Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on äly.

Näin isät voivat kehittää poikiensa älykkyyttä  10

Pisa-sota alkaa laantua. Liian suuri osa pojista saa taas rauhassa syrjäytyä.

Joidenkin miesten mielestä koulun suurin ongelma on se, etteivät opettajat pissaa seisten.

Jos opettajilta kysyy, ja kukaanhan ei kysy, on vastaus työ. Monen opettajan mielestä pojat ovat liian laiskoja.

Suomalaisten tyttöjen ja poikien osaamisen ero luonnontieteissä, lukemisessa ja luovassa ongelmanratkaisussa on OECD-maiden, eli kehittyneiden maiden, suurin.

Ennen luultiin, että jotkut ovat hyviä matematiikassa, toiset kielissä. Yhä useammissa tutkimuksissa on selvinnyt, että varsinkin silloin, kun on kyse kouluosaamisesta, lukeminen ja laskeminen korreloivat selvästi.

Eli se joka laskee hyvin, yleensä myös lukee sujuvasti. Jolla on ongelmia matematiikassa, on usein vaikeuksissa myös kirjainten kanssa.

Oppimista saattaa selittää parhaiten yleisälykkyys (ns. GI eli general intelligence), joka alkaa olla maailmalla yleisin mitattava älykkyyden ja lahjakkuuden muoto. Nykyajan työelämässä, ja muussakin elämässä, on yhä vähemmän tilaa kapealle älykkyydelle.

Miten älyä voi kehittää?

Lukemalla lapselle ja näyttämälle hänelle esimerkkiä lukemisen nautinnosta.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen kognitiivisten kykyjen kehitystä 10-16 -vuotiaana selitti eniten lukeminen, erityisesti lukemisen harrastaminen huvin ja nautinnon vuoksi (”reading for pleasure”). Esimerkiksi soittoharrastuksesta ei ollut samanlaista hyötyä. Lukemisen harrastaminen ennusti lapsen menestystä jopa enemmän kuin vanhempien koulutus.

Isien kannattaa edelleen viedä lapsiaan fudistreeneihin ja viulutunneille, mutta jos oikein haluaa panostaa lapsen kognitiivisiin taitoihin, fiksuinta on ryhtyä lukemaan.

Mikä parasta, runsas lukeminen ei pelkästään paranna lukutaitoa, sanavarastoa ja yleisiä kognitiivisia taitoja, vaan se parantaa jopa matematiikan osaamista!


Miehillä äly kompensoi vaatimatonta ulkonäköä  10

Abertayn yliopiston tuore psykologian tutkimus paljastaa jänniä seikkoja eri sukupuolten viehättävyyden arvioinnista. Ennestään tiedetään, että kauniit naiset ja komeat miehet ovat suosittuja potentiaalisia partnereita.

Usein mahdolliselta kumppanilta toivotaan muitakin ominaisuuksia kuin hyvä ulkonäkö. Kiva, luotettava, älykäs ja huumorintajuinen ovat sekä naisten että miesten toivelistalla. Ovatkohan miehet aina ihan rehellisiä kertoessaan toiveitaan?

Skotlantilaistutkimuksen tulokset kertovat naisten ja miesten hyötyvän parinmetsästyksessä varsin eri tavoin älystä tai luovuudesta.

Christopher D. Watkinsin johtamassa kolmessa tutkimuksessa kävi ilmi, ettei älyllä, luovuudella ja huumorintajulla juuri ollut itsenäistä vaikutusta naisten suosioon. Kauniit naiset ovat halutuimpia seurustelukumppaneita, riippumatta siitä, miten fiksuja he ovat. Äly ei myöskään paranna kauniin naisen suosiota heteroiden parisuhdemarkkinoilla.

Sen sijaan vähemmän viehättävän näköisen miehen nokkeluus, luovuus, äly tai huumorintaju kompensoivat reippaasti jopa rumaksi arvioitua ulkonäköä. Naiset tapaavat yhtä mielellään komeaa ja vähemmän luovaa miestä kuin rumaksi arvioitua nokkelaa miestä.

Tutkimussarjaa varten etsittiin ja hiottiin sopiva ”koesetti” kauniiksi arvioituja älykkäitä naisia ja vastaavia komeita ja fiksuja miehiä. Samaten määriteltiin ns. rumat kasvokuvat molemmista sukupuolista eri henkisten ominaisuuksien kombinaatioin. Naisten ja miesten ulkonäköä ja fiksuutta, luovuutta ja hauskuutta olivat tuomaroimassa molempien sukupuolten edustajat, jotta koeasetelma saatiin vakioitua.

Varsinaiset koekaniinit saivat arvioida vastakkaisen sukupuolen viehättävyyttä kasvokuvien perusteella. Kauniit ja vähemmän viehättävät olivat myös tuottaneet lyhyessä ajassa arvion eräästä Magritten taideteoksesta ja keksineet nollasta kuuteen käyttötarkoitusta erilaisista käytännön hyödykkeistä, mm. autonrenkaista.

Nokkelista naisista on oikeasti hyötyä myös parisuhteessa. Fiksut naiset voivat olla erittäin hyviä kumppaneita, oivia sosiaalisten suhteiden järjestämisessä, näppäriä kodinhoitajia ja äitejä sekä hyviä palkansaajia.

Tämän tutkimussarjan perusteella naisten älystä ei näytä olevan samanlaista hyötyä parisuhdemarkkinoilla kuin miesten.

Itse asiassa rumia naisia pidettiin jopa aiempaa epäviehättävämpinä, jos he osoittautuivat nokkeliksi ja huumorintajuisiksi. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä kuin vähemmän kauniita naisia rangaistaisiin älykkyydestä.

Kannattaako miestä etsivien naisten siis keskittyä pelkästään ulkonäköä parantaviin seikkoihin? Bimbo hyvännäköinen kiinnostaa miehiä nähtävästi enemmän kuin vaatimattoman näköinen ja älykäs. Nokkeluus ja huumorintaju voivat jopa vaarantaa pariutumisen.


Ihmiset näyttävät deittailevan aina samantyyppisiä kumppaneita  1

”Sillä on taas samanlainen blondi.”

”Miksi seurustelen aina lääkärin kanssa?”

”Löysin ihanan miehen, mutta se on taas diplomi-insinööri.”

”Aika karmivaa, mutta mun exän uus nainen on ihan samannäköinen ja samanoloinen kuin mä. Itse asiassa se on jopa samasta koulusta, ja oltiin kavereitakin joskus.”

Olen kuullut miehistä ja naisista, jotka tuntuvat etsivän jotain tiettyä ihannekumppania, ja joiden kaikki partnerit muistuttavat ällistyttävän paljon toisiaan. Kalifornian yliopiston kolmessa psykologian tutkimuksessa selvitettiin ihmisten pariutumismieltymyksiä ja niiden historiaa. Kävi ilmi, etteivät vain jotkut ihmiset tapaile aina vain tietyntyyppisiä ihmisiä.

Useimpien ihmisten kaikkien kumppaneiden ulkonäössä ja luonteessa on uskomattoman paljon samaa.

Aiemmin on ajateltu, että yhden illan tuttavuudet olisivat selvästi heterogeenisempiä, mutta näyttää siltä, että jopa satunnaiset deitit osuvat samaan muottiin. Tutkijoiden mukaan emme voi etukäteen tietää, kuinka kestävä suhteesta tulee, ja haemme tavallaan aina mahdollisimman mieluisaa kumppania.

Uskovaiset seurustelevat uskovaisten kanssa, älykkäät kaltaistensa kanssa, ja hyvännäköiset toisten kauniiden kanssa. Yksi syy samantyyppisten ihmisten toistuviin kohtaamisiin on ns. markkina-arvo parisuhdemarkkinoilla. Jos on kaunis, voi valita kiinnostavien ihmisten joukosta kauniita vaihtoehtoja.

Toinen merkittävä syy aina vain toistuviin samankaltaisuuksiin on koulutus, ammatti ja asuinpaikka. Esimerkiksi tietystä yliopistosta valmistuneet saattavat pyöriä samoissa ympyröissä. Joillakin asuinalueilla asuu pääasiassa vaikka hyvin koulutettuja asiantuntijoita ja johtajia, toisilla taas vähän koulutettuja köyhiä työttömiä. (Segregaatio on varmasti tavallista korostuneempaa Yhdysvaltojen kaltaisessa kilpailuyhteiskunnassa. Suomessa sosiaalinen liikkuvuus on periaatteessa suurempaa.)

Ihmisillä on lisäksi erilaisia mieltymyksiä, jotka vaikuttavat ihastumisiin. Jotkut tykkäävät tummista, toiset vaaleista. Joillekin eivät käy silmälasit tai lyhyt tai pitkä kumppani, toisille taas luotaantyöntävintä on tyhmyys tai pinnallisuus.

Näppärää, mutta ehkä hieman rajoittunutta.


Lukeva kumppani on paras  37

Olen puolustanut hyvää lukutaitoa eri blogikirjoituksissani, jotka ovat liittyneet elämässä pärjäämiseen ja opintomenestykseen ym. En muista olenko saanut yhtään lukemista puolustavaa kommenttia, mutta lukutaitoa vähättelevää palautetta on sen sijaan tullut.

En tiedä, vihaavatko ihmiset oikeasti lukemista ja kirjoja, vai onko kysymyksessä jonkinlainen väärinkäsitys? Ehkä defenssimekanismi? Lukihäiriöisten puolustaminen? Käytännön älykkäiden esiin nostaminen?

Ehkä ihmiset ovat törmänneet ärsyttäviin kirjaviisaisiin besserwissereihin, joilla ei ole käsitystä siitä, miten asiat oikeassa elämässä menevät?

Kannustan lukemiseen, koska se tuo niin paljon iloa elämään, ja koska sen hyödyistä on niin paljon faktatietoa. Ei lukemisen mainostaminen tarkoita sitä, että sen pitäisi olla kaikkien lempiharrastus, tai että elämä menisi kokonaan pilalle, jos ei ole hyvä lukemaan. On paljon muutakin kivaa tekemistä ja muuta todella tärkeää elämässä.

Jos kuulut ehdottomaan tekijä-porukkaan, voit lopettaa lukemisen tähän.

Lukemisesta on kiistattomasti hyötyä älyn kehittymisessä, muiden ihmisten ja maailman ymmärtämisessä, opintomenestyksessä, ja nyt todistetusti myös tunnetaitojen kehityksessä.

Uusimmissa tutkimuksissa on huomattu, että paljon kaunokirjallisuutta lukevat ovat muita paljon parempia ymmärtämään erilaista elämäntapaa, erilaisia kokemuksia ja erilaisia ihmisiä.

Mikä tahansa lukeminen ei tuo hyvää tunneälyä. Jostain syystä ns. hyvän kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää eniten älyä ja empatiaa. Faktatieto tai kioskikirjallisuus eivät tuo samaa hyötyä.

Kaunokirjallisuuden lukijat parantavat kykyään käsittää, että muilla ihmisillä voi olla erilainen elämä, erilaiset ajatukset ja toisenlaisia tunteita kuin mitä itsellä on. Toisin sanoen, typeryys ja itsekeskeisyys vähenevät. Mielen teorian tutkijat ovat huomanneet saman.

Psykologi Raymond Marin ryhmän tutkimukset lukemisesta ja mielestä ovat varsin perusteelliset.

Marin tutkimuksissa tosin huomattiin, että pitkien elokuvien katsominen ja niistä keskusteleminen voivat myös kehittää lapsen tunneälyä.

Korkeakirjallisuuden lukijoita pidetään usein vain snobeina ja ärsyttävinä itseään muita parempina pitävinä raukkoina. Time-lehden artikkeli Reading Literature Makes Us Smarter and Nicer kertoo lyhyesti mistä on oikeasti kyse. Lukeminen tekee ihmisestä paremman ihmisen.

Parisuhteen kannalta korkea älyllinen ja empaattinen kapasiteetti on yleensä vain plussaa. Koska lukijat eivät ole vain fiksuja ja kivoja, vaan myös muita viisaampia, on myös parisuhteessa mukavampaa kuin ymmärtämättömän ja jäykän partnerin kanssa olisi.

Lukevan kumppanin mieli on eloisampi, ymmärtäväisempi ja joustavampi. Seuraavaan deitti-kuvaan kannattaa ottaa vaikka Paul Austerin kirja, eikä mitään muuta rekvisiittaa, kuten lapsia, nalleja, kaulimia, veneitä, lentokoneita, autoja tai golf-mailoja.

Tässä vielä varsinainen hehkutusten hehkutus lukijoista.