja suurin eläköitymisaalto on vasta edessä.

Teemu Muhonen ja Jari Hanska väittävät, että eläkeuudistuksissa on leikattu nuorten eläkkeitä kolmanneksella. Jos 2 000-luvun alkupuolella eläkkeelle jääneen 5 000 euron hulppea eläke laskettaisiin nuorille sukupolville säädetyllä laskuperusteella, saisi sama henkilö enää reilu 3 000 euroa eläkettä.

Tätä kivaa uudistusta päättäjät ovat kuvanneet sanoilla reilu ja nuoret sukupolvet huomioonottava.

Jotkut asiantuntijat ovat verranneet lakisääteistä eläkejärjestelmäämme Pajazzoon, jossa vanhempi polvi laittaa peliin yhden euron ja saa ulos neljä euroa, hieman nuoremmat tienaavat pyramidihuijauksessa kaksi euroa, mutta kaikista nuorin sukupolvi näyttää saavan euron sijoituksellaan takaisin vain 70 senttiä.

Nuoren sukupolven huonojen kertoimien lisäksi valtio on määrännyt nykyiset lapset ja nuoret aikuiset työskentelemään yli 70-vuotiaaksi. Oikeasti, kuka uskoo, että vuonna 1999 syntynyt kaveri jaksaa painaa kokopäivätöissä melkein 73-vuotiaaksi?

Nykyiset keski-ikäiset uupuvat jo reilu 50-vuotiaina ja johtajat voivat jäädä hulppealle yhteiskunnan kustantamalle eläkkeelle 60-vuotiaana. Terveet hyväosaiset johtajat ovat olleet työelämässä reilu 30 vuotta ja he tulevat nostamaan reiluja korvauksiaan jopa 30 vuotta, nuorten ikäpolvien piikkiin.

Nykyinen nuorimies saa tehdä töitä 51 vuotta saavuttaakseen murto-osan näistä eduista.

Netissä on tarjolla laskureita tulevan eläkkeen ja eläköitymisiän laskemiseen.

Esimerkiksi vuonna 1952 syntynyt henkilö pääsee täydelle eläkkeelle 63 vuoden ja kolmen kuukauden iässä, kun vuonna 1995 syntynyt saa alkaa kunnolla levätä laakereillaan vasta 71-vuotiaana. Miltä kuulostaa?

Kuka uskoo elinajanodotteen oikeasti tuovan näin paljon terveitä reippaita vuosia sairasteleville nykynuorille?

On totta, että suuret ikäluokat ovat kekseliäisyydellään ja työllään luoneet hyvinvointivaltion. Osa heistä on syntynyt saunassa, eikä elämä ole aina ollut heille helppoa. He ovat jatkaneet suomalaista perinnettä, jossa nuori ikäluokka saa aina enemmän palkkaa ja paremman elintason kuin vanhempansa. Ero suurten ikäluokkien omiin vanhempiin on itse asiassa varmaan maailmanennätys. Suomi nousi köyhyydestä yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.

Meillä on paljon etuja, joita ei aiemmilla sukupolvilla ollut edes unelmissaan. Nyt meillä ei tosin ole enää varaa niihin.

Isoäitini ei kehdannut mennä sairaalaan, kun sai sydänkohtauksen. Suurten ikäluokkien edustajat ovat tottuneet anteliaaseen työterveyteen ja vaativat eläkkeelläkin hyvää palvelua jokaiseen pikkuvaivaan.

Nuoret ovat tottuneet saamaan rahaa, tavaroita ja palveluita vanhemmiltaan, eikä moni ymmärrä, että jatkossa jokainen euro revitään irti verisin sormin.

Kaikki muut yhteiskunnan ryhmät ovat joutuneet leikkaamaan rutkasti omista etuuksistaan paitsi työeläkettä ansaitsevat. He ovat ainoat koskemattomat Suomessa. (Jos ei lasketa muutamia superrikkaita sukuja.)

Nykyiset nuoret tulevat olemaan maamme historian ensimmäinen sukupolvi, joka on paljon huonommassa asemassa kuin vanhempansa. Meillä on jo nyt 30- ja 40-vuotiaita työntekijöitä, joilla ei tule koskaan olemaan varaa hankkia omaa yksiötä, vaikka heillä olisi korkea koulutus.

Lapsilta ja nuorilta leikataan koko ajan lisää. Samaan aikaan saamme kuulla, miten ala-arvoisesti vanhuksia ”hoidetaan” vanhainkodeissa ja sairaaloiden vuodeosastoilla. Miten huonosti vanhuksia hoidetaan sitten kun eläkeläisiä on vielä miljoona lisää?

Mitä nuori voi tehdä tässä tilanteessa? Auttaa mummoa ja vaaria, ettei heitä tarvitsisi laittaa 20 vuodeksi laitokseen.

Hankkia nopeasti hyvä koulutus ja mennä kovapalkkaiseen työhön. Säästää pienestäkin palkasta rahaa vanhuuden varalle. Voittaa lotossa. Muuttaa ulkomaille (mutta ei niihin maihin, joissa eläkepommi on viritetty vielä isommaksi). Mennä rikkaisiin naimisiin. Perustaa tuottoisan yrityksen. Muita ideoita?

Teemu Muhonen & Jari Hanska: Eläketurma. Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus. Vastapaino 2016.

Hyvä kirjoitus Eläketurma-kirjasta: http://www.pauliforma.fi/rantaradanvarrelta/elaketurma/

Eläkeuudistus 2017: http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/elakejarjestelma-muutoksessa/lainmuutosten-taustoja/elakeuudistus-2017/

Keskimäärin eläkeläisillä menee tosi hyvin: http://yle.fi/uutiset/3-9403403

10 kommenttia

25v yrittäjä

21.3.2017 23:31

Kysyttiin, mitä nuorten tulisi tehdä?
Varmaan innovoida ja perustaa yrityksiä, laittaa omat rahansa kasvamaan, ostaa ulkomaisia yrityksiä ja/tai niiden osakkeita. Kaikkea millä saadaan rahaa maailmalta Suomeen (sekä henkilökohtaisiin että verottajan tarpeisiin) eikä päin vastoin pelkästään viedä rahoja pois Suomesta.

Tottakai siinä myös työntekijöitä tarvitaan, ja varmaan se keypoint olisikin yrittäjänä/sijoittajana saada rahat maailmalta Suomeen ja kuluttajana pitää ne Suomessa ostamalla kotimaista.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

22.3.2017 14:24

Kiitos kommentista!

Nuoria osaajia tukemaan tarvitaan keski-ikäisten ja vanhojen rahoja. Isoimmat pääomat ovat vanhuksilla, ja he vievät rahansa jemmaan ulkomaille. Moni heistä oleilee talvet muualla, osa muuttaa kokonaan pois Suomesta. Tulevat sitten viimeisiksi vuosiksi takaisin hoidattamaan itseään ja kuolemaan kotimaassa.

Kotimaanmatkailua voisi lisätä, mutta tällä hetkellä tosiasia on se, että muualla saa enemmän vastinetta rahoilleen, ja paremmat kelit.

Kotimaisen tuotannon ja palvelujen suosiminen on hyvä neuvo, mutta historiassa kilpailun ja tiedon puute on johtanut tason heikkouteen Suomessa. Tarvitsemme laadun kohotusta. Ravintola-ala on suurimmissa kaupungeissa pystynyt nousemaan ihan kilpailukykyiselle tasolle, jos hinnasta ei puhuta. Muut palvelut voisivat tulla perässä.

Insinööripuolella meillä olisi resursseja vaikka mihin, mutta niin kauan kun ala ei palkkaa riittävästi kaupan osaajia, muotoilijoita, palvelumuotoilijoita, kielitieteilijöitä, psykologeja, filosofeja, viestinnän osaajia ja muita ihmisten tarpeiden ja halujen ymmärtäjiä, valuvat alustavat innovaatiot paremman ymmärryksen ja osaamisen sekä suurempien pääomien maihin.

Syrjäytyneet

22.3.2017 17:55

Vinkki kannattaisi syrjäytyä ja elää pummina. Toinen on että valmistautuu pahimpaan ja huonoina aikoina vahvoilla. Ihminen on kuitenkin itsekäs se antaa mahdollisuuden pärjätä muita paremmin. Eli ole itse vahva ja pidä muut heikkoina.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Tuuli.hattu801

23.3.2017 11:52

Pummithan ne paljon rahaa saakin. Näin tuilla elävänä yksinhuoltajana täytyy sanoa, että ei erityisemmin rahoilla juhlita. Puhumattakaan lapsieni tulevaisuudesta, jos samoin käy kuin minulle.

Mirja Wuokko

23.3.2017 17:16

Varmaan olet huomannut viimeaikaisen suuntauksen? Kaikenlainen pummilla eläminen halutaan lopettaa, koska maksuhalukkaita pummien elättäjiä on yhä vähemmän. Ihmisiä ei enää huvita tehdä raskasta työtä 8h päivässä, jos heiltä viedään puolet tuloista pummien elättämiseen. Tahalliset pummit syövät kansakunnan moraalista selkärankaa ja varastavat niiltä, joilla ei tosiasiallisesti ole mahdollisuutta elättää itseään.

Yhteisöllä on mahdollisuus toimia vain jos vapaamatkustajien määrä pysyy aisoissa. Kun se ei enää sitä tee, seuraa tiukka etujen karsinta.

Tuuli.hattu801

31.3.2017 09:00

Hmm, en taida oikeasti olla pummi, koska yksinhuoltaja skitsofreenikkona en mielestäni ole kuin osatyökykyinen. En todellakaan halua menettää lapsiani sen takia, että menen liian kovan työntekostressin takia psykoosiin ja joudun sairaalaan. Asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia ja tässä pienessä maalaiskaupungissa ei tule ikinä riittämään töitä kaikille. Mutta olen kyllä huomannut suuntauksen ja yhteiskunnan kovenevat asenteet. Kun rahaa jakaa köyhille ei yksinkertaisesti ole.

Mirja Wuokko

4.4.2017 12:48

Tuulihattu, en sinua tarkoittanut tässä, vaan vastasin nimimerkille "Syrjäytyneet". Tuli vähän sellainen vaikutelma, että hän kehottaa ihmisiä ryhtymään tieten tahtoen muiden elätettäväksi.

En missään nimessä halua ajaa sairaita tai vanhuksia ahdinkoon. Minusta kaikkien terveiden täysi-ikäisten tulisi vältellä turhaa valtion (ja muiden ihmisten) rahojen lypsämistä.

Jokainen perheyksikkö voisi päättää, miten parhaiten tulee toimeen. Pieniä lapsia ei mielestäni tule laittaa väkisin kokopäivähoitoon isoon päiväkotiryhmään, eikä sairaita tai vanhuksia pidä pakottaa kokopäivätöihin. Jokaisen sairaan tulisi saada mahdollisimman nopeasti tehokasta apua, heidän tulisi saada toipua rauhassa (joskus siihen toipumiseen sopii osa-aikatyö), eikä sairaita tulisi syyllistää. Jokainen on mieluummin terve kuin sairas. Nettomaksaja saa kiittää onneaan, kun elämä on kohdellut häntä hyvin.

Kuplako

23.3.2017 09:15

https://www.senioriliike.fi/elakelaisten-talous/elakevarat-ja-yhtiot/

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

23.3.2017 17:26

Kun senioriliikkeen jäsen näkee ison näkkäripaketin pöydällä, hän haluaa hotkaista sen heti suihinsa. Entä jos näkkärin pitää riittää koko loppuvuodeksi, tai nälkä yllättää?

Eläkerahastoissa on rahaa reilu 180 miljardia euroa, joista suurin osa on kerätty 2000-luvulla, nykyisten työssäkäyvien rahoista. Vastuut ovat kuitenkin yli 600 miljardia euroa, joten lisää maksutuloja tarvitaan, eikä nykyisiä rahastoja voi ulosmitata nykyisille eläkeläisille nopeutetulla aikataululla.

Vaadittu tuottoprosentti on 3,5. Välillä tuotot ovat olleet paremmat, mutta toisaalta välillä on menty pakkasen puolelle. Eläketurvakeskuksen sivuilta voi katsoa miten varat on sijoitettu. Jos sijoitetaan esimerkiksi osakemarkkinoille, eivät rahastoissa sisällä olevat voitot ole koskaan varmoja. Osakemarkkinat voivat koska tahansa romahtaa.

Näistä linkeistä löytyy lisätietoa:
https://elaketutka.fi/2016/02/29/onko-meilla-liikaa-elakevaroja/

http://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-rahavirrat/

Kleio Historicus

28.3.2017 11:43

On yleinen harhaluulo, että ennen nykyaikaa ei olisi eletty vanhoiksi. Vielä 1900 keskimääräinen elinikä oli kyllä 39 vuotta, mutta se johtuu siitä, että niin moni kuoli hyvin nuorena. Todellisuudessa jo yli 200 vuotta sitten kolmasosa väestöstä eli 60-vuotiaiksi ja neljännes 70-vuotiaiksi. Vanhoja on siis ollut ennenkin.
Ensimmäinen kansaneläke vuodelta 1939 oli säästövakuutus, jossa kuitenkin ”ihmisen nimellä varustettuun lokerikkoon” kertyi kaksi prosenttia hänen vuosiansioistaan. Jos tämä järjestelmä olisi toiminut kaavaillulla tavalla, ensimmäiset täydet, vaikkakin silti pienehköt, eläkkeet olisi maksettu 1990-luvulle tultaessa. Toisen maailmansodan ym. suurten ongelmien takia alkuperäinen kansaneläke jäi muutenkin torsoksi. Kummankin sukupuolen palkkatyöllä modernisoituvassa Suomessa, tarvittiin toimivaa ansioperusteista eläkettä, kun eri sukupolvien yhteisasuminen väheni voimakkaasti.
Nykyiset keski-ikäiset ja heitä nuoremmat eivät voi muistaa, että suurin osa vanhuksista ja muuten työhön kykenemättömistä hoidettiin 1960-luvulle asti lähinnä omaishoidon turvin. Periaatteessa lakikin velvoitti tähän vuoteen 1970 asti.
Miljoonan raja eläkkeensaajissa ylittyi jo liki 40 vuotta sitten 1970-luvun lopulla. Totta on, että useimpien eläkkeet olivat tuolloin keskimäärin nykyistä pienempiä. Silti 1978 eläkemenot olivat 10 prosenttia bkt:sta, kun ne nyt ovat 14 prosenttia. Eläkerahastot ovat kuitenkin tällä välin kasvaneet liki nelinkertaisiksi kuin vuotuinen BKT tulevien eläkevastuiden vakuudeksi. Jos maailman osakemarkkinat romahtavat kertaheitolla, meillä on varmaan rutkasti muitakin ongelmia kuin eläketurva.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi