Rapsakkata

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on joukkoistaminen.

Ihmisoikeusselonteko  6

Joukkoistaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia. Nyt Sinullakin on mahdollisuus antaa kannanottosi perus-ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Aikaa on 30.4.2014 asti.

Meneekö maagisen 1 000 kannanoton raja rikki?
Meneekö maagisen 1 000 kannanoton raja rikki?

Tästä Otakantaa.fi linkistä alkuun:
https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Perus_ja_ihmisoikeudet_Suomessa
> Menossa olevat osallistumiset

Toteutuksesta vastaavat oikeusministeriö ja ulkoasiainministeriö. Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja korjausta vaativat kohdat perus-ja ihmisoikeuksien toteutumisessa säteillään valaiskoot!

* * * *

Eikä tässä vielä ihan kaikki. Monet Teistä lukijoista saattavat ihan perustellusti epäillä, ettei Suomessamme ole mitään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä epäkohtia.

Niin minäkin vielä 1900-luvun lopussa, vakuutusoikeusneitsyenä uskoin. Mutta toivon, että nämä tässä lausunnossa esiin tulevat asiat eivät tule Sinulle tai läheisillesi liian tutuiksi.

Lausunto vakuutusoikeuslain lakiluonnokseen OM 10.3.2014 OM/4/32/2006 - Velpe ry.pdf http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/14283/Velpe%20ry.pdf

Muuta en paljasta kuin sen, että Alexander Stubb osuu etusivun kommentissaan naulan kantaan...


Jatkoa > Ruotsin tv:n jymyjuttuun Stora Ensosta

Kirjoitin aiemmin juuri ennen juhannusta, tuosta Yleltä tulleesta tv-dokumentistä. Oli mielestäni jo silloin kova juttu. Vaan hautautui kesän helteisiin. Tuntui, että myrskyn silmään joutunut Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen oli sanonut viimeisen sanan. Hänhän on joutunut selvittämään edeltäjänsä ja eläkeläisen Jukka Härmälän toimia. Tämän kertaisen kirjoitukseni tavoite on päästä perille tapauksen saloista.

Asia loppuunkäsitelty. Tilanne kesäkuussa 2013.
Asia loppuunkäsitelty. Tilanne kesäkuussa 2013.

Kesäkuussa annettiin Stora Enson taholta vielä toimitusjohtaja Jouko Karvisien nimissä avoin sidosryhmäkirje, jonka luulin päättäneen asian käsittelyn.

Ote toimitusjohtaja Jouko Karvisen sidosryhmäkirjeestä. Kesäkuu 2013.
Ote toimitusjohtaja Jouko Karvisen sidosryhmäkirjeestä. Kesäkuu 2013.

Vaan nyt syksyn edetessä juttu on ponnahtanut isosti otsikoihin. Mistä kaikesta mahtaakaan olla kysymys? Onko sittenkin tapahtunut väärinkäytöksiä? Tuorein jatkojuttu tuli FST Spotlightista, joka on katsottavissa vielä 24 päivän ajan Yle Areenalta:
http://arenan.yle.fi/tv/2016000/
- oikeasta reunasta löytyy tekstityspainike

"Stora Ensos stora hemlighet. Textad. Stora Ensos bokföring ifrågasätts. Men bolaget tiger. Nu kräver aktiespararna att Stora Enso lägger korten på bordet."

Redaktör: Kjell Lindroos. Sändningstid: To 3.10.2013 kl. 21.30 Yle Fem Uppspelad: 1815 gånger ( Går att ses på utomlands )

* * * *

Tuore Ylen uutinen 7.10.2013 asiasta: "Stora Enso ei ole jakanut osinkoja laittomasti"

Osakkeen omistajien tuntoja FST Spotlightin sivulla: "Lägg korten på bordet Stora Enso!"
Toivottavasti nuo osakkeenomistajien vaatimat toimenpiteet käynnistyvät. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala/vihr. on avainasemassa. Tässäkin ajankohtaisessa asiassa.

* * * *

Mielenkiintoiseksi asiakokonaisuuden tekee se, että Helsingin Sanomat pitää juttua selvitettynä. Helsingin Sanomat 8.10.2013 - Uutiset > Talous
"Selvitykset vapauttavat Stora Enson väitetystä kirjanpidon peukaloinnista"


"Tausta - Lähde otti yhteyttä Helsingin Sanomiin"

* * * *

Uusi Suomi Puheenvuoro - Risto Rumpunen: Hesari morkkaa kuollutta miestä - päivitys 9.10.2013 kello 19:10

Tuo Rumpusen Riston uusin kirjoitus ja sen edeltäjä avaavat taustakuviota, joten se kannattaa aiheesta kiinnostuneiden ehdottomasti lukea.

* * * *

Jotenkin voisi olettaa ilmassa olevien tietojen perusteella sitä, että kohina jutun ympärillä jatkuu. Itse toivon, että myös kaupanteon alkupäätä selvitetään, mihin dokumentaatioon ja laskelmiin perustuen tappiolliseksi osoittautunut kauppa aikanaan tehtiin?

Eikä tässä kaikki.

Oliko Consolidated Papers - kaupan selvitystä tekemässä jokin investointipankki tai -pankkiiri? Jos oli, niin minkä niminen ja keitä avainhenkilöitä sieltä löytyykään. Suosittivatko kauppaa vai juoksemaan karkuun?

Olen myös sitä mieltä, että aina kun kovan luokan liikejuristit laitetaan tutkimaan jotain mahdollista väärinkäytösasiaa, niin tilaajan haluamaan lopputulemaan yleensä päästään aina. Selvityksen toimittaminen pelkästään Finanssivalvontaan tuntui oudolta. Toivottavasti se saadaan myös Stora Enson kautta jakoon suomeksi.

Sillä tuossa tuoreimmassa FST Spotlightin dokumentissa tutkija ja metsäteollisuuden asiantuntija Jakob Donner - Amnell toteaa, että Finanssivalvonnan toimivaltaan eivät liity verotukseen eikä kirjanpitolakiin liittyvät valvonta-asiat. Jos tuo pitää paikkansa, niin asiaahan on vasta tutkittu turvallisessa ja omassa sisäpiirissä.

Tämä keskuskauppakamarin antama päätös saanee toivottavasti oman huomionsa, kun asiaa selvitellään eri kanteilta tarkasteluna lisää.

Stora Enson tekemät osakkeiden takaisinostot olivat laittomia.
Stora Enson tekemät osakkeiden takaisinostot olivat laittomia.

Itse olen täysi amatööri arvioimaan, miten vakavasta asiasta on kysymys. Osakkeen hintaan ja siten osakkeen omistajien omistuksen arvoon tuolla on ainakin vaikutuksensa. Jos nyt rahamaailman saloista jotain ymmärrän.

* * * *

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että perussuomalaisten riveistä löytyy halua ja taitoa selvittää asiaa lisää.

Uusi Suomi - Puheenvuoro 23.7.2013
Näin toimii siis valtion omistajaohjaus
kansanedustaja Jari Lindström /ps kirjallinen kysymys KK 613/2013

Mielenkiintoista olisikin, jos saatavilla olevat aineistot annettaisiin esimerkiksi perussuomalaisten riveistä löytyvien rautaisten talouden ja verotuksen asiantuntijoiden avoimeen käyttöön....

Kuin myös mielellään muidenkin puolueiden asiantuntijoiden, jotka haluavat olla selkeyttämässä, mielestäni erittäin merkittävää, yhteiskunnallista asiakokonaisuutta. Minkälaisen lausuman muuten verottaja tästä jutusta antaisi? Entä valtion omistajaohjausta hoitava Solidium?

* * * *

Sitten muutamia lisäosumia aiheesta FST Spotlight sivustolta. Jos joku huomaa näistä jutuista suomeksi - napin, niin vinkatkaa kohteliaimmin kommenttiosioon. Toivotaan siten, että tämän jutun tarkastelu eri kanteilta katsottuna ei juutu kielimuuriin:

En kafkaaktig process
Värdeförstörande dividendmaskin

* * * *

Tämän jutun ympärillä piisaa näköjään päiviteltävää - 9.10.2013 kello 19:50.

Talouselämä 7.10.2013 - Stora Enso kirjanpitoepäselvyyksistään: Useimmat väitteet perusteettomia - paitsi "eräissä tapauksissa"

Jonka jälkeen hurauttelin hakukoneita, josta löytyi sitten Stora Enson tuorein ja virallinen vastaus ilmassa velloviin väitteisiin.

Stora Enso julkaisee ulkopuolisen yhteenvedon selvityksistä, jotka koskevat väitteitä vanhoista kirjanpitoepäselvyyksistä

”Stora Enso ei ole jakanut osinkoja laittomasti. Kenelläkään ei ole syytä kyseenalaistaa Stora Enson taloudellisen raportoinnin todenmukaisuutta. Hallitus korostaa, että Stora Enson nykyjohdolla on hallituksen täysi tuki sekä sen korjatessa menneisyydessä mahdollisesti tapahtuneita virheitä että sen tänä päivänä johtaessa yhtiötä vastuullisesti ja harkitusti.”

Yhteenvedon ovat laatineet laamanni, asianajaja Tomas Lindholm Lindholm Wallgren Asianajotoimisto Oy:stä sekä asianajaja Nina Isokorpi ja asianajaja Vesa Rasinaho Roschier Asianajotoimisto Oy:stä. Yhteenvedossa käsiteltävät aiemmat selvitykset on tehnyt pääosin Tomas Lindholm yhteistyössä yhtiön omien sekä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteenveto on toimitettu myös Finanssivalvonnalle.

Asianajajien laatima englanninkielinen 60-sivuinen raportti on luettavissa osoitteessa http://www.storaenso.com/Documents/External_report.pdf

* * * *

Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Joten toivotaan, että raporttipötkäle saadaan Storan Enson toimesta jakoon myös suomen ja ruotsin kielellä. Myöhemmin myös paperille painettuna ja Storan Enson kautta toimitettuna. Ainakin kaikille aiheesta kiinnostuneille osakkeenomistajille Suomessa ja Ruotsissa.

Ja kun päivittelyni aiheen ympärillä päättyy, niin kello on 20:26 ja päivämäärä 9.10.2013

* * * *

Päivittely jatkuu - 10.10.2013 kello 8:50 alkaen
Hakukoneilta ei näköjään aina löydy tietoa heti. Vaan tässä seuraavassa Yle uutisessa tehty "virhe" jo myönnetään. Tosin summaa ei kerrota. Ja kenen laariin vaikuttavuudet ovat valuneet? Ja kuinka kauan?

Talous 7.10.2013 klo 14:57 | päivitetty 8.10.2013 klo 6:35
Stora Enso: Kirjanpidossa inhimillinen virhe

Metsäyhtiön mukaan kirjanpitoa on täsmennetty, jottei inhimillinen erhe voisi enää toistua. Ketään yksittäistä työntekijää ei olisi Stora Enson mukaan oikein viedä vastuuseen – joskin epämääräisyyksistä julkisesti kertonut Gerard Goodwyn sai potkut.

Metsäyhtiö Stora Enson maajohtaja kuvaa toistunutta virhettä kirjanpidossa "inhimilliseksi".

– Se oli inhimillinen virhe, joka lähti pienenä liikkeelle ja toistui ikään kuin vuosittain. Se ei ollut mikään suuri kertaluontoinen virhe, maajohtaja Lauri Peltola sanoo Yle Uutisille.

Mikäli paljastuu, että virheen kooksi varmentuu yli miljardi euroa, niin kyseessä on Suomen teollisuus- ja taloushistorian yksi isoimmista rikoksista. Ainakin toistaiseksi.

* * * *

Joten mielenkiintoiseksi menee. Tiedonvälityksen ja journalismin kilpailutilanteen ja luotettavuuden kannalta katsottuna. Tämä Helsingin Sanomat 8.10.2013 juttu herättää enevässä määrin ihmetystä? Miksi Gerard Goodwyniin ei Helsingin Sanomien taholta uskottu? Olihan hän kuitenkin konsernilaskennan ammattilainen, joka suuren yleisön käytettövissä olevien tietojen valossa vain hoiti ammattiaan ja yritti sitkeästi oikaista itse asiaa eli toistuvaa virhettä kirjanpidossa organisaation sisällä. Josta hän taas tv-dokumentista saatujen tietojen valossa oli asemansa takia rikollisoikeudessa vastuussa Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Entä miten on mahdollista, etteivät tilintarkastusta suorittavat yhtiötkään huomaa tällaisen koko luokan virhettä?

"Goodwynin mielestä erotus oli monta miljardia euroa."
"Goodwynin mielestä erotus oli monta miljardia euroa."

Monenlaisia motiiviepäilyjä leijuukin nyt ilmatila sakeana. Vaikka tällä asialla ei ole kuulemma merkitystä. Niin heitänpähän avoimen kysymyksen ilmoille. Kenen paperitehtaan paperille Helsingin Sanomat on painettu, esimerkiksi vuosien 2000 - 2013 aikana? Entä Sanomat konsernin muut paperilehdet? Esimerkiksi Iltasanomat?

Sillä. “Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.” Julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen HS 11.7.2012.

Jotenkin ei välttyä sellaiselta ajatukselta, että tässä tapauksessa on ainakin yhden kirjan ja elokuvan ainekset kasassa. Myös suomalaisten tiedotusvälineiden lähihistoriassa on mielestäni paljon avattavaa.

* * * *

- Tiedonvälitysvalta -


Wahlroos: epävirallinen elämänkerta

Mielenkiintoinen kirja, jonka toivottavasti olen joskus tilaisuudessa lukeman. Paljon erilaista porinaa kirja tuntuu herättävän. Uutiskynnyskin tuntuu parin viime päivän aikana ylittyneen reilusti.

Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa
Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa

- Kirjan Facebook - ryhmässä onkin jo enemmän porukkaa -

Sitten hieman ajassa taaksepäin. Björn Wahlroosin omiin nimiin laitettu kirja: Markkinat ja demokratia (2012) kannattaa jokaisen hänen persoonastaan ja ajatuksistaan kiinnostuneiden lukea. Aikamoinen yllätys oli ainakin itselleni se, että Björn on eurosta ja EU:sta pitkälle samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa!

Tuo pointti ei ole jostain syystä ylittänyt vieläkään uutiskynnystä. Ja kohtahan ne ovat. Eurovaalit 2014...

"Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjasta löytyy nettikin pullollaan arvioita. Kuitenkin näistä kirjassa kerrotuista kohdista/väittämistä olisi hyvä saada viiltävän tarkkaa analyysiä ja laadukkaan tutkivan journalismin keinoin toteutettuna:

1. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan:
Björn Wahlroos, epävirallinen kirja-arvostelu

"Minä olisin kirjoittanut aivan oman lukunsa Vakuutus-Pohjolan kaappauksesta ja tyhjentämisestä Sammon hyväksi ja sitä kautta Sampo-Leonian hyväksi ja sitä kautta Björn Wahlroosin hyväksi. Koko tapahtumasarja lienee saanut alkunsa Björn Wahlroosin päässä, ja yhteistyökumppanina hänellä toimi vanha kilpailija Peter Fagernäs. Hän rahasti Pohjolasta ne sadat miljoonat, jotka sinne jäivät Wahlroosin poikien viedessä miljardit. Siinä apuna toimi ruotsalainen vakuutusyhtiö Skandia, ja sana ”ruotsalainen” tarkoittaa usein näissä yhteyksissä Wahlroosia.

Mitä taas kotimaisiin valtakeskittymisiin tulee, turhan pieneksi on kirjassa jäänyt analyysi Wahlroosin klaanin liitosta työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Näyttää siltä, että Suomen suurimman eläkeyhtiön rahoilla valtaa on ostettu Wahlroosin Sammon hyväksi."

2. Arvopaperi - lehti:
Nalle rohmusi jättiosingot lakisääteisistä maksuista

Tänään ilmestyvän Björn Wahlroosin epävirallisen elämäkerran mukaan kahdentoista vuoden takaista jättimäistä voitonjakoa ryydittivät lakisääteisten vakuutusten tuotot.

Liikennevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ovat muodostaneet 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista. Vaikka ne ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, vakuutusyhtiöt voivat jakaa niistä saatavat voitot kuten vapaaehtoisten vakuutusten voitot.

”Ennen kilpailulainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vakuutusten hinnat. Koska hinnoittelu oli vaikeaa, maksut pantiin varmuuden vuoksi liian korkeiksi varmuusmarginaalien avulla”, sanoo kirjaan haastateltu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen.

Viimeisen kerran ministeriö vahvisti maksut vuodelle 1998. Siihen mennessä maksut ja niiden käyttö sijoitustoiminnassa olivat kasvattaneet melkoisen rahakasan Sampoon. Wahlroosin tullessa yhtiöön pääomia alettiin jakaa osakkeenomistajille.

"Moraalitonta toimintaa"

Ruuskasen mielestä mekanismi näyttää jälkikäteen selvältä: Mandatumin ja Sammon osakkeiden vaihdolla Wahlroos sai omistuksen Sammossa, minkä jälkeen suomalaisten vuosikymmeniä maksamat lakisääteiset maksut kulkeutuivat osinkoina Wahlroosille ja muille osakkeenomistajille.

Wahlroos perusteli kevään 2001 jättiosinkoja ylikapitalisaation purkamisella. Hän itse sai tuona vuonna 26,5 miljoonan euron pääomatulot.

"Tästä yhteisten varojen purkamisesta ei käyty keskustelua julkisuudessa, vaikka valtio oli Sammon suurin omistaja. Mielestäni sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto olisi voinut kiinnittää siihen huomiota”, Ruuskanen arvostelee.

3. Kansan Uutiset:
Björn Wahlroos tienasi autovakuutuksellasi miljoonia

Vakuutusyhtiö Sampoon kerääntynyt varallisuus purettiin uusille omistajille keväällä 2001.

Miten Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos tienasi yhdessä päivässä 26,5 miljoonaa euroa yhtiöstä, jossa ei ollut ollut päivääkään töissä?

Se kerrotaan tiistaina julkistettavassa teoksessa Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta (Into), jonka Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen kokosi yhdessä 25 opiskelijan kanssa. Teos perustuu yli 200 haastatteluun. Wahlroos itse ei halunnut puhua tutkivalle työryhmälle.

Kaksi pakollista vakuutusta

Jokaisen auton omistajan on otettava lakisääteinen moottoriajoneuvon vastuuvakuutus. Jokainen työssäkävijä on vakuutettu tapaturman varalta. Nämä kaksi vakuutusta muodostavat 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista.

Vaikka vakuutukset ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, saavat vakuutusyhtiöt jakaa niistä kertyvät voitot samalla tavalla kuin vapaaehtoisista vakuutuksista koituvat voitot.

4. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan
Onko Wahlroos talousfasisti?

"Työeläkeraha on isännätöntä siinä merkityksessä, että suurimpien rahastojen Varman ja Ilmarisen (sekä julkisen vallan eläkevakuuttajan Kevan) johto voi sijoittaa rahoja vapaasti palvelemaan omia rahavaltapyrkimyksiään. Työeläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa sijoitettavaa kaiken kaikkiaan 150 000 000 000 euroa.

Rahastojen valvojiksi ilmoittautuvat työnantajien ja työntekijöiden järjestöt. Se symbioosi on korporatismia, sitä itseään.

Järjestöt käyttävät kansalle – ja tässä tapauksessa työeläkkeen saajille – kuuluvaa valtaa ilman että ne ovat siihen täysin edustavia. Niiden edustajat yhtiöiden hallintoelimissä ovat eläkkeensaajien tavoittamattomissa ja ylisuurilla palkkioilla korruptoituja.

Kun olen nostanut demokratian pelsebuubina framille Wahlroosin, kiinnitän huomion siihen, että hänen johtamansa Sampo Oyj:n ja suurimman työeläkeyhtiömme Varman välillä on kummallinen personaaliunioni.

Varma kuuluu käytännöllisesti katsoen kaikkien merkittävien suomalaisten suuryhtiöiden omistajien kärkikymmenikköön, mutta pienehköillä osuuksilla. Varaa olisi niitä osuuksia kasvattaa sen sijasta että meidän eläkerahoistamme 2/3 sijoitetaan ulkomaille hyödyttämään ulkomaista talouselämää.

Luvut elävät, mutta viime vuoden lopussa Varman 4 000 miljoonan euron ja 70 suomalaisen pörssiyhtiön salkussa yli neljäsosa oli kiinni Sampo Oyj:n osakkeissa ja muita käyvältä arvoltaan suurehkoja myös Fortumissa, Nokian Renkaissa, Wärtsilässä, Nokiassa, Elisassa, Metsossa, UPM-Kymmenessä ja YIT:ssä. Varma on sijoittanut lähes yhtä paljon (3 750 miljoonaa) riskipitoisiin ulkomaisiin hedge-rahastoihin kuin suomalaisiin turvallisiin pörssiyhtiöihin, ja ulkomaisissa sijoituskohteissa on myös monien veroparatiisien yhtiöitä."

* * * *

Joku tietysti aivan oikeutetusti kysyy, että miksi kaivella vanhoja? Tuskin Wahlroos noita juttuja yksin teki?

Aivan oikein. Kyse onkin siitä, että noissa edellä mainituissa Yhtiöissä käytetään lakisääteisissä eli pakollisissa vakuutuksissa, erittäin merkittävässä määrin julkista valtaa.

Sampo - konsernin suurin yksittäinen, ulospäin näytetty, osakkeenomistaja on Suomen valtio, Solidiumin kautta. Eli Sinä ja minä sekä muut veronmaksajat.

Joten ei liene haitaksi, jos maan tapa lakisääteisellä vakuutusalalla saadaan kaikille tutuksi. Vaikkapa Sampo- konserniin kuuluvan If-vakuutusyhtiön kautta?

Maan tapa läpivalaisuun. Aloitus lakisääteisestä vakuutusalasta

Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Vaan yhtä kaikki. Onnittelut "Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjan kirjoittajille. Yhteiskunnalliselta kannalta kirja on mielestäni erittäin mielenkiintoinen.

Toivottavasti kirja herättää myös pitkäkestoista keskustelua siitä, kuinka paljon Suomessa on sellaisia aihealueita, jotka eivät "ylitä" valtakunnallista uutiskynnystä koskaan. Vaikka aihetta olisi. Eli kuka loppujen lopuksi käyttää Suomessa sitä suurinta tiedonvälitysvaltaa, kuka toimittajia kouluttaa ja minkälaisen keinovalikoiman turvin?

Yksi mielenkiintoisimmista näkökulmista ovat tietysti säätiöt. Kuten. Helsingin Sanomain säätiö. Saara ja Björn Wahlroosin säätiö.

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Toisenlaista näkökulmaa, kirjan tiimoilta; ovat nostaneet esiin; ainakin Matti Wiberg Turun Sanomissa Valeproffan vale-Wahlroos - arviossaan ja Jouko Marttila Talouden tulkki - blogissaan.

Upeaa, jos yhtä yhteiskuntamme ja finanssimaailman keskeistä henkilöä käsitellään eri kantilta. Sitä voi kysyä vaikka Kuopiossa Minna Canthilta. Tosin vain patsaalta, mutta eiköhän Björnille tätä tahtia tule omansa?


Leipäjonosta eduskuntatalolla  1

Leipäjono Eduskuntatalolla - tapahtuma, torstaina 5.9.2013 kello 16. Katso ohjelma, liity porukkaan ja levitä sanaa, niin halutessasi, omissa verkostoissasi. Tapahtumaryhmä Facebookissa:

"Luomuruokaa ja kunnon rap-riimejä ilmaiseksi eduskuntatalolla."

Paikalla on jälleen myös paljontoivottu Avoin mikki sekä free hugs.
Tule ajoissa...


Helsingin Sanomat kaikille  3

Helsingin Sanomat lähdössä viimeinkin massiiviseen ilmaisjakeluun. Kaikille ja kaikissa jakelukanavissa. Uskomaton juttu. Ainakin toteutuessaan.

Mikäli taas uskoo Helsingin Sanomien olevan; tällä muunnellulla HS mainoksen kiertueellaan; rehellisellä mielellä liikkeellä, niin asiakaskunnan toiveet saattavat viimeinkin toteutua. Ei ehkä kaikkein villeimmät, mutta helposti toteutettavat. Ilmaisjakelu on yksi nopeimmista.

Helsingin Sanomat ilmaisjakeluun ja lataukseen - kaikissa jakelukanavissa
Helsingin Sanomat ilmaisjakeluun ja lataukseen - kaikissa jakelukanavissa

Tämä netissä leviävä juttu on mielestäni hauskasti esitetty ja osuvasti perusteltu toive. Vaikka ensialkuun pääkaupunkiseudulla toteutettuna.

Nouseeko ilmaisjakelun kautta saataville tuleva Helsingin Sanomat uutisvälineenä vielä kaikkien suomalaisten huulille?

Vai onko Helsingin Sanomienkin kohdalla mahdollista; hiljalleen tapahtuva kutistuminen; vanhan kuppikunnan pelikirjaa noudattavaksi ja ylihinnoitelluksi paikallispelaajaksi? Silmät ja korvat kiinni ympärillä tapahtuville muutoksille, mutta eteenpäin mennään. Rouhien suu auki satasta.

Koko mediakenttähän taitaa olla nyt Suomessakin melkoisessa turbulenssissa. Keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin:

1. Voivatko uutisrobotit korvata toimittajia?
2. Ollaanko toimittajan ja lehtikuvaajan työstä enää valmiita maksamaan palkkaa? Vai ostetaanko sisältö jatkossa bulkkeina ulkoa?
3. Miten toimien ja kuinka nopeasti sama uutinen saadaan useampaan jakelukanavaan yhden työpanoksen hinnalla?

Jolloin Helsingin Sanomissakin joudutaan miettimään, minkälaisiin asioihin panostetaan ja voidaanko niistä pyytää enää erillistä maksua?

Mainoseurot tuskin Suomessa hirveästi lisääntyvät, mutta suuren luokan mainostajat hakevat entistä tarkemmin mainosvälineitä massoille.

Miksi panostaa paperilla ilmestyvään lehteen, jos siitä luetaan kulutusvoimaisimpien kohderyhmien toimesta vain sarjakuvat ja urheilu-uutiset?

Toinen mahdollisuus on tietysti pudottaa reilusti mainostilan hintoja. Myös Helsingin Sanomissa. Jos kerran aktiiviset lukijat kaikkoavat muiden tietolähteiden ekosysteemien piiriin?