Rapsakkata

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on nelikantainen toimintamalli.

Lakien synty oppikirjaksi?  1

Kaikkihan ei käy Suomessa kuin Strömsössä. Sitä olen joskus miettinyt, että kuinka isoksi voi kasvaa politiikassa puheiden ja tekojen välinen ero?

Entä virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välinen ero? Siis ennen kuin hiljaisten äänestäjien joukko herää vaatimaan perustuslaillisia oikeuksiaan.

Lakien synty - kirja ilmestyi kaksi viikkoa sitten. Kirjan on kirjoittanut Seppo Konttinen ja kustantanut Siltala. Kirja on mielestäni kirjavuoden 2014 ehdoton tapaus! Siis kirjoissa, jotka käsittelevät yhteiskuntaa ja politiikkaa.

Suomen todellinen valtakoneisto kaikille tutuksi!
Suomen todellinen valtakoneisto kaikille tutuksi!

Kirjan sisältö romuttaa kaikki ne käsitykset, jotka tämän hetkisissä oppikirjoissa on annettu siitä, että kuinka ja kuka lakeja Suomessa säätää.

Tässä, jos missä on niin sanotuille virallisille ja valtakunnallisille tiedotusvälineille näytön paikka!

Itse kuulin kirjasta ensimmäisen kerran sosiaalisessa mediassa (SM) viime viikolla. Tästä linkistä, jossa on jo syntynyt laajempaa kattausta aiheeseen LAKIEN SYNTY.... Seppo Konttisen uusin kirja

Suosittelen lämpimästi kirjaan tutustumista, koska se tullaan todennäköisesti teilaamaan yksisilmäisenä vaalipropagandana tai sitten maan tavan mukaisesti; vaikenemaan totaalisesti.

Sillä kaikki se, mitä virallisen Suomen toimesta ei tunnusteta ei ole olemassakaan. Jolloin sitä, mitä ei ole olemassa ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Oma suosikkini, vakaasta vaikenemisesta, tulee tässä Aurinkokuningatar - linkissä. Harmi vain, että sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko/kok. laitettiin haluamaan toisiin tehtäviin.

Eikä tässä kaikki.

Pelottavinta tässä kaikessa on mielestäni ollut se, että edes virkeät 25-50 vuotiaat kansanedustajat eivät ole uskaltaneet lähteä kyseenalaistamaan Suomen perustuslain vastaista valtakoneistoa!

Tilannetta lakisääteisten vakuutusten suhteen olen seurannut olosuhteiden pakosta vuodesta 2003 alkaen.

Ja lopuksi.

Aamun uutisvirrassa vilahti tietoa siitä, että politiikkojen vanhempi polvi, kuten Matti Vanhanen, Toimi Kankaanniemi, Kauko Juhantalo ovat asettumassa ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Eikä tuossa mitään, mutta on mielenkiintoista saada kuulla heiltä ja heidän aikalaiskollegoiltaan, että kuinka vuosina 2003-2007 hallitusohjelman ulkopuolelta uitettiin voimaan yksi Suomen historian härskeimmistä lakipaketeista?

Jonka synty vastaa täysin Lakien synty - kirjassa annettuja speksejä. Kuitenkaan tätä tämän linkin takaa löytyvää asiakokonaisuutta ei olla vieläkään tunnnustettu! Joten sitä ei tarvitse korjatakkaan!


Uutispommi Hesarissa

Tämä päivä, 27.2.2014, jää historiaan ilon ja onnen päivänä. Ainakin minulle. Nimittäin Helsingin Sanomat jysäyttää sivullaan A 26 uutispommin. Suomen todellinen hallintamuoto ja sen avulla hallitsijat alkavat tulla päivänvaloon!

Perustuslain vastainen nelikantainen lainsäädäntömalli Suomessa 2014.
Perustuslain vastainen nelikantainen lainsäädäntömalli Suomessa 2014.

EK:n kanta kääntyi: Eläkeyhtiöiden johdon osakekaupat julkisiksi
"Ongelmana avoimuuden lisäämisessä on ollut niin sanottu kolmikantainen valmistelu. Se tarkoittaa, että ministeriö, palkansaajajärjestöt ja työnantajat sopivat esityksestä yhteisymmärryksessä.

Jokaisella kolmikannan osapuolella on valmistelussa veto-oikeus, eli yhdenkin osapuolen vastustus riittää kaatamaan hankkeen.

Lainsäädäntövallan luovuttamista eduskunnalta ja ministeriöiltä korporaatioille kutsutaan korporatismiksi."

+ + + + +

Nyt vain pitäisi saada lakisääteisten vahinkovakuutusyhtiöiden johdon osakeomistukset julkisiksi:

"Osa eläkeyhtiöistä, kuten Varma ja Ilmarinen, ovat jo julkaisseet johdon osakeomistuksia sivuillaan vapaaehtoisesti.

Niistä tosin näkyy eläkeyhtiöiden johdon osakeomistus vain vuositasolla.

Pankit ja muut sjoituspalveluyritykset noudattavat lakia, jossa osakeomistukset ja kaupat näkyvät päiväkohtaisesti ja historiallisesti viisi vuotta taaksepäin."

Lainausten lähde: HS 27.2.2014 - Tuomo Pietiläinen - A 26

+ + + + +

Helsingin Sanomat kirjoitti perustuslain vastaisesta ja parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella toimivasta, Suomen todellisesta, valtakoneistosta 1990-luvun alkupuolella enemmänkin:

Poliitikkojen kadonnut valta
HS – Pääkirjoitus – 5.4.1993

Erkki Pennanen
Kirjoittaja on Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimittaja.

ESKO AHON enemmistöhallituksen talouspoliittinen saamattomuus kertoo muustakin kuin hallituksen kokemattomuudesta ja avuttomuudesta.

Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.

Talouspolitiikka on ollut ulkopolitiikan tavoin “liian tärkeä asia” vaaliareenoilla puitavaksi. Kuinka harva poliitikko onkaan pyrkinyt profiloitumaan talouspoliittisilla linjauksillaan. Julkisuudessa eduskuntaa myöten tyydytään turhan usein puhumaan niitä näitä. Itse asioista päätetään kabineteissa, pääasiassa muiden kuin poliitikkojen kesken.

Ulospäin tosin näyttää siltä kuin hallitus pitelisi talouspolitiikan lankoja käsissään.

Kun oppositio ei enää voi äänestää lakeja edes lepäämään, tiukan säästölinjan toteuttaminen on periaatteessa kiinni vain hallituksen rohkeudesta.

Hallituksen ongelma ei ole eduskunnan oppositio, vaan SAK:n puheenjohtajaan Lauri Ihalaiseen tässä tapauksessa personoituva korporatiivinen järjestelmä. Kun Ihalainen ilmoittaa televisiossa olevansa pöyristynyt hallituksen uusimmista säästöaikeista, meillä tiedetään, että hallitus on heikoilla.

Oppositiosta se voi ehkä olla piittaamatta, mutta Ihalaisen kanssa sen on pakko neuvotella tai perääntyä. Muuten edessä on kukaties yleislakko.

Sosiaalidemokraateille jos keille ay-liikkeen vallan ja valtaelkeiden kritiikki taitaa olla vähintäänkin kaksipiippuinen kysymys.

Korporatismilla on saavutuksensa. Muuttuneissa oloissa poliitikkojen olisi kuitenkin korkea aika ryhtyä peräämään kadonnutta valtaansa ja puolustamaan sitä.

+ + + +

Nyt on vain mielenkiintoista seurata, että uskaltavatko kansanedustajamme vaatia itselleen kuuluvan lainsäädäntövallan takaisin? Sallimmeko äänestäjinä perustuslain vastaisen menon jatkumisen?

Samalla on erittäin mielenkiintoista nähdä se, että tunnustetaanko korporaatioiden rooli myös lakisääteisten vakuutusten lainsäädännön toimeenpanossa ja tuomiovallan käytössä vakuutusoikeudellisessa erityistuomioistuinjärjestelmässä? Jota myös fasismiksi kutsutaan.

Lakisääteisen vahinkovakuuttamisen (työtapaturmat, ammattitaudit, liikenne-, potilas- ja lääkevahingot) maailmaan Suomessa tästä linkkitriosta:

← Korporatismi
Harmaa valta →
Kukkosen listasta
Posted on lokakuu 15, 2013
by Suomi 2017 - Suomi 2.0

"Kehittyneiden maiden, kuten Suomen, perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen seuranta on jäänyt ajastaan jälkeen. Kaikki artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä."


Toimitusjohtaja palkkakuopassa

Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus on hitonmoisessa palkkakuopassa!

Joko Ailuksen palkkaa nostetaan? Tai miesjohtajien palkkaa lasketaan?
Joko Ailuksen palkkaa nostetaan? Tai miesjohtajien palkkaa lasketaan?

Mikä mahtaa olla Pohjoismaiden kollegojen palkkahaitari?

Merja Ailus, Keva, vuosipalkka 261 000 €
Harri Sailas, Ilmarinen, vuosipalkka 612 292 €
Matti Vuoria, Varma, vuosipalkka 757 517 €
Lähde: Nelosen uutiset 20.11.2013

Onkohan Helsingin Sanomat palaamassa vallan vahtikoiraksi? Toivottavasti vertailuun saadaan myös muiden eläkeyhtiöiden toimitusjohtajien vuosipalkat. Työeläkevakuuttajat TELA ry on työeläkevakuuttajien etujärjestö, joka voinee avata aihetta kaikista parhaiten?

Tästä linkistä hyvää HS - alustusta aiheeseen:
- Kevan Ailus ei pärjää palkkakilpailussa 20.11.2013 18:24
- toimittajana Jyri Hänninen
( jotkut HS materiaalit saattavat olla piilotetut maksumuurin taakse)

Euromiljönäärejä tosin eläkejohtajat ovat eläkkeelle päästessään kaikki tyynni. Toiset nopeammin. Toiset hitaammin. Palkkojen suhdetta tehtävien vaativuuteen on mahdotonta näin maallikkona arvioida. Johtajien eläkkeet ovat noilla palkoilla takuuvarmasti muhkeat. Eikä siinä mitään. Kunhan nyt naisjohtajien palkkaukset vedetään samalle tasolle! Tai sitten vain ilmoitetaan reilusti, että miesjohtajien palkoissa on ainiaan ns. kassilisä.

* * * *

Vaan mitä kaikkea, emme vielä tapaus Merja Ailus ja sen koko kuvasta vielä tiedä? No se jää arvailtavaksi.

Yksi mielenkiintoinen haara seurattavaksi on tässä Ylen uutisessa 25.6.2009. Swanljung: Eläkeyhtiöissä ei ole selvitettävää | Yle Uutiset | yle.fi

"Työeläkevakuuttajien kattojärjestön Telan mukaan eläkeyhtiöiden mahdollisia poliittisia kytköksiä ei ole tarpeellista selvittää. Telan toimitusjohtaja Esa Swanljung tyrmää täysin pääministeri Matti Vanhasen keskiviikkoisen lausunnon."

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tuntuu olevan puheidensa perusteella avoimuuden kannattaja. Itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi vakuutus- ja finanssialan suorassa tai välikäsien kautta hoidetussa vaalirahoituksessa piilee vielä paljon valaisemattomia katvealueita. Joten jatkoa seurannee?

Isot sijoitusvarat ja sen myötä kaapattavissa oleva valta kiinnostavat aina. Yksi huhu tuoreeseen Kevagate - tapaukseen liittyen on sellainen, että käynnissä on jonkin sortin valtataistelu. Kokoomus/rkp vetoinen Varma - klusteri (sisältäen Sampo/If/Mandatum/Nordea) ja sdp/keskusta vetoinen Ilmarinen - klusteri (OP-Pohjola/A-vakuutus/Pohjola Pankki Oyj) vastaan Kevan julkishallintoon nojaava koneisto.

* * * *

Vuosi sitten Ryhmäteatterissa pyöri Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmä, joka paljasti osan Suomen todellisesta hallintamuodosta ja hallitsijoista. Jokohan aika on, Keva-kohun edetessä kohti omaa kliimaksiaan, kypsä Suomessa vallitsevan todellisuuden avaamiseen?

Perustuslain vastainen ja parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella toimiva valtakoneisto esiteltiin lyhyesti Helsingin Sanomien seuraavissa uutisissa:

HS 5.11.2013 – EK kaatoi eläkejohtajien kauppojen julkistamisen
HS 1.11.2013 – Risikko: Enemmän avoimuutta eläkeyhtiöihin
HS 23.10.2013 – Eläkejohtajien omat pörssikaupat jäämässä piiloon

Eli ministerin ex-valtiosihteeri selättää ministerin! Kyseessä lienee niin kutsuttu kahden pallin taktiikka. Joka on viety pisimmälle vakuutus- ja finanssialan toiminnassa. Maan tapaa tämäkin?

* * * *

Perusjutuksi tulee nostaa viimeinkin se, että kenellä Suomessa on todellinen valta? Esimerkiksi lainsäädäntövalta. Eduskunnallahan sitä ei missään merkittävässä asiassa ole.

Pahimmillaan samat henkilöt/organisaatiot pääsevät perustuslain vastaisesti käyttämään lainsäädäntö-, toimeenpano – ja tuomiovaltaa. Hyvin ajoitettuna eri palleilla istuen. Pitkäkestoisesti. Vuosikymmenten ajan.

Sdp:n kansanedustaja Jukka Kärnä nosti kissaa pöydälle ja onneksemme Uusi Suomi - verkkolehti uutisoi yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä asiasta. Kansanedustaja: Ministerin ja ”vanhojen kavereiden” työryhmä oli silmänlumetta - 18.11.2013

* * * *

Mielenkiinnolla odotankin, kuinka innokkaasti sdp ajaa koko kuvan avaamista tuosta kuviosta? Ja seuraavista vastaavan kaltaisista työryhmistä:

1.
Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen (lausuntokierroksella - päättyy 8.1.2014)
STM114:00/2009

2.
Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen (käynnissä)
OM016:00/2008

3.
Vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä parantava työryhmä (käynnissä)
STM091:00/2012


Wahlroos: epävirallinen elämänkerta

Mielenkiintoinen kirja, jonka toivottavasti olen joskus tilaisuudessa lukeman. Paljon erilaista porinaa kirja tuntuu herättävän. Uutiskynnyskin tuntuu parin viime päivän aikana ylittyneen reilusti.

Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa
Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa

- Kirjan Facebook - ryhmässä onkin jo enemmän porukkaa -

Sitten hieman ajassa taaksepäin. Björn Wahlroosin omiin nimiin laitettu kirja: Markkinat ja demokratia (2012) kannattaa jokaisen hänen persoonastaan ja ajatuksistaan kiinnostuneiden lukea. Aikamoinen yllätys oli ainakin itselleni se, että Björn on eurosta ja EU:sta pitkälle samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa!

Tuo pointti ei ole jostain syystä ylittänyt vieläkään uutiskynnystä. Ja kohtahan ne ovat. Eurovaalit 2014...

"Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjasta löytyy nettikin pullollaan arvioita. Kuitenkin näistä kirjassa kerrotuista kohdista/väittämistä olisi hyvä saada viiltävän tarkkaa analyysiä ja laadukkaan tutkivan journalismin keinoin toteutettuna:

1. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan:
Björn Wahlroos, epävirallinen kirja-arvostelu

"Minä olisin kirjoittanut aivan oman lukunsa Vakuutus-Pohjolan kaappauksesta ja tyhjentämisestä Sammon hyväksi ja sitä kautta Sampo-Leonian hyväksi ja sitä kautta Björn Wahlroosin hyväksi. Koko tapahtumasarja lienee saanut alkunsa Björn Wahlroosin päässä, ja yhteistyökumppanina hänellä toimi vanha kilpailija Peter Fagernäs. Hän rahasti Pohjolasta ne sadat miljoonat, jotka sinne jäivät Wahlroosin poikien viedessä miljardit. Siinä apuna toimi ruotsalainen vakuutusyhtiö Skandia, ja sana ”ruotsalainen” tarkoittaa usein näissä yhteyksissä Wahlroosia.

Mitä taas kotimaisiin valtakeskittymisiin tulee, turhan pieneksi on kirjassa jäänyt analyysi Wahlroosin klaanin liitosta työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Näyttää siltä, että Suomen suurimman eläkeyhtiön rahoilla valtaa on ostettu Wahlroosin Sammon hyväksi."

2. Arvopaperi - lehti:
Nalle rohmusi jättiosingot lakisääteisistä maksuista

Tänään ilmestyvän Björn Wahlroosin epävirallisen elämäkerran mukaan kahdentoista vuoden takaista jättimäistä voitonjakoa ryydittivät lakisääteisten vakuutusten tuotot.

Liikennevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ovat muodostaneet 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista. Vaikka ne ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, vakuutusyhtiöt voivat jakaa niistä saatavat voitot kuten vapaaehtoisten vakuutusten voitot.

”Ennen kilpailulainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vakuutusten hinnat. Koska hinnoittelu oli vaikeaa, maksut pantiin varmuuden vuoksi liian korkeiksi varmuusmarginaalien avulla”, sanoo kirjaan haastateltu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen.

Viimeisen kerran ministeriö vahvisti maksut vuodelle 1998. Siihen mennessä maksut ja niiden käyttö sijoitustoiminnassa olivat kasvattaneet melkoisen rahakasan Sampoon. Wahlroosin tullessa yhtiöön pääomia alettiin jakaa osakkeenomistajille.

"Moraalitonta toimintaa"

Ruuskasen mielestä mekanismi näyttää jälkikäteen selvältä: Mandatumin ja Sammon osakkeiden vaihdolla Wahlroos sai omistuksen Sammossa, minkä jälkeen suomalaisten vuosikymmeniä maksamat lakisääteiset maksut kulkeutuivat osinkoina Wahlroosille ja muille osakkeenomistajille.

Wahlroos perusteli kevään 2001 jättiosinkoja ylikapitalisaation purkamisella. Hän itse sai tuona vuonna 26,5 miljoonan euron pääomatulot.

"Tästä yhteisten varojen purkamisesta ei käyty keskustelua julkisuudessa, vaikka valtio oli Sammon suurin omistaja. Mielestäni sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto olisi voinut kiinnittää siihen huomiota”, Ruuskanen arvostelee.

3. Kansan Uutiset:
Björn Wahlroos tienasi autovakuutuksellasi miljoonia

Vakuutusyhtiö Sampoon kerääntynyt varallisuus purettiin uusille omistajille keväällä 2001.

Miten Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos tienasi yhdessä päivässä 26,5 miljoonaa euroa yhtiöstä, jossa ei ollut ollut päivääkään töissä?

Se kerrotaan tiistaina julkistettavassa teoksessa Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta (Into), jonka Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen kokosi yhdessä 25 opiskelijan kanssa. Teos perustuu yli 200 haastatteluun. Wahlroos itse ei halunnut puhua tutkivalle työryhmälle.

Kaksi pakollista vakuutusta

Jokaisen auton omistajan on otettava lakisääteinen moottoriajoneuvon vastuuvakuutus. Jokainen työssäkävijä on vakuutettu tapaturman varalta. Nämä kaksi vakuutusta muodostavat 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista.

Vaikka vakuutukset ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, saavat vakuutusyhtiöt jakaa niistä kertyvät voitot samalla tavalla kuin vapaaehtoisista vakuutuksista koituvat voitot.

4. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan
Onko Wahlroos talousfasisti?

"Työeläkeraha on isännätöntä siinä merkityksessä, että suurimpien rahastojen Varman ja Ilmarisen (sekä julkisen vallan eläkevakuuttajan Kevan) johto voi sijoittaa rahoja vapaasti palvelemaan omia rahavaltapyrkimyksiään. Työeläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa sijoitettavaa kaiken kaikkiaan 150 000 000 000 euroa.

Rahastojen valvojiksi ilmoittautuvat työnantajien ja työntekijöiden järjestöt. Se symbioosi on korporatismia, sitä itseään.

Järjestöt käyttävät kansalle – ja tässä tapauksessa työeläkkeen saajille – kuuluvaa valtaa ilman että ne ovat siihen täysin edustavia. Niiden edustajat yhtiöiden hallintoelimissä ovat eläkkeensaajien tavoittamattomissa ja ylisuurilla palkkioilla korruptoituja.

Kun olen nostanut demokratian pelsebuubina framille Wahlroosin, kiinnitän huomion siihen, että hänen johtamansa Sampo Oyj:n ja suurimman työeläkeyhtiömme Varman välillä on kummallinen personaaliunioni.

Varma kuuluu käytännöllisesti katsoen kaikkien merkittävien suomalaisten suuryhtiöiden omistajien kärkikymmenikköön, mutta pienehköillä osuuksilla. Varaa olisi niitä osuuksia kasvattaa sen sijasta että meidän eläkerahoistamme 2/3 sijoitetaan ulkomaille hyödyttämään ulkomaista talouselämää.

Luvut elävät, mutta viime vuoden lopussa Varman 4 000 miljoonan euron ja 70 suomalaisen pörssiyhtiön salkussa yli neljäsosa oli kiinni Sampo Oyj:n osakkeissa ja muita käyvältä arvoltaan suurehkoja myös Fortumissa, Nokian Renkaissa, Wärtsilässä, Nokiassa, Elisassa, Metsossa, UPM-Kymmenessä ja YIT:ssä. Varma on sijoittanut lähes yhtä paljon (3 750 miljoonaa) riskipitoisiin ulkomaisiin hedge-rahastoihin kuin suomalaisiin turvallisiin pörssiyhtiöihin, ja ulkomaisissa sijoituskohteissa on myös monien veroparatiisien yhtiöitä."

* * * *

Joku tietysti aivan oikeutetusti kysyy, että miksi kaivella vanhoja? Tuskin Wahlroos noita juttuja yksin teki?

Aivan oikein. Kyse onkin siitä, että noissa edellä mainituissa Yhtiöissä käytetään lakisääteisissä eli pakollisissa vakuutuksissa, erittäin merkittävässä määrin julkista valtaa.

Sampo - konsernin suurin yksittäinen, ulospäin näytetty, osakkeenomistaja on Suomen valtio, Solidiumin kautta. Eli Sinä ja minä sekä muut veronmaksajat.

Joten ei liene haitaksi, jos maan tapa lakisääteisellä vakuutusalalla saadaan kaikille tutuksi. Vaikkapa Sampo- konserniin kuuluvan If-vakuutusyhtiön kautta?

Maan tapa läpivalaisuun. Aloitus lakisääteisestä vakuutusalasta

Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Vaan yhtä kaikki. Onnittelut "Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjan kirjoittajille. Yhteiskunnalliselta kannalta kirja on mielestäni erittäin mielenkiintoinen.

Toivottavasti kirja herättää myös pitkäkestoista keskustelua siitä, kuinka paljon Suomessa on sellaisia aihealueita, jotka eivät "ylitä" valtakunnallista uutiskynnystä koskaan. Vaikka aihetta olisi. Eli kuka loppujen lopuksi käyttää Suomessa sitä suurinta tiedonvälitysvaltaa, kuka toimittajia kouluttaa ja minkälaisen keinovalikoiman turvin?

Yksi mielenkiintoisimmista näkökulmista ovat tietysti säätiöt. Kuten. Helsingin Sanomain säätiö. Saara ja Björn Wahlroosin säätiö.

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Toisenlaista näkökulmaa, kirjan tiimoilta; ovat nostaneet esiin; ainakin Matti Wiberg Turun Sanomissa Valeproffan vale-Wahlroos - arviossaan ja Jouko Marttila Talouden tulkki - blogissaan.

Upeaa, jos yhtä yhteiskuntamme ja finanssimaailman keskeistä henkilöä käsitellään eri kantilta. Sitä voi kysyä vaikka Kuopiossa Minna Canthilta. Tosin vain patsaalta, mutta eiköhän Björnille tätä tahtia tule omansa?