Rapsakkata

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on EU.

Euroopan velkojen verkosto II  1

Pikku hiljaa alkaa tiedotusvälineiden kautta löytymään kokonaiskuvaa, miten iso eurokupla tahikka - kriisi tällä hetkellä on menossa.

Tai sitten en ole vain uutisvirrasta kokonaislukuja valtioiden veloista huomannut. Tosin alla olevat luvut piti vielä itse poimia ja laskea jutusta ns. esille.

Iltasanomat 25.7.2012 kirjoitti otsikolla "Europalo nuolee Saksan portteja". Reportaasin kirjoittaja Mika Koskinen on Iltasanomien politiikan toimituksen esimies. Samassa yhteydessä hän kirjoittaa oraakkelimaisesti Näkökulma-palstalla otsikolla "Kun Suomi hyvästeli euron".

Aukeaman kaaviokuvasta (tekijä IS Jesse Järvisalo) voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä (noin) 8 434 miljardia euroa. Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 40 prosenttia, niin ollaan tukipaketti tarpeessa (kuten ERVV/EVM) 3 373,60 miljardia euroa!

ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit kiinnostavat. Eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen.

Euromaiden osuus Euroopan velkojen verkostosta menee maittain suurin piirtein näin. Kyseessä siis vasta euromaiden valtiovelat.

Summat miljardeja euroja:

1. Saksa 2 111
2. Italia 1 946
3. Ranska 1 789
4. Espanja 774
5. Hollanti 402
6. Belgia 377
7. Kreikka 280
8. Itävalta 222
9. Portugali 189
10. Irlanti 174
11. Suomi 93
12. Slovakia 32
13. Slovenia 17
14. Kypros 13
15. Luxemburg 9
16. Malta 5
17. Viro 1

Yhteensä 8 434

Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää?

Tuo huikea euromaiden valtiovelan kokonaisvelkasumma ei siis sisällä vielä itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja. Eikä myöskään euroalueiden pankkien velkasaldoja...

Pitäisikö sama tieto saattaa julkisuuteen myös euron ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoista?

Entä Euroopan unioniin vuonna 2013 tulevan Kroatian tilanne? Jäsenneuvotteluja käyvien Turkin, Islannin, Montenegron, Makedonian ja Serbian tilanteita unohtamatta.

Ihmeelliseltä vaikuttaa myös se, että vaikka maailman finanssikeskukset, finanssikonsernit ja finanssivalvojat ovat pullollaan huippuluokan tietotekniikkaa, niin kukaan ei tunnu tietävän euron kokonaisuuteen liittyviä saldotietoja?

Onko siis euron suhteen kyseessä maailman taloushistorian suurin ponzi-huijaus? Rehnponzi.

Velkakriisi 2.8.2012 klo 14:47 | päivitetty 2.8.2012 klo 16:33
Draghi: Eurosta ei peräännytä - tukiostoja luvassa
Euroopan keskuspankki aikoo jälleen ostaa kriisimaiden velkakirjoja.

Vai pitäisikö EKP:lle ja pääjohtaja Draghille antaa kerralla kunnon ostovaltuudet valtiovelkakirjojen jälkimarkkinoille? 3 500 miljardilla eurolla alkaa saamaan jo jotain aikaiseksi.

Mikäli Suomelle jyvitettävä vastuuosuus on edelleen 1,8 prosenttia, niin Suomelle vastattavaa tästä jutusta kolahtaa 63 miljardia euroa lisää!

Suomen vastuut euromaiden veloista ja tukipaketeista
Suomen vastuut euromaiden veloista ja tukipaketeista

Jolloin tuossa 18.7.2012 Yle Uutisessa kerrottujen takuiden 36,4 miljardia ollaan sitten vastuiden suhteen kokonaissummassa 99,4 miljardia euroa!

Ja Suomen valtion koko vuosibudjetti on käsittääkseni 50 miljardia euroa....

Toivottavasti edes Yle uskaltaa ja saa kertoa kokonaiskuvion. Mahdollisimman paikkansa pitävästi.

* * * *

Velkakriisi 18.7.2012 klo 19:25 | päivitetty 30.7.2012 klo 15:36
Näistä paloista Suomen sitoumukset kriisimaille muodostuvat
http://yle.fi/uutiset/naista_paloista_suomen_sitoumukset_kriisimaille_muodostuvat/6222222

[i]ERVV, EVM ja kaiken maailman valtiontakaukset. Eihän hullukaan ota selvää, mitä Suomi on lainannut ja mihin. Mepä otimme. Ja nyt kerromme sen teille.[i]

Toimittaja Heidi Asplund.


Euroopan velkojen verkosto

Onko käynyt niin, että rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa?

Nyt kun kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja sdp:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen/sdp aikavarannot ovat varatut EU:n sekä euroalueen epäkohtien ratkaisuun, niin tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä riittää mielestäni itsenäistä työkenttää yllin kyllin. Rahapolitiikka on myös talouspolitiikkaa. Joka on taas entistä enemmän ulkopolitiikkaa. Ensin Hotelli Kämp 4.3.2011 ja vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen.
Julkaistu heinäkuu 7, 2012 > http://suomi2017.wordpress.com/2012/07/07/presidentinvaalit-2012-rahapolitiikka-on-entista-enemman-ulkopolitiikkaa/

Miksei kokonaiskuvaa Euroopan unionin ja varsinkaan euromaiden velkatilanteista tunnuta saatavan millään esiin?

Iltasanomat 25.7.2012 kirjoittaa otsikkolla "Europalo nuolee Saksan portteja". Toimittaja Mika Koskinen.

Reportaasin kaaviokuvasta voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä (noin) 8 434 miljardia euroa.

Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 35 prosenttia, niin ollaan tukipaketti tarpeessa (kuten ERVV/EVM) 2 951,9 miljardia euroa!

ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit kiinnostavat. Eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen.

Euromaiden osuus Euroopan velkojen verkostosta menee maittain suurin piirtein näin. Kyseessä siis vasta euromaiden valtiovelat. Ei siis sisällä vielä itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja. Eikä myöskään euroalueiden pankkien velkasaldoja.

Summat miljardeja euroja:
1. Saksa 2 111
2. Italia 1 946
3. Ranska 1 789
4. Espanja 774
5. Hollanti 402
6. Belgia 377
7. Kreikka 280
8. Itävalta 222
9. Portugali 189
10. Irlanti 174
11. Suomi 93
12. Slovakia
13. Slovenia 17
14. Kypros 13
15. Luxemburg
16. Malta 5
17. Viro 1

Pitäisikö sama tieto saattaa julkisuuteen myös euron ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoista? Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää?

Vai pitäisikö kaikista maista tehdä veroparatiiseja?

1.
- Veroparatiisien tilit pullollaan -
http://www.city.fi/artikkeli/Veroparatiisien+tilit+pullollaan/4967/

2.
- Dokumenttiprojekti: Talouden madonluvut -
http://areena.yle.fi/tv/1594821

Maailmantalous ei enää palaa kasvu-uralle, päinvastoin: vapaa markkinatalous ja länsimainen elämänmuoto ovat tulleet tiensä päähän, väittää 23 talousviisasta kiitetyssä dokumentissa. Vain muutos voi pelastaa maailman.

(Katsottavissa vielä 29 päivän ajan...Vain Suomessa)


Helsingin Sanomat kaikille  3

Helsingin Sanomat lähdössä viimeinkin massiiviseen ilmaisjakeluun. Kaikille ja kaikissa jakelukanavissa. Uskomaton juttu. Ainakin toteutuessaan.

Mikäli taas uskoo Helsingin Sanomien olevan; tällä muunnellulla HS mainoksen kiertueellaan; rehellisellä mielellä liikkeellä, niin asiakaskunnan toiveet saattavat viimeinkin toteutua. Ei ehkä kaikkein villeimmät, mutta helposti toteutettavat. Ilmaisjakelu on yksi nopeimmista.

Helsingin Sanomat ilmaisjakeluun ja lataukseen - kaikissa jakelukanavissa
Helsingin Sanomat ilmaisjakeluun ja lataukseen - kaikissa jakelukanavissa

Tämä netissä leviävä juttu on mielestäni hauskasti esitetty ja osuvasti perusteltu toive. Vaikka ensialkuun pääkaupunkiseudulla toteutettuna.

Nouseeko ilmaisjakelun kautta saataville tuleva Helsingin Sanomat uutisvälineenä vielä kaikkien suomalaisten huulille?

Vai onko Helsingin Sanomienkin kohdalla mahdollista; hiljalleen tapahtuva kutistuminen; vanhan kuppikunnan pelikirjaa noudattavaksi ja ylihinnoitelluksi paikallispelaajaksi? Silmät ja korvat kiinni ympärillä tapahtuville muutoksille, mutta eteenpäin mennään. Rouhien suu auki satasta.

Koko mediakenttähän taitaa olla nyt Suomessakin melkoisessa turbulenssissa. Keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin:

1. Voivatko uutisrobotit korvata toimittajia?
2. Ollaanko toimittajan ja lehtikuvaajan työstä enää valmiita maksamaan palkkaa? Vai ostetaanko sisältö jatkossa bulkkeina ulkoa?
3. Miten toimien ja kuinka nopeasti sama uutinen saadaan useampaan jakelukanavaan yhden työpanoksen hinnalla?

Jolloin Helsingin Sanomissakin joudutaan miettimään, minkälaisiin asioihin panostetaan ja voidaanko niistä pyytää enää erillistä maksua?

Mainoseurot tuskin Suomessa hirveästi lisääntyvät, mutta suuren luokan mainostajat hakevat entistä tarkemmin mainosvälineitä massoille.

Miksi panostaa paperilla ilmestyvään lehteen, jos siitä luetaan kulutusvoimaisimpien kohderyhmien toimesta vain sarjakuvat ja urheilu-uutiset?

Toinen mahdollisuus on tietysti pudottaa reilusti mainostilan hintoja. Myös Helsingin Sanomissa. Jos kerran aktiiviset lukijat kaikkoavat muiden tietolähteiden ekosysteemien piiriin?