Silmäilin Iltalehdestä läpi Perussuomalaisten uusien kansanedustajien listan: 39 hahmoa pienine luonnehdintoineen.
Ensivaikutelmani oli tämä: reipas joukko jääräpäisiä mulkkuja ja apureita höystettynä muutamalla kahjolla. Eli siis: TYYPILLISIÄ SUOMALAISIA ihmisiä oman kansamme keskuudesta; ihmisiä, joihin törmäämme kaikkialla kotimaassamme, jos rohkenemme astua varovaisesti Punavuoren alueen ulkopuolelle.
Minulle ei ole tullut ikinä mieleenkään pelätä tällaisia suomalaisia ihmisiä. Hehän ovat kelpo kansalaisia. Olen vain yrittänyt kaikin keinoin karttaa heitä, koska heillä on asioista mielipiteet muodostettuina, eikä niihin voi vaikuttaa.
Näiden ihmisten juuret ovat syvällä kansamme keskuudessa. Useimmat heistä tietävät, millaista on vähän köyhempienkin ihmisten elämä.
Vihreiden kansanedustajat taas ovat enimmäkseen sellaisia henkilöitä, jotka ovat kasvaneet hyvin toimeentulevassa keskiluokkaisessa kodissa ja eivät ole koskaan tarvinneet esim. Kelan korvauksia. He ovat tuskin käyneet edes terveyskeskuksessa, vaan ovat käyttäneet yksityisiä lääkäreitä.
Nämä vihreät voivat olla iloisin mielin säätämässä lakia, jonka seuraukset ovat karmaisevat köyhille ihmisille. He eivät lainkaan tajua, mitä he ovat tekemässä. He näkevät lain seuraukset vasta muutaman vuoden kuluttua tilastoista. Siinä vaiheessa on enää turha rypistellä, kun on paskat housuissa.
Perussuomalaisten monet kansanedustajat sen sijaan tietävät, miten lait vaikuttavat köyhempien elämään. Se on aikamoinen etu.
Mua ei siis sanalla sanoen pelota pätkääkään.
Kunhan kulttuuriministerin salkku annettaisiin jollekin muulle puolueelle.