Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on oksitosiini.

Imetyksen vaikutukset kestävät pitkään  3

Imetetyt lapset ovat älykkäämpiä ja terveempiä kuin muut. Äidinmaidolla elämänsä aloittaneet ovat muita harvemmin ylipainoisia ja sortuvat harvemmin päihteisiin.

Imettäneet äidit pysyvät muita äitejä terveempinä ja välttävät paremmin useita syöpiä.

Tällaisia tutkimustuloksia ja väitteitä on esitetty imetyksen puolesta. Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut hyvin pitkiä täysimetyksiä. Etenkin kehitysmaissa vauvoja uhkaa jopa kuolema, jos äiti ei imetä.

Suomessa imetysmyönteisestä ilmapiiristä puhutaan, mutta päällimmäisenä on hirveä huoli äitien tunteista. Ketään ei saa syyllistää.

Amerikan psykologiyhdistys APA:n tuoreen uutisen mukaan imetyksen kauaskantoiset itsenäiset hyödyt on nyt voitu osoittaa tieteellisesti pitkittäistutkimuksessa.

Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että imetyksen aloittavat ja sitä jatkavat pitkään useimmiten ulospäinsuuntautuneet, emotionaalisesti tasapainoiset ja tunnolliset äidit.

On ajateltu, että valikoitu äitijoukko saa hyvin pärjääviä lapsia.

Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia itse imetyksellä on? Yhdysvalloissa alkoi vuonna 1991 pitkittäistutkimus, johon rekrytoitiin vastasyntyneitä kymmeneltä eri paikkakunnalta. Tutkimukseen haluttiin myös vähän koulutettuja (30%) ja etniseen vähemmistöön (13%) kuuluvia äitejä.

Tuoreet äidit vastasivat ensin kyselyyn. Lopulliseen tutkimukseen osallistui 1 272 henkilöä. Perheissä käytiin arvioimassa vanhempien ja lapsen suhdetta kahdeksan kertaa, aina vastasyntyneistä vauvoista yhteentoista ikävuoteen saakka. Perheitä myös videoitiin.

Äidit ja lapset tekivät mm. erilaisia testipelejä ja muita tehtäviä yhdessä, aina lapsen kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Äitiä ja lasta kehotettiin vapaaseen leikkiin vauvan ollessa puolivuotias. Kun lapsi oli 4,5-vuotias tuli äidin ja lapsen tehdä erilaisia yhteistyötä vaativia ongelmanratkaisutehtäviä.

Äidin kohdalla arvioitiin esimerkiksi hänen kykyään kannustavaan läsnäoloon ja lapsen autonomian kunnioitukseen. Äidin mahdollisesta vihamielisyydestä tuli miinuspisteitä.

74,4 prosenttia äideistä oli joskus imettänyt lastaan. Reilu puolet äideistä imetti vähintään kuusi viikkoa ja 26,4 prosenttia imetti ainakin puoli vuotta. Yhdeksän kuukautta imetystä jaksoi äideistä 16,6 prosenttia ja vuoden imetykseen pääsi alle kymmenes.

Vauvan ollessa kuukauden ikäinen äidit tekivät neuroottisuustestin ja kuuden kuukauden kohdalla testattiin vanhempien kasvatusasenteet. Kun lapset olivat kaksivuotiaita, koulutetut tarkkailijat seurasivat perheitä kahden tunnin ajan ja koodasivat 90 kohdan mukaan arvionsa lapsen ja vanhemman välisestä kiintymyssuhteesta.

Pitkään lastaan imettäneet äidit olivat kaikissa lapsen ikävaiheissa muita herkempiä ymmärtämään lapsen tarpeita ja parempia kommunikoimaan lapsensa kanssa.

Esimerkiksi niiden äitien lapset, joita oli imetetty sekä kuuden viikon että puolen vuoden iässä, olivat kaksivuotiaana turvallisemmin kiintyneitä vanhempiinsa kuin vähemmän imetetyt lapset. Vauva-aikana edellisen mittauskerran imetys ennusti aina lapsen parempaa pärjäämistä seuraavalla mittauskerralla.

Imetys lisäsi vain äitien herkkyyttä lapsensa tarpeille. Isien herkkyyteen imetys ei vaikuttanut ollenkaan.

Äidin herkkyys ilmeni parempana vastavuoroisuutena lapsen kanssa, myönteisenä emotionaalisuutena, käytöksen joustavuutena ja parempana kykynä ymmärtää lapsen antamia vihjeitä.

Imetys lisää äidin oksitosiinihormonia ja ilmeisesti vasopressiiniä, joiden tiedetään edesauttavan ihmisen kykyä prososiaaliseen käytökseen. Imetyksen tuoma läheisyys parantaa äidin ja lapsen suhdetta. Imettävät äidit koskettavat enemmän ja lempeämmin lapsiaan kuin muut.

Imetyksen myönteiset vaikutukset pysyivät, vaikka tutkijat poissulkivat äidin koulutuksen, etnisen ryhmän, kasvatusasenteet ja parisuhdestatuksen. Yksinhuoltajien, mustien, matalasti koulutettujen ja emotionaalisesti tasapainottomien on huomattu muita useammin tarttuvan tuttipulloon. Juuri näiden äitien lapset hyötyisivät erityisen paljon rintaruokinnasta.

APA:n mukaan imetys parantaa äidin ja lapsen välistä suhdetta ja sen myönteiset seuraukset ulottuvat pitkälle lapsuuteen.


Huono äiti  8

Ihmisillä syntyy erilaisia mielikuvia huonoa äitiä ajatellessaan. Yhden mielestä hän on huolimaton päihteidenkäyttäjä, toisen mielestä kylmäverinen nipo ja diktaattori.

Mistä huonot äidit tulevat? Ilmeisesti osa saa jo syntymälahjana huonot eväät huolehtijaksi. Toisilla kehno lapsuus heikentää mahdollisuuksia hyvään äitiyteen.

Lääkäri Marianne J. Legato on tutkinut paljon hormonien vaikutusta ihmisen käytökseen. Hänen mukaansa äitiydestä vähemmän nauttivat naiset omaavat muita vähemmän reseptoreita nautintoa tuottaville läheisyyshormoneille.

Oman lapsen sively nostaa esimerkiksi dopamiinitasoa. Hellittely kohottaa myös oksitosiiniarvoja. Omien rakkaiden ajattelu tai näkeminen lisää serotoniinia. Kaikille ei edes läheisimpien ihmisten läheisyys tuo samanlaista mielihyvää kuin muille.

Psykologi Anne Storey tutki odottavien parien hormonitasoja raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Stressihormoni kortisolin tason nousua ei aina pidetä kivana ilmiönä, mutta mitä korkeampi kortisolin taso tuoreella äidillä oli, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän reagoi lapseensa. Äideillä kortisoli parantaa muistia ja nopeuttaa vauvanhoidon niksien opettelua.

Myös prolaktiinitaso vaikutti hoivakäyttäytymiseen. Korkea määrä teki hyvän hoitajan.

(Lasta odottavat isät kokivat myös hormonimuutoksia jo ennen lapsensa syntymää. Sekä prolaktiinin että kortisolin tasot nousivat ja testosteronin taso laski. Nämä muutokset valmistavat miestä lapsen hoitajaksi. Muutokset tapahtuvat parhaiten miehille, jotka ovat vaimonsa lähellä odostusaikana ja synnytyksen jälkeen.)

Paljon ympäristön tukea saaneet naiset ovat yleensä muita parempia äitejä. Heidän ei tarvitse hermoilla yhtä paljon kodin rakentamisesta tai taloudellisista huolista.

Monet äidit rakastuvat lapseensa jo kohdussa ja ajattelevat tuntevansa lapsensa heti synnytyksen jälkeen. Toiset taas pitävät sisällään liikkuvaa olentoa muukalaisena, kaameana tunkeutujana, joka ei kuulu kehoon. Lapsen synnyttyä äiti ei ymmärrä, miksi makkara laitetaan hänen rintansa päälle, eikä huonoimmassa tapauksessa pysty sietämään omaa lastaan ollenkaan.

Osa äideistä ei tunne mitään vauvaansa kohtaan. Olento on kuin vieras, josta täytyy pitää huolta vuorokauden ympäri. Tunteiden puuttuminen aiheuttaa monelle äidille syyllisyydentunteita.

Lapselleen tiuskiva äiti huomataan varmaan helpoiten. Monen asiantuntijan mukaan lapselle paljon vaarallisempi on välinpitämätön ja tunnekylmä äiti. Lapsi ei saa sellaista lämmintä ja läheistä vuorovaikutusta, jota hän kehittyäkseen onnelliseksi ihmiseksi tarvitsee.

Erityisen haitallisena pidetään myös ailahtelevaa äitiä. Lapsen turvallisuudentunne on uhattuna, jos äidin mielialat ja käytös vaihtelevat kaiken aikaa. Välillä lämmin ja rakastava, seuraavassa hetkessä varsinainen hirviöäiti, voi olla todella pelottava hahmo.

Yksi huonon äidin merkki on aika erikoinen: tutkijat väittävät, että vauvan oikealla kädellä kantaminen kertoo äidin huonoista hermoista ja depressiosta. Suurin osa tasapainoisista sekä vasen- että oikeakätisistä äideistä tuuditteli lastaan vasemman käden päällä.

https://www.dur.ac.uk/news/newsitem/?itemno=5689

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/pahoinpitely_muuttaa_lapsen_aivoja


Hyväluonteinen kumppani  4

Maailman helpoin persoonallisuustesti löytyy lukion psykankirjasta (Mielen maailma, Anneli Vilkko & Vesa Laine):

Syötä sydänkäpysellesi sitruunaa ja katso kuinka paljon hän kuolaa. Introverttien syljentuotanto on kolminkertainen muihin verrattuna. (Sisäänpäinsuuntautuneiden aivot reagoivat uusiin ärsykkeisiin erityisen herkästi.) Eli jos haaveilet ihanasta seuramiehestä tai -naisesta, unohda kuolaaja. Jos haluat kumppanin pitkille mökkilomille korpeen, pidä.

Kivaa luonnetta voi selvitellä tonkimalla lapsuusmuistoja. Istahda maybe-anopin sohvalle ja ala tentata, miten rakkaasi käyttäytyikään ennen eskaria.

Seurantatutkimuksissa on saatu vahva näyttö lapsuudenaikaisen käytöksen ennustavuudesta. Hyvä itsehillintä 4-vuotiaana ennustaa parempaa koulumenestystä ja terveyttä sekä kestävämpiä liittoja. Suomalaistutkimuksessa äitiä 5-vuotiaana totellut pojannappula pääsi onellisempiin naimisiin isona. Pahimmat pikkugangsterit päätyivät muita useammin eroon, syrjään ja vankilaan.

Moni mies toivoisi tulevan vaimon olevan lempeä ja rakastava. USA:ssa on testattu nuorten naisten hormonitasoja hieronnan yhteydessä. Ensimmäisessä vaiheessa naisia pyydettiin ajattelemaan myönteisiä tunteita, kuten rakkautta. Seuraavassa vaiheessa naisten piti ajatella kielteisiä tunteita, esimerkiksi hylätyksi tulemista. Tunnesessioon yhdistettiin 15 minuutin hieronta.

Kielteiset ajatukset laskivat koehenkilöiden kiintymys- ja hyvänolonhormoni oksitosiinin tasoa. Myönteiset tunteet vaikuttivat vain vähän tai ei lainkaan naisten hormoniarvoihin. Hieronta nosti oksitosiinitasoja. (Oksitosiini alentaa verenpainetta ja rauhoittaa.)

Eri koehenkilöiden tulokset vaihtelivat rajusti. Joillakin naisilla oli suuria hormonivaihteluja, toisilla ei. Parisuhteessaan tyytymättömillä naisilla (joilla oli huolia ja ahdistusta) oksitosiinitasot putosivat jyrkästi murheita muistellessa.

Niillä naisilla, joilla oksitosiinit nousivat hieronnan aikana myönteisiä asioita ajatellessa havaittiin prososiaalisia luonteenpiirteitä. Nauttijanaiset osaavat pitää kiinni omista rajoistaan sopivasti, riehumatta. He osaavat olla myös yksin, eivätkä he yritä liikaa miellyttää muita.

Rakastavassa suhteessa olevien naisten oksitosiinit nousivat enemmän kuin yksin elävien. Suhteen läheisyys vaikuttaa naisen hormonitoimintaan.

Tutkijat miettivät voiko kyse olla geneettisestä taipumuksesta. Joidenkin on selvästi helpompi solmia ihmissuhteita kuin toisten. Jos halihormonin pitoisuus on luonnostaan korkealla suhtautuu muihin myönteisemmin ja rennommin.

Lähteet: Walther Mischellin johtama 40 v. seurantatutkimus. Lapsesta aikuiseksi -seurantatutkimus, Jyväskylän yliopisto.


Turha avioliitto?  21

Naiset haluavat päästä naimisiin. Miehet yrittävät kaikin tavoin välttää sitoutumista. Joskus muinaisuudessa.

Nykkiläislääkäri Marianne Legato (jolla on pitkä ura sukupuolispesifissä lääketieteessä takanaan) väittää, ettei kukaan enää varsinaisesti tarvitse avioliittoa.

Legaton mukaan naiset haluavat suhteita, miehet eivät. Miehen biologinen tarve on harrastaa mahdollisimman usein seksiä mahdollisimman monen naisen kanssa. Naisen tarve on saada lapsia ja löytää heille turvaa.

Nykynaiset (länsimaissa) voivat elättää itsensä ja lapsensa. Yh-äidit saavat apua sekä julkiselta sektorilta että omilta kavereiltaan ja sukulaisiltaan. Nainen ei välttämättä enää tarvitse miestä (eikä mies naista).

Molemmat voivat nyt olla toistensa kanssa vapaaehtoisesti.

Sitoutumista edistää kemia. Ihmisten on hyvä olla yhdessä. Koskettelu lisää oksitosiinin tuotantoa. Suhteen jatkuttua jonkin aikaa alkavat myös endorfiinit vapautua. Hyvässä suhteessa ihminen on rento ja vapautunut, ystävällinen ja usein seksuaalisesti halukas. Onnellinen parisuhde toimii puskurina stressiä ja vastoinkäymisiä vastaan.

Koska hyvin toimeentulevat ja hyvinvointivaltioissa asuvat naiset tarvitsevat miehiltä yhä vähemmän suojelua tai aineellista turvaa, odotetaan parisuhteelta emotionaalisia tai muita ei-aineellisia palkintoja. Legato arvelee, että miehet ovat aiempaa motivoituneempia pitämään rakastamastaan naisesta kiinni kekseliäästi ja sinnikkäästi. Aivot tulevat riippuvaisiksi hyvästä seksikumppanista.

Onko tämä vaan tunteiden medikalisointia, evoluutiobiologiahöpinää vai löytyykö teiltä empiriaa väitteiden tueksi? Tai vastaan.

Lääketieteen tohtori Marianne J. Legato on the Partnership for Gender-Specific Medicine at Columbia Universityn perustaja-johtaja.