Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on lääketiede.

Suosi nuoria miehiä, lapsirakas nuori nainen  3

Miesten hedelmällisyydestä saadaan koko ajan uutta tietoa. Yhä useampi tutkija on kääntänyt katseensa lapsettomuuden syiden etsinnässä naisista miehiin.

Arviolta kolmasosa lapsettomuudesta johtuu vain miehestä, kolmasosa naisesta ja kolmasosa molemmista.

Monissa kehittyneissä maissa miesten sperman laatu on romahtanut. Fysiologian professori Jorma Topparin mielestä syy saattaa piillä kemikaaleissa. Turun yliopisto tutkii nyt nuorten suomalaismiesten spermaa.

Vaikka näyttää siltä, että suomalaismiesten sperman laatu on laskenut vasta viime vuosikymmeninä, saattavat syypäitä sperman heikkouteen olla myös isoisät ja isoisoisät. Raamatun uhkaus isien pahojen tekojen kostamisesta aina kolmanteen tai neljänteen polveen voi olla täyttä totta.

Yksi uusista mieskuntoa tuhoavista löydöistä on ibuprofeeni. Jo parin viikon särkylääkekuuri sai nuorten miesten kivekset vanhuksen kaltaisiksi, ja hedelmällisyys ja seksuaalinen halukkuus romahtivat. Päiväannos oli 1 200 mg ibuprofeenia, mikä ei edes ole kyseisen lääkkeen vuorokausimaksimiannos (3 200 mg vaikeissa kiputiloissa).

Naisia hoputetaan alati lapsentekoon nuorena. Lisääntyminen kannattaisi aloittaa alle 30-vuotiaana. Miehen ikää ei juuri oteta huomioon. Kuvitellaan että miehet voivat Sauli Niinistön tapaan siittää lapsia vaikka miten vanhana.

Tämä ei ole totta, ainakaan kaikkien kohdalla. Toki historia tuntee lukuisia ikämiehiä, jotka ovat saaneet lapsia. (Ihan kaikki eivät ehkä ole biologisesti omia jälkeläisiä.)

Jorma Topparin mukaan alle 30-vuotiaalla naisella on keskimäärin 73 prosentin mahdollisuus synnyttää elävä lapsi, jos tuleva isä on 30-35-vuotias. Jos isä on sen sijaan 40-42-vuotias, on onnistumisprosentti enää 46!

Vasta nelikymppisenä isäksi tulo alkaa olla trendi. Samaan aikaan lasten hankkiminen käy yhä harvinaisemmaksi Suomessa. Moni ei tule ajatelleeksi, että lasten saaminen vasta keski-iässä ei ole helppoa edes miehille.

Suomalaisparit joutuvat yhä sankemmin joukoin hakemaan apua hedelmöityshoidoista. Joka kahdeskymmenes lapsi on jo nyt saanut alkunsa lääketieteen avulla.

Nuorten naisten painostus lisääntymiseen ei selvästikään tepsi. Lapset tehdään yhä vanhempana.

On aika muuttaa strategiaa ja vaihtaa propagandan kohderyhmää. Pitäisikö armeijan ottaa opetusohjelmaansa terveys- ja hedelmällisyyskasvatus, vai missä miehille voitaisiin kertoa, että kiire vanhemmaksi ei koske vain naisia?


Persoonallisuus ja ammatinvalinta  3

Miksi lääkärit seurustelevat lääkäreiden kanssa ja juristit keskenään? Miksi toimittajilla on aina toimittajakavereita ja taiteilijat pyörivät omissa ympyröissään?

Aika iso osa ihmisistä menee jopa naimisiin samalla alalla työskentelevän ihmisen kanssa. Ilmiötä on selitetty silläkin, että paljon töitä tekevät eivät juuri ehdi tavata muun alan ihmisiä.

Anna Vedel tekee psykologian väitöstutkimusta Aarhusin yliopistossa. Hän on käynyt läpi alan tutkimuksia persoonallisuudesta ja opiskeluvalinnoista. Vedelin mukaan erilaiset ihmiset hakeutuvat eri ammatteihin. Persoonallisuus vaikuttaa ammatinvalintaan ja opintomenestykseen.

Eri pääainetta opiskeleville on tehty persoonallisuustestejä mm. Big Five -kyselyn avulla. Osa tutkimuksista on tehty jo opinnoissa edenneille, jolloin oman ryhmän sosiaalistava vaikutus on voinut muokata ihmisen persoonallisuutta. Joitakin tutkimuksia on tehty juuri opinnot aloittaneille.

Big Five selvittää yksilön asemaa viiden piirteen janalla. Persoonallisuuden pääpiirteinä pidetään sovinnollisuutta, tunnollisuutta, avoimuutta, neuroottisuuta (emotionaalinen epätasapaino) ja ulospäinsuuntautuneisuutta. Suurin osa ihmisistä sijoittuu janan keskivaiheille. Kaikilla on siis yleensä jonkin verran em. ominaisuuksia erilaisena kombinaationa.

Kaikissa opinnoissa pärjäävät parhaiten tunnolliset ihmiset. Suomalaisopiskelijoiden parissa on huomattu myös järjestelmällisyyden tuovan menestystä.

Vedelin mukaan tunnollisuus selittää erityisen hyvin juuri psykologian opiskelijoiden opintomenestystä. Koska muiden alojen opiskelijat ovat erilaisia, päätti Vedel käydä läpi opiskelijoille tehtyjä persoonallisuustutkimuksia eri maissa ja eri aloilla.

Eri maiden tutkijoiden tulokset eri aloille suuntautuneiden persoonallisuuseroista ovat johdonmukaisia: eri pääaineisiin hakeutuu erilaisia ihmisiä. Psykologian, taiteen ja humanististen alojen opiskelijat ovat avoimia ja neuroottisia. Taloustieteen, lain, lääketieteen ja valtiotieteen opiskelijat ovat ulospäinsuuntautuneita.

Lääketieteen, psykologian, taiteen ja humanistisen alan opiskelijat ovat sovinnollisia. Taiteilijat ja humanistit saavat matalat pisteet tunnollisuudessa.

Vedel korostaa tulosten koskevan ihmisiä ryhminä. Yksilölliset erot voivat olla suuria. Silti tulokset osoittavat, että tietyn persoonallisuustyypin omaavat ihmiset yleensä hakeutuvat tietyille aloille. Kiteytynyt samankaltaisuus todennäköisesti vahvistaa entuudestaan alalla vallitsevaa kulttuuria. Joissakin ammateissa on esimerkiksi äärimmäisen tärkeää olla tunnollinen (terveydenhoito). Toisissa ammateissa siitä ei ole vastaavaa hyötyä, ehkä jopa haittaa (taideala).

Vedel aikoo tutkia tarkemmin, miksi juuri tietyn persoonallisuuden omaavat ihmiset hakeutuvat tietyille aloille. Onko välttämätöntä olla samanlainen persoona kuin muutkin, vai voisiko ajatella, että heterogeenisuudesta olisi hyötyä opinnoissa ja työelämässä?

Vaikka toivon, että vain tunnolliset ihmiset hakeutuvat jatkossakin sairaalaan töihin, voisiko siinä olla ideaa, että esimerkiksi talouden ja insinööritieteiden pariin saataisiin enemmän taiteilijaluonteita ja humanisteja?

Parinvalinnan kannalta toisen ammatti tai pääaine saattaa toimia pienenä vinkkinä luonteesta.

Anna Vedel: The Personality of Academic Majors. Scientific American Mind 19.4.2016.