Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on kortisoli.

Suomen kansallisnami saattaa tyhmentää jälkikasvua  1

Raskaana olevien naisten ei pitäisi napostella salmiakkia ja lakritsia. THL on vuonna 2016 antanut uudet ravinto-ohjeet, joissa kehotetaan välttämään näitä mustia herkkuja odotusaikana.

Verenpaineongelmista kärsiviä on varoiteltu lakun vaaroista jo vuosikymmeniä. Namit sisältävät kuitenkin myös haitallista glykyrritsiiniä, joka mm. heikentää istukan kykyä estää stressihormoni kortisolin siirtymistä sikiöön.

Kortisoli on pieninä määrinä tarpeellinen hormoni, mutta liian korkea kortisolitaso vaikuttaa haitallisesti sikiön aivojen kehitykseen.

Suomalaistutkimuksessa huomattiin runsaalla raskaudenaikaisen lakun ja salmiakin syömisellä olevan yhteys lapsen älykkyysosamäärään, ADHD-oireisiin ja varhaiseen murrosikään (ainakin tytöillä). Mustat namit saattavat myös aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen.

Tutkimuksen perusteella ei voida varmuudella sanoa, että kaikki lapsilla havaitut haitat johtuisivat pelkästään lakun syönnistä.

THL kehottaa kuitenkin kaikkia äitejä varomaan näitä tuotteita varmuuden vuoksi. Terveellisen käytön rajaa ei tiedetä. Asiantuntijoiden mukaan salmiakki ja laku eivät haittaa pieninä määrinä ja satunnaisesti käytettynä. Esimerkiksi raskaana oleva nainen voi syödä kesällä lakujäätelöpallon ilman pelkoa.

Moni äiti on ehtinyt tuohtua uusista ohjeistuksista. Äitiysneuvoloissa on aiemmin jopa kehotettu popsimaan salmiakkia, jos äiti on kärsinyt matalasta verenpaineesta. Neuvolan ohjeiden mukaan jonkun lapsi on saattanut kärsiä ÄO-tuloksissa seitsemän pisteen aleneman!

Glykyrritsiinin välttäminen sujuu parhaiten minimoimalla salmiakin ja lakun syöntiä. Ainetta saattaa olla muissakin elintarvikkeissa. Esimerkiksi yrttiteet voivat sisältää runsaasti lakritsijuurta. Myös joissakin hedelmäkarkeissa tai virvoitusjuomissa voi olla glykyrritsiiniä.


Nainen kannattaa pitää tyytyväisenä  15

Terveyskirjaston mukaan noin viidennes ihmisistä on hirmu stressaantuneita. Jo sana stressi tuo mieleen negatiivisia mielleyhtymiä, vaikka alunperin stressi tarkoitti myös positiivista intoutumista.

Joidenkin tutkijoiden mukaan naiset stressaavat miehiä enemmän kotiasioista ja miehet työasioista. Näin ei välttämättä ole silloin kun miehet ja naiset työskentelevät yhtä vaativissa tehtävissä, tai jos kotityöt jaetaan tasan.

Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisnaiset tekevät edelleen keskimäärin selvästi enemmän kotitöitä kuin miehet. Lisäksi suurin osa naisista käy kokopäivätöissä. Koska naiset ovat maamme koulutetuin kansanosa, ei monikaan pääse töissä helpolla. Työtehtävät ovat vaativia.

Monet naiset työskentelevät koulutustasosta riippumatta hoitoalalla, ja ihmisten kanssa työskentely vaatii oman persoonan likoon laittamista, mikä toisinaan aiheuttaa paineita.

Suomalaisnaisia haukutaan joskus kireiksi ja stressaantuneiksi, ja lihaviksi. Näillä kaikilla asioilla on yhteys. Jos ihmiseltä vaaditaan sitoutumista aamusta iltaan, ja hän kokee, ettei riitä, seuraa stressiä. Stressi heikentää suoritusta, hyvänolontunnetta ja yöunta sekä vastustuskykyä. Kireys on oikea noidankehä. Kärttyisää stressaantunutta ihmistä ei kukaan mielellään auta.

Tutkimuksissa on todettu komeiden miesten miellyttävän naisia. Tämä on hyvä asia, sillä tutkimuksissa on selvinnyt, että komistukset myös ovat terveempiä ja vastustuskykyisempiä lasten siittäjiä.

Tutkijaryhmä halusi testata päteekö sama naisten kohdalla. Yllättäen kauniiden naisten tärkein ominaisuus ei ollutkaan vastustuskyky, jota testattiin vasta-ainetuotannolla, vaan rentous. Stressaantuneet naiset eivät miellyttäneet miestutkittavia ollenkaan. Stressaantuneiden naisten stressihormoni kortisolin tasot olivat koholla ja heidän kehollaan oli taipumus kerätä rasvaa.

Miesten mielestä sopivan painoiset tyytyväiset naiset olivat kauneimpia.

Jos suomalaiset naiset eivät ole sopivan painoisia, kauniita ja tyyniä, ei stressin aiheuttaminen auta ollenkaan. Naiset kannattaa pitää rentoina ja tyytyväisinä. Silloin he pysyvät sopivan hoikkina ja ovat mahdollisimman kauniita ja miellyttäviä.

http://rsbl.royalsocietypublishing.org/content/9/4/20130255.abstract?sid=13b77dcd-bcd3-464d-93b1-45c1fe2f21e3


Huono äiti  7

Ihmisillä syntyy erilaisia mielikuvia huonoa äitiä ajatellessaan. Yhden mielestä hän on huolimaton päihteidenkäyttäjä, toisen mielestä kylmäverinen nipo ja diktaattori.

Mistä huonot äidit tulevat? Ilmeisesti osa saa jo syntymälahjana huonot eväät huolehtijaksi. Toisilla kehno lapsuus heikentää mahdollisuuksia hyvään äitiyteen.

Lääkäri Marianne J. Legato on tutkinut paljon hormonien vaikutusta ihmisen käytökseen. Hänen mukaansa äitiydestä vähemmän nauttivat naiset omaavat muita vähemmän reseptoreita nautintoa tuottaville läheisyyshormoneille.

Oman lapsen sively nostaa esimerkiksi dopamiinitasoa. Hellittely kohottaa myös oksitosiiniarvoja. Omien rakkaiden ajattelu tai näkeminen lisää serotoniinia. Kaikille ei edes läheisimpien ihmisten läheisyys tuo samanlaista mielihyvää kuin muille.

Psykologi Anne Storey tutki odottavien parien hormonitasoja raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Stressihormoni kortisolin tason nousua ei aina pidetä kivana ilmiönä, mutta mitä korkeampi kortisolin taso tuoreella äidillä oli, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän reagoi lapseensa. Äideillä kortisoli parantaa muistia ja nopeuttaa vauvanhoidon niksien opettelua.

Myös prolaktiinitaso vaikutti hoivakäyttäytymiseen. Korkea määrä teki hyvän hoitajan.

(Lasta odottavat isät kokivat myös hormonimuutoksia jo ennen lapsensa syntymää. Sekä prolaktiinin että kortisolin tasot nousivat ja testosteronin taso laski. Nämä muutokset valmistavat miestä lapsen hoitajaksi. Muutokset tapahtuvat parhaiten miehille, jotka ovat vaimonsa lähellä odostusaikana ja synnytyksen jälkeen.)

Paljon ympäristön tukea saaneet naiset ovat yleensä muita parempia äitejä. Heidän ei tarvitse hermoilla yhtä paljon kodin rakentamisesta tai taloudellisista huolista.

Monet äidit rakastuvat lapseensa jo kohdussa ja ajattelevat tuntevansa lapsensa heti synnytyksen jälkeen. Toiset taas pitävät sisällään liikkuvaa olentoa muukalaisena, kaameana tunkeutujana, joka ei kuulu kehoon. Lapsen synnyttyä äiti ei ymmärrä, miksi makkara laitetaan hänen rintansa päälle, eikä huonoimmassa tapauksessa pysty sietämään omaa lastaan ollenkaan.

Osa äideistä ei tunne mitään vauvaansa kohtaan. Olento on kuin vieras, josta täytyy pitää huolta vuorokauden ympäri. Tunteiden puuttuminen aiheuttaa monelle äidille syyllisyydentunteita.

Lapselleen tiuskiva äiti huomataan varmaan helpoiten. Monen asiantuntijan mukaan lapselle paljon vaarallisempi on välinpitämätön ja tunnekylmä äiti. Lapsi ei saa sellaista lämmintä ja läheistä vuorovaikutusta, jota hän kehittyäkseen onnelliseksi ihmiseksi tarvitsee.

Erityisen haitallisena pidetään myös ailahtelevaa äitiä. Lapsen turvallisuudentunne on uhattuna, jos äidin mielialat ja käytös vaihtelevat kaiken aikaa. Välillä lämmin ja rakastava, seuraavassa hetkessä varsinainen hirviöäiti, voi olla todella pelottava hahmo.

Yksi huonon äidin merkki on aika erikoinen: tutkijat väittävät, että vauvan oikealla kädellä kantaminen kertoo äidin huonoista hermoista ja depressiosta. Suurin osa tasapainoisista sekä vasen- että oikeakätisistä äideistä tuuditteli lastaan vasemman käden päällä.

https://www.dur.ac.uk/news/newsitem/?itemno=5689

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/pahoinpitely_muuttaa_lapsen_aivoja


Stressiä ja rakkautta  5

Stressi lisää miehen rakastumisalttiutta. Sotilaat haluavat äkkiä löytää morsiamen, eronneet miehet etsivät uuden naisen. Naisilla asia on päinvastoin. Stressihormoni kortisoli ehkäisee aivoissa (miellyttävän) oksitosiinin vaikutusta, eikä seksi, rakkaus tai raskaus kiinnosta.

Nainen yksinkertaisesti lykkää rakastumista stressaavissa olosuhteissa. Luonnon kannalta tämä on järkevää: epävakaassa tilanteessa ei kannata hankkiutua raskaaksi.

Neuropsykiatri Louann Brizendine väittää stressin pilaavan naiset jo vauvana. Jos tyttövauvan äiti on onneton, ei tyttö opi luottamaan elämään ja ihmisiin. Äidin rauhallinen hoiva kahden ensimmäisen vuoden aikana ratkaisee tytön loppuelämän hermot: onko hän luottava ja rauhallinen vai suhtautuuko maailmaan stressaten ja peläten. Jo kohdussa tytöt kärsivät äidin stressaamisesta poikia enemmän. Tyttövauvojen ympäristön tulisi siis olla erityisen rakastava.

Stressaantunut nainen työntää miehet kauemmaksi. Nainen ei silloin kestä miestä lähettyvillään. Eikä kestä kovin moni mies hermoilevaa ja tiuskivaa naista. Vaikka juuri silloin tarvittaisiin miehen lämmintä halausta ja vakuuttelua siitä, että asiat tulevat menemään ihan hyvin.

Louann Brizendine: The Female Brain.