Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on lisääntyminen.

Milloin pitää viimeistään tulla raskaaksi, jos haluaa lapsia?  1

Suomalaiset tekevät lapsia yhä vanhempana. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo melkein 29 vuoteen.

Lääkärit varoittavat lykkäämästä lastentekoa liian myöhäiseen vaiheeseen. Usein sanotaan, että 25 on ihanteellinen ikä tulla äidiksi. Biologia, henkinen kehitys ja sosiaaliset seikat vaativat usein kompromissin.

Monet perhettä suunnittelevat uskovat, että ihan hyvin voi tulla äidiksi vasta 35-vuotiaana tai vanhempana. THL on juuri julkistanut laajan tutkimuksen eri sairauksien riskin ja iän suhteesta. Monet sairaudet lisääntyvät jo 25-vuotiailla synnyttäjillä. Tutkimus ei kuitenkaan paljasta hedelmällisintä ikää.

Milloin kannattaa tulla raskaaksi, jos haluaa lapsia?

Hollantilaistutkijat ovat kehittäneet mallin, jonka mukaan voi laskea todennäköisyyksiä raskaaksi tuloon. Mallissa otetaan huomioon kolme erilaista lähtökohtaa. Tutkijoiden mukaan aiemmat todennäköisyysskenaariot eivät ole ottaneet huomioon sitä, kuinka monta lasta halutaan, ja miten vanhemmiksi haluavat suhtautuvat hedelmöityshoitoihin.

Haluaako pari yhden, kaksi vai kolme lasta? Halutaanko lapsi perinteisellä menetelmällä, vai hyväksytäänkö keinohedelmöitys?

Onko lapsen saaminen hyvin tärkeää (tähdätään 90% todennäköisyyteen), melko tärkeää, mutta ei hinnalla millä hyvänsä (todennäköisyys 75%), vai kivaa, mutta elämä olisi ihan hyvää ilmankin (50% todennäköisyys)?

Naisen ikä vaikuttaa sekä spontaanisti raskaaksi tuloon että hedelmöityshoidoilla aikaansaatuun raskauteen. Molemmilla tavoilla tärppää varmemmin nuorena.

Mikäli lisääntyminen on hyvin tärkeää, pari haluaa tulla omin voimin vanhemmiksi ja toiveissa on yksi lapsi, pitäisi lastenteko aloittaa viimeistään silloin kun nainen on 32-vuotias. Kahdesta lapsesta haaveilevien tulisi ryhtyä tositoimiin naisen ollessa 27-vuotias ja kolmea lasta suunnittelevien pitäisi laittaa vauvatehdas käyntiin naisen ollessa 23-vuotias.

Jos jälkikasvun saaminen ei ole kynnyskysymys (75% raskaaksi tulon todennäköisyys riittää) voi hollantilaistutkijoiden mukaan lastentekoa lykätä 4-11 vuodella, riippuen toivotusta perhekoosta.

Parin hyväksyessä hedelmöityshoidot, ei tarvitse pitää niin kovaa kiirettä kuin luonnonmenetelmillä. Havitellusta lapsimäärästä riippuen voi lastenteon aloittaa naisen ollessa 28-, 31- tai 35-vuotias.

Tutkijoiden mukaan ihmisiä pitäisi nykyistä paremmin informoida näistä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden reunaehdoista. Kuinka moni oikeasti tuntee ihmisen biologiaa ja raskaaksi tulemisen todennäköisyyksiä kunnolla? Useimmat ihmiset haluavat edelleen lisääntyä, joten olisi syytä parantaa tiedotusta, perhesuunnittelua ja biologian opetusta.

Jottei menisi aivan pelotteluksi, tulee muistaa, että tilastot ja todennäköisyydet antavat ryhmätason tietoa ihmisistä. Yksilölliset erot hedelmällisyydessä voivat olla hyvin suuret. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yli 45-vuotiaille äideille syntyi Suomessa 117 lasta.


Isot häät - hyvä avioliitto  1

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan nuorten aikuisten kannattaa elää mahdollisimman konservatiivista elämää, jos he haluavat päästä onnelliseen avioliittoon. Amerikkalaisten avioelämää tutkivan the National Marriage Projectin raportin mukaan kolme tärkeää elämäntapaan liittyvää tekijää johtaa onnellisiin naimakauppoihin.

Denverin yliopiston tekemään tutkimukseen värvättiin vuosina 2007-2008 yli tuhat heterosuhteessa olevaa 18-34 -vuotiasta nuorta aikuista, joiden elämää seurattiin viiden vuoden ajan. 418 tutkittavaa päätyi naimisiin.

Avioliittojen laatua tutkittuaan psykologit Galena K. Rhoades ja Scott M. Stanley tulivat siihen tulokseen, ettei kannata karata kahdestaan naimisiin. Kunnon häät pitäneet parit olivat muita onnellisempia.

Ja mitä isommat häät, sitä parempilaatuinen avioliitto oli palkkiona. Seuraako onni vain rikkaita? Ehei. Tutkijat poissulkivat varallisuuden, koulutuksen, uskonnon, etnisen taustan ym. taustamuuttujien vaikutukset, ja totesivat kunnon kemujen ihan oikeasti ennustavan parempaa avio-onnea.

Ilmeisesti suuren joukon edessä annettu lupaus velvoittaa enemmän kuin salaa naimisiin menneiden kahdenkeskinen sopimus. Toisena selityksenä tutkijat pitivät ison tukijoukon apua, lämpöä ja rakkautta. (Hieman surulliselta tuntuu pienen suvun ja niukan ystäväpiirin omaavien parien kannalta, jos ei edes oma parisuhde tuo onnea elämään.)

Mitä enemmän häslinkiä ja parisuhteita pareilla oli ollut ennen avioliittoa, sitä huonompilaatuinen heidän liittonsa oli. Tutkijat arvelevat runsaiden parisuhdekokemusten vain aiheuttavan liikaa vertailua, ja sen tiedostamista, että jossain saattaa olla vielä parempi vaihtoehto. Paljon sutinaa kokeneet avioparit saattavat myös huonona hetkenä muistella jotakin exää, joka oli sentään tosi hyvä sängyssä.

Mittava kokemus eroista syö myös avio-onnea. Jo monta kertaa parisuhteen päättänyt saattaa pitää avioeroa ihan käypänä vaihtoehtona. Miksi juuri tämä suhde vaatii jatkoa?

Mitä tietoisemmin parit tekivät päätöksiä uusien askelien ottamisesta parisuhteen polulla, sitä onnellisempi oli heidän avioliittonsa. Parit jotka vahingossa ajautuivat asumaan yhdessä, tai tekivät lapsia puolivahingossa, olivat muita onnettomampia. Tutkimuksen mukaan lisääntyminen vasta avioliiton solmimisen jälkeen takaa paremman avio-onnen.

Nuorten aikuisten vapaampi ja kokeilevampi parisuhde-elämä johtaa tämän tutkimuksen mukaan vain huonompiin avioliittoihin. Perinteet kunniaan ja ekan kanssa naimisiin? Olisiko siinä onnen salaisuus?


Naisten markkinat  9

Helsingin yliopisto järjesti tammikuussa Tieteen päivät. Yhdeksäs tammikuuta oli muutama mielenkiintoinen alustus parinvalinnasta ja lisääntymisestä.

Tutkimusprofessori sosiologi Anna Rotkirch luennoi monogamiasta, ja jakoi vinkkejä hyvistä miesmarkkinoista. Naisten kannattaa ehkä suunnata pois Helsingistä ja muista yliopistokaupungeista. Syrjäseuduilla ja pienemmillä paikkakunnilla on selvästi naisten markkinat.

Suomessa on kerätty aluetason tietoa pariutumisesta ja perheellistymisestä. Isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, on enemmän naisia kuin miehiä. Helsingissä mennään myöhään naimisiin, erotaan paljon ja vaihdetaan kumppania tiuhempaan kuin maaseudulla.

Lapsenteko siirtyy yhä myöhempään vaiheeseen, ja moni ei hanki lapsia ollenkaan.

Rotkirchin mukaan viimeisen 20 vuoden aikana yhä useampi alue Suomessa on muuttunut yhä miesvaltaisemmaksi.

"Yhä useamman kunnan sukupuolijakauma näyttää yhtä hurjalta kuin Kiinassa tai Intiassa!"

Näissä kunnissa on kova kysyntä etenkin lisääntymisikäisistä naisista.

Miesten ylitarjonta aiheuttaa kilpailua naisista, mikä saattaa tarkoittaa hyvin erilaisia käyttäytymistapoja. Jotkut miehet alkavat kilpailla olemalla hyviä isäehdokkaita.

Miesvoittoisissa kunnissa mennään nuorempina naimisiin, lisäännytään nuorempina ja runsaammin, ja erotaan harvemmin kuin muualla.

Samaan aikaan yhä useampi mies jää ilman vaimoa ja lapsia.

Rotkirchin mukaan yksiavioisesti sitoutunut mies on helpompi löytää juuri miesvoittoiselta alueelta.

Näyttää siltä, että mieskunnissa miehet nappaavat itselleen naisen mahdollisimman varhain, pistävät äkkiä lapsikatraan alulle, ja huolehtivat niin hyvin perheestään, ettei naisen kannata lähteä muille markkinoille.

Miestä kaipaaville epätoivoisille sinkkunaisille voinee jakaa vinkin: pois Helsingistä, hajaantukaa!


Ovulaatio parisuhteessa on miehen seksikkyystesti  8

Kaikki tietävät, että naiset ovat yleensä halukkaimmillaan silloin kun ovat hedelmällisimmillään, eli ovulaation aikana.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että naiset ovat kuukautiskierron puolivälissä kaikista kiinnostuneimpia maskuliinisista, seksikkäistä miehistä. Loppukuukauden aikana useimmat naiset priorisoivat kivoja, kilttejä ja fiksuja miehiä.

Tutkijat kiinnostuivat pitkässä parisuhteessa olevien naisten tuntemuksista. Suurin osa naisista ei vaihtele kumppania kuukautiskierron mukaan, vaan useimmat pysyvät saman miehen kanssa hormonimyllerryksen tasosta toiseen.

Mitä tapahtuu vakisuhteessa kierron eri vaiheissa?

Kalifornian yliopiston psykologien tutkimuksessa selvisi (http://goo.gl/2fvb6A),
että naiset, jotka pitävät miehiään vähemmän seksuaalisesti haluttavina, olivat kaikista tyytymättömimpiä kumppaniinsa juuri parhaan hedelmällisyyden aikana. Epäseksikkäiksi koetut miehet tuntuivat vähemmän läheisiltä ja naiset suhtautuivat paljon kriittisemmin heidän vikoihinsa kuin muina aikoina kuukaudesta.

Seksikkäiden ja vetovoimaisten miesten vaimot taas tunsivat ovulaation aikana olevansa erityisen läheisiä miehensä kanssa. He kokivat silloin myös voimistuvaa parisuhdetyytyväisyyttä.

Tutkitut naiset eivät aikoneet ryhtyä mihinkään toimiin hormonien heilahtelun takia. Hedelmällisyysaikana tyytymättömät vaimot eivät suunnitelleet muita naisia useammin eroa.

Tutkijoiden mukaan naiset ovat alunperin valinneet puolisonsa tietyn seksikkyys- ja isyys -kombinaation mukaan, joten ajoittainen halun ja kiintymyksen vaihtelu ei tule heille yllätyksenä. Seksikkyyttä korostavat naiset hyötyvät hedelmällisinä päivinä ja muut ehkä kaikkina muina päivinä.

Naiset, kuulostaako tutulta? Oletteko huomanneet mitään tämän suuntaista?

Tutkijat kirjoittavat, että yleensä naiset tietävät, että muutamana päivänä kuukaudesta fiilikset voivat vaihdella paljonkin, mutta kaikki eivät ehkä tiedosta, miten voimakkaasti biologiaan pohjautuvasta asiasta on kysymys.

Miehet eivät todellakaan ole ainoita lisääntymisvietin viemiä ihmisen edustajia.

Scientific American: Women´s Fertility and Mood Fluctuate in Tandem. 18.9.2013.


Lapsettomuus  12

Yhä useammat alkavat uskoa ihmisiä, jotka skippaavat lapsen teon vapaaehtoisesti. Yksilöllä on oikeus ja mahdollisuus kieltäytyä vanhemmuudesta.

Aika moni jää ilman jälkeläisiä vastoin tahtoaan. Henna-Riikka Hiltusen hoitotyön opinnäytetyössä viime vuodelta on hyvä yhteenveto lapsettomuudesta. Suomalaisista pareista noin kuudennes kärsii siitä jossakin vaiheessa elämäänsä. Suurin osa onnistuu hedelmöityksessä vuoden sisällä: ehkäisyn lopettamisen 1-vuotispäivänä 80-85 prosenttia pareista on saanut lapsen alulle. Ilman tärppiä jääneistä puolet onnistuu yrityksessään seuraavan vuoden aikana.

Lapsettomuuden syitä ovat mm. ensisynnyttäjien keski-iän nousu, vanhempien ylipaino (naisilla varsinkin vyötärölihavuus laskee hedelmällisyyttä, miehillä ylipaino aiheuttaa liiallisen estrogeenintuotannon), elämäntavat (liikkumattomuus, tupakka, päihteet, vähäinen yöuni jne.), sukupuolitaudit, sairaudet ja rakennepoikkeamat.

Nykyisistä vanhemmiksi pyrkivistä osa on itse jäänyt eloon erilaisten tehostettujen hoitojen ansiosta, mikä saattaa laskea omaa hedelmällisyyttä. Syömishäiriöt haittaavat raskaaksi tuloa ja raskautta, ei vain lihavilla, vaan myös liian laihoilla naisilla.

Vaikka lisääntyminen ei juuri nyt kauheasti kiinnostaisikaan, on kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei lapsia noin vain automaattisesti hankita.

Hedelmällisyysikkuna on yleensä auki 18-35 -vuotiaana. Moni ei tiedä, että naisen paras aika loppuu jo kolmikymppisenä ja yli 35-vuotiaista vain noin puolet onnistuu tulemaan raskaaksi vuoden yrittämisen jälkeen ilman hedelmällisyyshoitoja.

Lääkärikaverini mukaan hedelmällisyys ja sen kesto ovat erittäin yksilölllisiä ominaisuuksia. Aina ei voi etukäteen tietää sattuuko kuulumaan siihen harvinaiseen joukkoon, jolla vaihdevuodet alkavat ennenaikaisesti alle 30-vuotiaana.

Hyvä syy olla hankkimatta lapsia on oman halun puute. Muut syyt voivat jälkeenpäin tuntua typeriltä.