Eräs tuttuni matkusti Paukarlahden kansainväliselle hippileirille toissa viikonvaihteessa enkä ole sen koommin kuullut jäbästä mitään. Olen yrittänyt soittaa ja olen lähettänyt muutaman tekstarin. Nothing.
Hän kertoi kuulumisiaan muutama tunti leiriin saapumisen jälkeen ja vaikeni sitten. "Naiset halaavat minua. Tom tom rummut soivat kaiken yötä."
Hänen tarkoituksenaan oli vierailla sukulaistensa luona, jotka asuvat jossain päin Keski-Suomea, mutta nähtyään hipit hän oivalsi, että hänen sukulaisensa - ja kaikki muutkin maaseudun normi-ihmiset - ovat streittejä palikoita, joiden kanssa hänellä ei ole puhuttavaa.
Suomen maaseutu on kaunista, mutta siellä elävät henkilöhahmot ovat tylsimyksiä. Agatha Christie kirjoitti erään romaaninsa avauslauseeksi: "In every club there is a club bore." Hippileirin valaisemana tuttuni saattaa sanoa, että Suomen maaseudulla "in every house there are a couple of house bores."
Tuttuvani on ehkä jo toista viikkoa osallistunut tantraseksiryhmiin, naiset ovat pyöritelleet hänen päällään, hän on muodostanut rinkejä muiden hippien kanssa, laulanut ja rakastellut vapaasti kaiket yöt, ja päivät hän on kenties kuljeksinut Paukarlahden kedoilla killuttimet paljaina.
Zeesus, miten kadehdin hänen tilannettaan.
En voi kuin odottaa kaverin ilmestymistä. Lupaan sen jälkeen kirjoittaa uuden blogin ja kertoa hänen tietojaan ja faktojaan Paukarlahden hippileiriltä..