Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on kivekset.

Suosi nuoria miehiä, lapsirakas nuori nainen  3

Miesten hedelmällisyydestä saadaan koko ajan uutta tietoa. Yhä useampi tutkija on kääntänyt katseensa lapsettomuuden syiden etsinnässä naisista miehiin.

Arviolta kolmasosa lapsettomuudesta johtuu vain miehestä, kolmasosa naisesta ja kolmasosa molemmista.

Monissa kehittyneissä maissa miesten sperman laatu on romahtanut. Fysiologian professori Jorma Topparin mielestä syy saattaa piillä kemikaaleissa. Turun yliopisto tutkii nyt nuorten suomalaismiesten spermaa.

Vaikka näyttää siltä, että suomalaismiesten sperman laatu on laskenut vasta viime vuosikymmeninä, saattavat syypäitä sperman heikkouteen olla myös isoisät ja isoisoisät. Raamatun uhkaus isien pahojen tekojen kostamisesta aina kolmanteen tai neljänteen polveen voi olla täyttä totta.

Yksi uusista mieskuntoa tuhoavista löydöistä on ibuprofeeni. Jo parin viikon särkylääkekuuri sai nuorten miesten kivekset vanhuksen kaltaisiksi, ja hedelmällisyys ja seksuaalinen halukkuus romahtivat. Päiväannos oli 1 200 mg ibuprofeenia, mikä ei edes ole kyseisen lääkkeen vuorokausimaksimiannos (3 200 mg vaikeissa kiputiloissa).

Naisia hoputetaan alati lapsentekoon nuorena. Lisääntyminen kannattaisi aloittaa alle 30-vuotiaana. Miehen ikää ei juuri oteta huomioon. Kuvitellaan että miehet voivat Sauli Niinistön tapaan siittää lapsia vaikka miten vanhana.

Tämä ei ole totta, ainakaan kaikkien kohdalla. Toki historia tuntee lukuisia ikämiehiä, jotka ovat saaneet lapsia. (Ihan kaikki eivät ehkä ole biologisesti omia jälkeläisiä.)

Jorma Topparin mukaan alle 30-vuotiaalla naisella on keskimäärin 73 prosentin mahdollisuus synnyttää elävä lapsi, jos tuleva isä on 30-35-vuotias. Jos isä on sen sijaan 40-42-vuotias, on onnistumisprosentti enää 46!

Vasta nelikymppisenä isäksi tulo alkaa olla trendi. Samaan aikaan lasten hankkiminen käy yhä harvinaisemmaksi Suomessa. Moni ei tule ajatelleeksi, että lasten saaminen vasta keski-iässä ei ole helppoa edes miehille.

Suomalaisparit joutuvat yhä sankemmin joukoin hakemaan apua hedelmöityshoidoista. Joka kahdeskymmenes lapsi on jo nyt saanut alkunsa lääketieteen avulla.

Nuorten naisten painostus lisääntymiseen ei selvästikään tepsi. Lapset tehdään yhä vanhempana.

On aika muuttaa strategiaa ja vaihtaa propagandan kohderyhmää. Pitäisikö armeijan ottaa opetusohjelmaansa terveys- ja hedelmällisyyskasvatus, vai missä miehille voitaisiin kertoa, että kiire vanhemmaksi ei koske vain naisia?


Pallit puntarissa  17

Vaikka länsimaissa on jo pitkään tiedetty, että isän panostukset jälkikasvuunsa tuottavat hyvää hedelmää, päättää osa isistä edelleen olla investoimatta resurssejaan lapsiinsa. Miksi?

Tutkijat ovat kehitelleet teorioita, joiden mukaan osa miehistä panostaa parittelukumppanien hankintaan ja osa perheen perustamiseen.

Nisäkäsmaailmasta tunnetaan siemeniään levittäviä lajeja ja niitä, jotka pysyvät uskollisina kumppanilleen ja hoivaavat jälkikasvua.

Myös ihmisurokset voidaan uuden tutkimuksen mukaan jakaa kahteen, ja vielä aika helpolla testillä. Tarvitaan vain tieto miehen testosteronitasosta ja kivesten koosta. Itse asiassa jo pelkkä kivesten koko ennustaa miehen kyvykkyyden isänä.

Jennifer Mascaro, Patrick Hackett ja James Rilling Emoryn yliopistosta Atlantasta kokosivat testiryhmän 21-43 -vuotiaista biologisista isistä, joilla oli yhdestä muutamaan 1-2 -vuotiaita lapsia.

Isien testosteronitasot mitattiin ja heidän kiveksensä ja aivonsa arvioitiin magneettikuvauksissa. Sekä testosteronitaso että kivesten koko korreloivat negatiivisesti hoivaavuuteen. Tutkijat tulkitsevat miesten biologian heijastavan vaihtokauppaa parinmuodostuspyrkimysten ja vanhemmuuden välillä.

Aivokuvauksissa miehille näytettiin lasten kuvia samalla mitaten eri aivoalueiden toimintaa alueilla, jotka yhdistetään tunteisiin, hoivaavuuteen, motivaatioon ja dopamiinieritykseen. Kuvissa lapsilla oli eri tunnetiloja.

Isokiveksiset miehet eivät reagoineet kunnolla edes omaan lapseensa, kun taas pienikiveksiset miehet reagoivat herkästi jopa vieraiden lasten kuviin.

Myös miesten vaimoilta kysyttiin puolison hoivaominaisuuksista. Oliko mies osallistunut lastenhoitoon, vienyt lasta lääkäriin tai herännyt yöllä hoitamaan itkevää lasta?

Vaimojen kuvaukset miestensä huolehtivaisuudesta osuivat yksiin tutkijoiden mittaustulosten kanssa.

(Tutkimuksessa ei mitattu miesten yleistä huolehtimista perheestään, kuten turvallisuuden ja elannon hankintaa jne.)

Isot kivekset saattavat tuoda miehelle paremman pokausonnen, mutta hyväksi ja lempeäksi isäksi kannattaa etsiä pienikiveksinen mies.

Mitenköhän tämä käytännössä tapahtuu?

Toisaalta Emoryn tutkijat eivät olleet varmoja kivesten koon pysyvyydestä. Voisiko panostus lastenhoitoon saada kivekset kutistumaan, kuten on huomattu käyvän testosteronitasojen kanssa? Paljon aikaa vaimon ja lasten kanssa viettävän miehen testosteronitaso laskee. Kun mies poistuu naisen ja lasten läheisyydestä, testosteronitasot nousevat takaisin.

Perheharmonia ei ole kokonaan menetetty kivesten koon takia. Isokiveksiset miehet voivat tutkijoiden mukaan tietoisesti ponnistella paremman isyyden eteen. Aivothan yleensä harjaantuvat siihen mihin niitä käytetään.

Ihan käytännön testitilanteissa monet isät ovat osoittautuneet loistaviksi hoivaajiksi, jos kohtalo on heidät hommaan yllättäen määrännyt.

Oletteko miehet tarkkailleet kivestenne kokoa? Esiintyykö vaihtelua elämäntilanteen mukaan?

Mitä sanovat naiset, jotka ovat tehneet lapsia useamman eri miehen kanssa? Muistatteko lastenne isien kivesten koon, ja vaikuttiko se isyyteen?

Jennifer S. Mascaro, Patrick D. Hackett, James K. Rilling: Testicular volume is inversely correlated with nurturing-related brain activity in human fathers. PNAS 2.8.2013

sciencedaily.com 9.9.2013

Tiede.fi