Rapsakkata

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on rakenteellinen korruptio.

Pääministerin johdolla kohti korruptiovapaata Suomea

Voiko jatkossakin olla niin, että vaaleilla valitut päättäjämme voivat itse päättää, kuinka monessa päättäjän roolissa he Euroopan unionissa, Suomessa valtakunnan, maakuntien ja asuinpaikkansa tasoilla toimivat?

Uutisvirtojen tietojen mukaan nuoret kuin vanhemmatkin päättäjät itse arvioivat tämän multirooleissa toimimisen olevan vain itsensä arvioitavissa oleva jaksamiskysymys.

Nuoremmatkin sukupolvet vanhoissa saappaissa.
Nuoremmatkin sukupolvet vanhoissa saappaissa.

Liiketoiminnan alalla kyse lienee vertauskuvainnollisesti siitä, että julkisen hallinnon budjettivaroja käytettäessä myyjät ja ostajat ovat todellisuudessa samaan ekosysteemiin kuuluvia.

Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt poliittisten päättäjien, lobbareiden, pääomasijoittajien ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.
Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.
Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä.

Tästä bloggauksesta lisävaloa varjoihin:

"Päättäjien kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista"
- Julkaistu: 11 kesäkuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

- -

"Entistä useampi meistä tainnut tulla siihen uskoon, ettei äänestämällä voi moneenkaan asiaan Suomessa vaikuttaa. Tässä bloggauksessa pilottikohde 2020-luvun vaalien äänestysaktiivisuuden nostamiselle.

Joten, jos tämä aihe kiinnostaa Sinua, niin on tärkeää, että tämän bloggauksen tarjoama lukukokemus yhdistetään Valtioneuvoston 27.5.2021 tekemään periaatepäätökseen (OM/2021/68). Tuo yllättävän pienelle huomiolle jäänyt periaatepäätös on tehty Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021 – 2023. Jonka sisällöstä päästään heti asiaan. Jos niin vain halutaan."

Eikä tuossa kaikki.

Tämä multirooleissa toiminen koskee tasapuolisesti kaikkia eduskuntapuolueiden ministereitä, valtiosihteereitä, kansanedustajia, erityisavustajia ja meppejä.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Yllättävää, ettei edes yhden kansanedustajan eduskuntapuolueet (Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle) aja tätä asiaa paremmin julkisuudessa esille! Heillä olisi vähiten menetettävää.


Äänestysprosentti uudelle kymmenluvulle

Kuntavaalien aiheiden kerrotään olevan kaikkein lähimpänä äänestäjiä. Kuitenkin yli 40 prosenttia äänioikeutetuista jättää kuntavaaleissa äänestämättä.

Näin kävi myös vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Kuntavaalien 2021 äänestysprosenttiluvuksi 70?
Kuntavaalien 2021 äänestysprosenttiluvuksi 70?

Saataisiinko kuntavaaleihin aikaiseksi kunnon pöhinää niin toimien, etteivät kansanedustajat, mepit ja virkamiehet pystyisi asettumaan enää ehdolle? Näin estettäisiin myös heidän loppuun palamisensa, joka johtuu liian useassa eri luottamustehtävässä toimimisessa.

Entä uskaltaako ja saako, Liike Nyt nytkäyttää, puheenjohtaja Harkimon suulla julistamiensa erimuotoisten korruptioiden alueilla, pikavauhtia etenevän korjausliikkeen käyntiin?


Hengennostatusläppä  1

Useiden viikkojen ajan pääministeri Stubb on toistanut, että milloin politiikka ja milloin taas konsensus ovat Suomessa rikki.

Nyt Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Marko Junkkarin mukaan kyse olikin läpästä! Näin Hesarin pääkirjoitussivulla 15.3.2015.

Stubbin hengen­nostatusläppä unohtui nopeasti
Stubbin hengen­nostatusläppä unohtui nopeasti

Mielenkiintosta huomata, että painetussa lehdessä tuo juttu oli otsikoitu "Korpilahden henkeä luodaan."

Mielenkiintoista olisi saada tietää, ketkä kokoomuslaiset taustoittajat ovat tämän takana:
"Kokoomuslaiset ovatkin myöhemmin taustoittaneet, että konsensuskritiikki oli lähinnä omalle väelle suunnattu hengennostatusläppä."

Sdp:n ekosysteemeissä taas tuo pääministerin harrastama "hengennostatusläppä" on nostanut raivoisia tunteita. Eläähän sdp ehken eniten korporatismikoneiston suomasta vallasta. Etujärjestöissä, kuin myös epäpoliittisissa kansalaisjärjestöissä ja ay-liikkeessä. Vinkin antajana edellseen keskustan Paavo Väyrynen.

* *

Tuota pääministeri Stubbin johtamaa "konsensus on rikki" hokemaa Helsingin Sanomat 18.2.2015 avasi "Vaalitutkija: Vain skandaali voisi kääntää keskustan kannatuksen" - analyysissään osuvasti näin:

- Suomalaiset rakastavat hyvinvointivaltiota", Grönlund löytää selityksen sille, ettei esimerkiksi pääministeri Alexander Stubbin (kok) entistä oikeistolaisempi tyyli ole purrut vaan pikemminkin pelottanut kansaa.

"Ja miksi hän on arvostellut konsensusta, kun on ilmeisesti tarkoittanut korporatismia?" Tutkija oudoksuu sanavalintaa.

(Åbo Akademin valtio-opin professori, vaalitutkija Kimmo Grönlund)

* *

Oma valistunut veikkaukseni on se, että Suomen todellinen hallintamuoto eli kansallinen korporatismi on niin kovassa asemassa, ettei edes kokoomus sitä uskalla uhmata. Sehän tarkoittaisi myös luopumista finanssi- ja vakuutusalan valtakoneistosta, jota on kiistatta pidetty yhtenä kokoomuksen vahvoista valta-alueista.

Eli myös eduskuntavaalien 2015 jälkeen korporatismikonsensus jatkaa vallankahvassa.

Ellei sitten tuon linkin avautuvaa ja hyvin härskiä valtakoneistoa aleta purkamaan kaikkien nykyisten eduskuntapuoluieiden toimesta (kokoomus, sdp, keskusta, rkp, vasemmistoliitto, kd, vihreät, perussuomalaiset ja muutos 2011).

* *

Ja toisaalta on hyvä muistaa.

Se mitä ei virallisen Suomen toimesta tunnusteta olemassa olevaksi. Sitä ei ole olemassakaan. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

* *

On sanonta, että ruutia on turha keksiä uudelleen.

Hienoa olisikin, että kokoomuksen lanseeraaman korjausliikkeen ja keskustan "Suomi kuntoon" - ohjelman perustaksi saataisiin nämä kaksi puhetta korporatismista; kaikkien meidän suomalaisten saataville?

Presidentti Martti Ahtisaaren puheet:
Oulussa 28.3.1993
Helsingissä 18.11.1993
- niin kutsuttu "Ystävän kirje"

Unohtamatta keskustan Olli Rehnin; korporatismia käsitellyttä, Oxfordin tohtorinväitöskirjan antia vuodelta 1996.


Lakien synty oppikirjaksi?  2

Kaikkihan ei käy Suomessa kuin Strömsössä. Sitä olen joskus miettinyt, että kuinka isoksi voi kasvaa politiikassa puheiden ja tekojen välinen ero?

Entä virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välinen ero? Siis ennen kuin hiljaisten äänestäjien joukko herää vaatimaan perustuslaillisia oikeuksiaan.

Lakien synty - kirja ilmestyi kaksi viikkoa sitten. Kirjan on kirjoittanut Seppo Konttinen ja kustantanut Siltala. Kirja on mielestäni kirjavuoden 2014 ehdoton tapaus! Siis kirjoissa, jotka käsittelevät yhteiskuntaa ja politiikkaa.

Suomen todellinen valtakoneisto kaikille tutuksi!
Suomen todellinen valtakoneisto kaikille tutuksi!

Kirjan sisältö romuttaa kaikki ne käsitykset, jotka tämän hetkisissä oppikirjoissa on annettu siitä, että kuinka ja kuka lakeja Suomessa säätää.

Tässä, jos missä on niin sanotuille virallisille ja valtakunnallisille tiedotusvälineille näytön paikka!

Itse kuulin kirjasta ensimmäisen kerran sosiaalisessa mediassa (SM) viime viikolla.

Tästä kustantaja Siltalan linkki (korjattu 24.3.2021), josta löytyy laajempaa kattausta aiheeseen:

LAKIEN SYNTY.... Seppo Konttisen uusin kirja

Suosittelen lämpimästi kirjaan tutustumista, koska se tullaan todennäköisesti teilaamaan yksisilmäisenä vaalipropagandana tai sitten maan tavan mukaisesti; vaikenemaan totaalisesti.

Sillä kaikki se, mitä virallisen Suomen toimesta ei tunnusteta ei ole olemassakaan. Jolloin sitä, mitä ei ole olemassa ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Oma suosikkini, vakaasta vaikenemisesta, tulee tässä Aurinkokuningatar - linkissä. Harmi vain, että sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko/kok. laitettiin haluamaan toisiin tehtäviin.

Eikä tässä kaikki.

Pelottavinta tässä kaikessa on mielestäni ollut se, että edes virkeät 25-50 vuotiaat kansanedustajat eivät ole uskaltaneet lähteä kyseenalaistamaan Suomen perustuslain vastaista valtakoneistoa!

Tilannetta lakisääteisten vakuutusten suhteen olen seurannut olosuhteiden pakosta vuodesta 2003 alkaen.

Ja lopuksi.

Aamun uutisvirrassa vilahti tietoa siitä, että politiikkojen vanhempi polvi, kuten Matti Vanhanen, Toimi Kankaanniemi, Kauko Juhantalo ovat asettumassa ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Eikä tuossa mitään, mutta on mielenkiintoista saada kuulla heiltä ja heidän aikalaiskollegoiltaan, että kuinka vuosina 2003-2007 hallitusohjelman ulkopuolelta uitettiin voimaan yksi Suomen historian härskeimmistä lakipaketeista?

Jonka synty vastaa täysin Lakien synty - kirjassa annettuja speksejä. Kuitenkaan tätä tämän linkin takaa löytyvää asiakokonaisuutta ei olla vieläkään tunnnustettu! Joten sitä ei tarvitse korjatakkaan!


Suurmielenosoitus Helsingissä perjantaina 23.5.2014  1

Nyt Saa Riittää - henkisen mielenosoitustavan 2. erä käynnistymässä.

Laita Sinäkin äänesi rohkeasti kuulumaan!
Laita Sinäkin äänesi rohkeasti kuulumaan!

Joko aika on kypsä Suomen todellisen hallintamuodon ja hallitsijoiden tunnetuksi tekemiselle? Myös niin sanotulle suurelle yleisölle?

+ + + +

Korporativismi
Julkaistu marraskuu 20, 2012
by Suomi 2017 - Suomi 2.0

Ryhmäteatterin Eduskunta 2 – dokumenttinäytelmässä esitellään onnistuneesti Suomen todellista hallintamuotoa korporativismia. Korporativismia/korporatismi ei pidä sekoittaman konsensukseen. Nyt, jos koskaan kaivattaisiin kansallista konsensusta siitä, että ymmärtäisimme ainakin seuraavat julkista päätöksentekoa kuvaavat termit samalla tavalla:

* avoimuus
* läpinäkyvyys
* rehellisyys

Hyvä tietää. Kunnallisessa ja piirikunnallisella sekä kansalaisjärjestöjen tasolla korporativismi/korporatismi toteutuu apparatismin nimellä. Ei mikään pöllömpi idea. Eikä sitä oikein huomaakaan. Varsinkaan, jos on itse erilaisisssa bisnis – pohjaisissa bakkanaaleissa koko ajan mukana. Lapin kelohonka – seminaareja väheksymättä.

+ + + +

Kohtalonkoura yhdistää ja tahdistaa

Vaikka monen ensivaikutelma on se, että Nyt Saa Riittää - tapahtuman alkusytkäys tulee perinteisen poliittisen kartan vasemmalta siiveltä, niin toisin tai laajemmin ajattelevien ei vielä kannata lannistua. Kaikkia meitä tarvitaan. Pelkkä muutosten tekeminen tai niistä puhuminen ei enää riitä. Tarvitaan todellisia parannuksia.

Sillä mitä enemmän omalle tai lähipiirin kohdalle osuu henkilökohtaista kokemusta kohtalonkouran kouhaisuista, jotka tuovat äkillisesti mukanaan pysyvän tai pitkäkestoisen terveyden menettämisen, työttömyyden, köyhyyden, syrjäytyneisyyden, paperilla tapahtuvat pitkäkestoiset ja näennäiset oikeustaistelut, hengen ahdingon ja aineellisen hädän elämän perustarvikkeista. Sitä enemmän perinteiset puoluekartat menettävät Suomessa merkitystään ja valtio sille elintärkeätä luottamusta. Ja ihmisen elämänkaarta hallitsevat akuutit perusasiat nousevat toiminnan keskipisteeseen. Kehdosta hautaan.

Vain yhdessä toimien voimme olla enemmän

Toivottavasti mielenosoituksen järjestäjät onnistuvat ylittämään ja yhdistämään perinteiset ikä-, aate-, puolue-, yhdistys- ja varallisuusrajat. Vieläpä rauhanomaisesti. Joten annan isot rispektit kaikille, jotka uskaltavat lähteä omin kasvoin liikkeelle. Epäkohtia ja perustuslain vastaisuuksia Suomessa nimittäin riittää. Koko perinteisen poliittisen kartaston edustamilla alueilla.

Kansalaiset tervetulleita eduskunnan portaille

... eduskunnan portaille tullaan myös eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savolan tervetulleiksi toivottamana:

”…mielenilmausten järjestäminen hoituu nykyistä sujuvammin, toteaa Jukka Savola.

– Mielenosoitus tapahtuu siten, että siitä tehdään ilmoitus poliisille, poliisi on sitten ilmoittanut siitä meille ja me on annettu lupa portaiden käytön osalta. Nyt sitten lupa tulee koko alueen osalta.

Eduskunta ei aio rakentaa pihalle mellakka-aitoja, vaan kansalaiset pääsevät edelleen läheiseen kontaktiin edustajiensa kanssa, vakuuttaa Savola.

– Nimenomaan se on oikeistaan meidänkin tahto, koska vapaassa suomalaisessa yhteiskunnassa päättäjien kuulukin tietää mitä mieltä ihmiset on. Tämä on hyvä paikka siihen.”
Lähde: Yle Uutiset julkaistu 15.10.2010 - Eduskunta vuokraa Helsingiltä etupihansa

+ + + +

Parhaiten omaa viestiä kukin saa liittymällä ryhmään mukaan. Joko Facebookissa tai sitten sen ulkopuolella http://nytsaariittaa.info/

Tutustu kaikessa rauhassa ja jaa tietoa, niin halutessasi, edelleen omissa verkostoissasi. Kiitoksin.

+ + + +

Ääntä ja erilaisia näkemyksiä maailmaan kyllä mahtuu. Vaan, mitkä niistä ovat sitten kulloinkin isoimmalle osalle meistä yhteisiä? Siitä seuraavassa linkissä pienimuotoinen Kansan Gallup. Ehken enemmän tällaisen varttuneemman väen tärkeänä pitämiä aiheita? Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Kiitokset kannanotostasi.

Nyt Saa Riittää - Top 11 - Laita Sinäkin äänesi kuulumaan!
http://suomi2017.wordpress.com/#pd_a_8000412
HUOM!
- Mikäli tuo linkki ei ”jostain” syystä toimi, niin tästä linkistä skrollaamalla löytyy: http://suomi2017.wordpress.com/2014/04/28/nyt-saa-riittaa-mielenosoitusliike-syntymassa/

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja säteillään pahoinvointiyhteiskuntamme tulehduspesäkkeet esiin valaiskoot!


Jatkoa > Ruotsin tv:n jymyjuttuun Stora Ensosta  1

Kirjoitin aiemmin juuri ennen juhannusta, tuosta Yleltä tulleesta tv-dokumentistä. Oli mielestäni jo silloin kova juttu. Vaan hautautui kesän helteisiin. Tuntui, että myrskyn silmään joutunut Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen oli sanonut viimeisen sanan. Hänhän on joutunut selvittämään edeltäjänsä ja eläkeläisen Jukka Härmälän toimia. Tämän kertaisen kirjoitukseni tavoite on päästä perille tapauksen saloista.

Asia loppuunkäsitelty. Tilanne kesäkuussa 2013.
Asia loppuunkäsitelty. Tilanne kesäkuussa 2013.

Kesäkuussa annettiin Stora Enson taholta vielä toimitusjohtaja Jouko Karvisien nimissä avoin sidosryhmäkirje, jonka luulin päättäneen asian käsittelyn.

Ote toimitusjohtaja Jouko Karvisen sidosryhmäkirjeestä. Kesäkuu 2013.
Ote toimitusjohtaja Jouko Karvisen sidosryhmäkirjeestä. Kesäkuu 2013.

Vaan nyt syksyn edetessä juttu on ponnahtanut isosti otsikoihin. Mistä kaikesta mahtaakaan olla kysymys? Onko sittenkin tapahtunut väärinkäytöksiä? Tuorein jatkojuttu tuli FST Spotlightista, joka on katsottavissa vielä 24 päivän ajan Yle Areenalta:
http://arenan.yle.fi/tv/2016000/
- oikeasta reunasta löytyy tekstityspainike

"Stora Ensos stora hemlighet. Textad. Stora Ensos bokföring ifrågasätts. Men bolaget tiger. Nu kräver aktiespararna att Stora Enso lägger korten på bordet."

Redaktör: Kjell Lindroos. Sändningstid: To 3.10.2013 kl. 21.30 Yle Fem Uppspelad: 1815 gånger ( Går att ses på utomlands )

* * * *

Tuore Ylen uutinen 7.10.2013 asiasta: "Stora Enso ei ole jakanut osinkoja laittomasti"

Osakkeen omistajien tuntoja FST Spotlightin sivulla: "Lägg korten på bordet Stora Enso!"
Toivottavasti nuo osakkeenomistajien vaatimat toimenpiteet käynnistyvät. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala/vihr. on avainasemassa. Tässäkin ajankohtaisessa asiassa.

* * * *

Mielenkiintoiseksi asiakokonaisuuden tekee se, että Helsingin Sanomat pitää juttua selvitettynä. Helsingin Sanomat 8.10.2013 - Uutiset > Talous
"Selvitykset vapauttavat Stora Enson väitetystä kirjanpidon peukaloinnista"


"Tausta - Lähde otti yhteyttä Helsingin Sanomiin"

* * * *

Uusi Suomi Puheenvuoro - Risto Rumpunen: Hesari morkkaa kuollutta miestä - päivitys 9.10.2013 kello 19:10

Tuo Rumpusen Riston uusin kirjoitus ja sen edeltäjä avaavat taustakuviota, joten se kannattaa aiheesta kiinnostuneiden ehdottomasti lukea.

* * * *

Jotenkin voisi olettaa ilmassa olevien tietojen perusteella sitä, että kohina jutun ympärillä jatkuu. Itse toivon, että myös kaupanteon alkupäätä selvitetään, mihin dokumentaatioon ja laskelmiin perustuen tappiolliseksi osoittautunut kauppa aikanaan tehtiin?

Eikä tässä kaikki.

Oliko Consolidated Papers - kaupan selvitystä tekemässä jokin investointipankki tai -pankkiiri? Jos oli, niin minkä niminen ja keitä avainhenkilöitä sieltä löytyykään. Suosittivatko kauppaa vai juoksemaan karkuun?

Olen myös sitä mieltä, että aina kun kovan luokan liikejuristit laitetaan tutkimaan jotain mahdollista väärinkäytösasiaa, niin tilaajan haluamaan lopputulemaan yleensä päästään aina. Selvityksen toimittaminen pelkästään Finanssivalvontaan tuntui oudolta. Toivottavasti se saadaan myös Stora Enson kautta jakoon suomeksi.

Sillä tuossa tuoreimmassa FST Spotlightin dokumentissa tutkija ja metsäteollisuuden asiantuntija Jakob Donner - Amnell toteaa, että Finanssivalvonnan toimivaltaan eivät liity verotukseen eikä kirjanpitolakiin liittyvät valvonta-asiat. Jos tuo pitää paikkansa, niin asiaahan on vasta tutkittu turvallisessa ja omassa sisäpiirissä.

Tämä keskuskauppakamarin antama päätös saanee toivottavasti oman huomionsa, kun asiaa selvitellään eri kanteilta tarkasteluna lisää.

Stora Enson tekemät osakkeiden takaisinostot olivat laittomia.
Stora Enson tekemät osakkeiden takaisinostot olivat laittomia.

Itse olen täysi amatööri arvioimaan, miten vakavasta asiasta on kysymys. Osakkeen hintaan ja siten osakkeen omistajien omistuksen arvoon tuolla on ainakin vaikutuksensa. Jos nyt rahamaailman saloista jotain ymmärrän.

* * * *

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että perussuomalaisten riveistä löytyy halua ja taitoa selvittää asiaa lisää.

Uusi Suomi - Puheenvuoro 23.7.2013
Näin toimii siis valtion omistajaohjaus
kansanedustaja Jari Lindström /ps kirjallinen kysymys KK 613/2013

Mielenkiintoista olisikin, jos saatavilla olevat aineistot annettaisiin esimerkiksi perussuomalaisten riveistä löytyvien rautaisten talouden ja verotuksen asiantuntijoiden avoimeen käyttöön....

Kuin myös mielellään muidenkin puolueiden asiantuntijoiden, jotka haluavat olla selkeyttämässä, mielestäni erittäin merkittävää, yhteiskunnallista asiakokonaisuutta. Minkälaisen lausuman muuten verottaja tästä jutusta antaisi? Entä valtion omistajaohjausta hoitava Solidium?

* * * *

Sitten muutamia lisäosumia aiheesta FST Spotlight sivustolta. Jos joku huomaa näistä jutuista suomeksi - napin, niin vinkatkaa kohteliaimmin kommenttiosioon. Toivotaan siten, että tämän jutun tarkastelu eri kanteilta katsottuna ei juutu kielimuuriin:

En kafkaaktig process
Värdeförstörande dividendmaskin

* * * *

Tämän jutun ympärillä piisaa näköjään päiviteltävää - 9.10.2013 kello 19:50.

Talouselämä 7.10.2013 - Stora Enso kirjanpitoepäselvyyksistään: Useimmat väitteet perusteettomia - paitsi "eräissä tapauksissa"

Jonka jälkeen hurauttelin hakukoneita, josta löytyi sitten Stora Enson tuorein ja virallinen vastaus ilmassa velloviin väitteisiin.

Stora Enso julkaisee ulkopuolisen yhteenvedon selvityksistä, jotka koskevat väitteitä vanhoista kirjanpitoepäselvyyksistä

”Stora Enso ei ole jakanut osinkoja laittomasti. Kenelläkään ei ole syytä kyseenalaistaa Stora Enson taloudellisen raportoinnin todenmukaisuutta. Hallitus korostaa, että Stora Enson nykyjohdolla on hallituksen täysi tuki sekä sen korjatessa menneisyydessä mahdollisesti tapahtuneita virheitä että sen tänä päivänä johtaessa yhtiötä vastuullisesti ja harkitusti.”

Yhteenvedon ovat laatineet laamanni, asianajaja Tomas Lindholm Lindholm Wallgren Asianajotoimisto Oy:stä sekä asianajaja Nina Isokorpi ja asianajaja Vesa Rasinaho Roschier Asianajotoimisto Oy:stä. Yhteenvedossa käsiteltävät aiemmat selvitykset on tehnyt pääosin Tomas Lindholm yhteistyössä yhtiön omien sekä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteenveto on toimitettu myös Finanssivalvonnalle.

Asianajajien laatima englanninkielinen 60-sivuinen raportti on luettavissa osoitteessa http://www.storaenso.com/Documents/External_report.pdf

* * * *

Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Joten toivotaan, että raporttipötkäle saadaan Storan Enson toimesta jakoon myös suomen ja ruotsin kielellä. Myöhemmin myös paperille painettuna ja Storan Enson kautta toimitettuna. Ainakin kaikille aiheesta kiinnostuneille osakkeenomistajille Suomessa ja Ruotsissa.

Ja kun päivittelyni aiheen ympärillä päättyy, niin kello on 20:26 ja päivämäärä 9.10.2013

* * * *

Päivittely jatkuu - 10.10.2013 kello 8:50 alkaen
Hakukoneilta ei näköjään aina löydy tietoa heti. Vaan tässä seuraavassa Yle uutisessa tehty "virhe" jo myönnetään. Tosin summaa ei kerrota. Ja kenen laariin vaikuttavuudet ovat valuneet? Ja kuinka kauan?

Talous 7.10.2013 klo 14:57 | päivitetty 8.10.2013 klo 6:35
Stora Enso: Kirjanpidossa inhimillinen virhe

Metsäyhtiön mukaan kirjanpitoa on täsmennetty, jottei inhimillinen erhe voisi enää toistua. Ketään yksittäistä työntekijää ei olisi Stora Enson mukaan oikein viedä vastuuseen – joskin epämääräisyyksistä julkisesti kertonut Gerard Goodwyn sai potkut.

Metsäyhtiö Stora Enson maajohtaja kuvaa toistunutta virhettä kirjanpidossa "inhimilliseksi".

– Se oli inhimillinen virhe, joka lähti pienenä liikkeelle ja toistui ikään kuin vuosittain. Se ei ollut mikään suuri kertaluontoinen virhe, maajohtaja Lauri Peltola sanoo Yle Uutisille.

Mikäli paljastuu, että virheen kooksi varmentuu yli miljardi euroa, niin kyseessä on Suomen teollisuus- ja taloushistorian yksi isoimmista rikoksista. Ainakin toistaiseksi.

* * * *

Joten mielenkiintoiseksi menee. Tiedonvälityksen ja journalismin kilpailutilanteen ja luotettavuuden kannalta katsottuna. Tämä Helsingin Sanomat 8.10.2013 juttu herättää enevässä määrin ihmetystä? Miksi Gerard Goodwyniin ei Helsingin Sanomien taholta uskottu? Olihan hän kuitenkin konsernilaskennan ammattilainen, joka suuren yleisön käytettövissä olevien tietojen valossa vain hoiti ammattiaan ja yritti sitkeästi oikaista itse asiaa eli toistuvaa virhettä kirjanpidossa organisaation sisällä. Josta hän taas tv-dokumentista saatujen tietojen valossa oli asemansa takia rikollisoikeudessa vastuussa Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Entä miten on mahdollista, etteivät tilintarkastusta suorittavat yhtiötkään huomaa tällaisen koko luokan virhettä?

"Goodwynin mielestä erotus oli monta miljardia euroa."
"Goodwynin mielestä erotus oli monta miljardia euroa."

Monenlaisia motiiviepäilyjä leijuukin nyt ilmatila sakeana. Vaikka tällä asialla ei ole kuulemma merkitystä. Niin heitänpähän avoimen kysymyksen ilmoille. Kenen paperitehtaan paperille Helsingin Sanomat on painettu, esimerkiksi vuosien 2000 - 2013 aikana? Entä Sanomat konsernin muut paperilehdet? Esimerkiksi Iltasanomat?

Sillä. “Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.” Julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen HS 11.7.2012.

Jotenkin ei välttyä sellaiselta ajatukselta, että tässä tapauksessa on ainakin yhden kirjan ja elokuvan ainekset kasassa. Myös suomalaisten tiedotusvälineiden lähihistoriassa on mielestäni paljon avattavaa.

* * * *

- Tiedonvälitysvalta -


Kirjatraileri  1

Ensin alkuun ihmettelin, mistä mahtaa olla kysymys. Sitten alkoi tämä seuraava juttu loksahtelemaan kohalleen.

Joten, jos hauska ja ajankohtainen kirjallisuus kiinnostaa, niin tämä kirjatraileri kandee kattoo jossain vaiheessa. Tämän seuraavan tekstiosuuden lähteenä on Iltasanomien nettisivusto. Siellä ollut nettilinkki tökki jostain syystä koko ajan, joten tässä on linkkaus YouTubeen (pituus 2:18).

Tämä on harvinaisuus - kirjasta tehty videotraileri: Veli-Pekka Hännisen Hämärämies

Tällaista herkkua näkee harvoin. Uutuuskirjasta on tehty videotraileri, joka ei sinänsä liity kirjaan lainkaan, vaikka sen hengessä meneekin. Videon pääosassa on Pirkka-Pekka Petelius.

Video on tehty Veli-Pekka Hännisen uutuuskirjasta Hämärämies. Trailerin kertomus ei ole kirjasta, mutta se on tehty samassa hengessä kirjan kanssa.

Lähde: Wsoy - Hämärämies, Vepe Hänninen
Lähde: Wsoy - Hämärämies, Vepe Hänninen

Hämärämies kirja porautuu rakennusalalla rehoittavan harmaan talouden ytimiin. Kirja yrittää ansiokkaasti selvittää muun muassa:

Onko; 5 euron tuntipalkkaa saavista, ei-suomalaisista tullut rakennusalalla vakiintunut maan tapa? Eikö tällekkään tilanteelle voida mitään?

Ketkä kokonaiskuviota pyörittävät ja siitä hyötyvät eniten?

Miten sujuvat Laulumaan Rekon; vähintäänkin, värikkääseen rakkauselämään ja perhesuhteisiin liittyvät kuviot?

Tiesitkö jo tämän? Hännisen Vepen ensimmäinen; vakuutusalan ytimiin porautunut, Minä, vakuutusetsivä on nyt saatavilla myös pokkariversiona.

Molemmat kirjat löytyvät saataville, esimerkiksi tästä linkistä


Wahlroos: epävirallinen elämänkerta  1

Mielenkiintoinen kirja, jonka toivottavasti olen joskus tilaisuudessa lukeman. Paljon erilaista porinaa kirja tuntuu herättävän. Uutiskynnyskin tuntuu parin viime päivän aikana ylittyneen reilusti.

Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa
Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa

- Kirjan Facebook - ryhmässä onkin jo enemmän porukkaa -

Sitten hieman ajassa taaksepäin. Björn Wahlroosin omiin nimiin laitettu kirja: Markkinat ja demokratia (2012) kannattaa jokaisen hänen persoonastaan ja ajatuksistaan kiinnostuneiden lukea. Aikamoinen yllätys oli ainakin itselleni se, että Björn on eurosta ja EU:sta pitkälle samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa!

Tuo pointti ei ole jostain syystä ylittänyt vieläkään uutiskynnystä. Ja kohtahan ne ovat. Eurovaalit 2014...

"Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjasta löytyy nettikin pullollaan arvioita. Kuitenkin näistä kirjassa kerrotuista kohdista/väittämistä olisi hyvä saada viiltävän tarkkaa analyysiä ja laadukkaan tutkivan journalismin keinoin toteutettuna:

1. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan:
Björn Wahlroos, epävirallinen kirja-arvostelu

"Minä olisin kirjoittanut aivan oman lukunsa Vakuutus-Pohjolan kaappauksesta ja tyhjentämisestä Sammon hyväksi ja sitä kautta Sampo-Leonian hyväksi ja sitä kautta Björn Wahlroosin hyväksi. Koko tapahtumasarja lienee saanut alkunsa Björn Wahlroosin päässä, ja yhteistyökumppanina hänellä toimi vanha kilpailija Peter Fagernäs. Hän rahasti Pohjolasta ne sadat miljoonat, jotka sinne jäivät Wahlroosin poikien viedessä miljardit. Siinä apuna toimi ruotsalainen vakuutusyhtiö Skandia, ja sana ”ruotsalainen” tarkoittaa usein näissä yhteyksissä Wahlroosia.

Mitä taas kotimaisiin valtakeskittymisiin tulee, turhan pieneksi on kirjassa jäänyt analyysi Wahlroosin klaanin liitosta työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Näyttää siltä, että Suomen suurimman eläkeyhtiön rahoilla valtaa on ostettu Wahlroosin Sammon hyväksi."

2. Arvopaperi - lehti:
Nalle rohmusi jättiosingot lakisääteisistä maksuista

Tänään ilmestyvän Björn Wahlroosin epävirallisen elämäkerran mukaan kahdentoista vuoden takaista jättimäistä voitonjakoa ryydittivät lakisääteisten vakuutusten tuotot.

Liikennevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ovat muodostaneet 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista. Vaikka ne ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, vakuutusyhtiöt voivat jakaa niistä saatavat voitot kuten vapaaehtoisten vakuutusten voitot.

”Ennen kilpailulainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vakuutusten hinnat. Koska hinnoittelu oli vaikeaa, maksut pantiin varmuuden vuoksi liian korkeiksi varmuusmarginaalien avulla”, sanoo kirjaan haastateltu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen.

Viimeisen kerran ministeriö vahvisti maksut vuodelle 1998. Siihen mennessä maksut ja niiden käyttö sijoitustoiminnassa olivat kasvattaneet melkoisen rahakasan Sampoon. Wahlroosin tullessa yhtiöön pääomia alettiin jakaa osakkeenomistajille.

"Moraalitonta toimintaa"

Ruuskasen mielestä mekanismi näyttää jälkikäteen selvältä: Mandatumin ja Sammon osakkeiden vaihdolla Wahlroos sai omistuksen Sammossa, minkä jälkeen suomalaisten vuosikymmeniä maksamat lakisääteiset maksut kulkeutuivat osinkoina Wahlroosille ja muille osakkeenomistajille.

Wahlroos perusteli kevään 2001 jättiosinkoja ylikapitalisaation purkamisella. Hän itse sai tuona vuonna 26,5 miljoonan euron pääomatulot.

"Tästä yhteisten varojen purkamisesta ei käyty keskustelua julkisuudessa, vaikka valtio oli Sammon suurin omistaja. Mielestäni sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto olisi voinut kiinnittää siihen huomiota”, Ruuskanen arvostelee.

3. Kansan Uutiset:
Björn Wahlroos tienasi autovakuutuksellasi miljoonia

Vakuutusyhtiö Sampoon kerääntynyt varallisuus purettiin uusille omistajille keväällä 2001.

Miten Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos tienasi yhdessä päivässä 26,5 miljoonaa euroa yhtiöstä, jossa ei ollut ollut päivääkään töissä?

Se kerrotaan tiistaina julkistettavassa teoksessa Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta (Into), jonka Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen kokosi yhdessä 25 opiskelijan kanssa. Teos perustuu yli 200 haastatteluun. Wahlroos itse ei halunnut puhua tutkivalle työryhmälle.

Kaksi pakollista vakuutusta

Jokaisen auton omistajan on otettava lakisääteinen moottoriajoneuvon vastuuvakuutus. Jokainen työssäkävijä on vakuutettu tapaturman varalta. Nämä kaksi vakuutusta muodostavat 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista.

Vaikka vakuutukset ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, saavat vakuutusyhtiöt jakaa niistä kertyvät voitot samalla tavalla kuin vapaaehtoisista vakuutuksista koituvat voitot.

4. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan
Onko Wahlroos talousfasisti?

"Työeläkeraha on isännätöntä siinä merkityksessä, että suurimpien rahastojen Varman ja Ilmarisen (sekä julkisen vallan eläkevakuuttajan Kevan) johto voi sijoittaa rahoja vapaasti palvelemaan omia rahavaltapyrkimyksiään. Työeläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa sijoitettavaa kaiken kaikkiaan 150 000 000 000 euroa.

Rahastojen valvojiksi ilmoittautuvat työnantajien ja työntekijöiden järjestöt. Se symbioosi on korporatismia, sitä itseään.

Järjestöt käyttävät kansalle – ja tässä tapauksessa työeläkkeen saajille – kuuluvaa valtaa ilman että ne ovat siihen täysin edustavia. Niiden edustajat yhtiöiden hallintoelimissä ovat eläkkeensaajien tavoittamattomissa ja ylisuurilla palkkioilla korruptoituja.

Kun olen nostanut demokratian pelsebuubina framille Wahlroosin, kiinnitän huomion siihen, että hänen johtamansa Sampo Oyj:n ja suurimman työeläkeyhtiömme Varman välillä on kummallinen personaaliunioni.

Varma kuuluu käytännöllisesti katsoen kaikkien merkittävien suomalaisten suuryhtiöiden omistajien kärkikymmenikköön, mutta pienehköillä osuuksilla. Varaa olisi niitä osuuksia kasvattaa sen sijasta että meidän eläkerahoistamme 2/3 sijoitetaan ulkomaille hyödyttämään ulkomaista talouselämää.

Luvut elävät, mutta viime vuoden lopussa Varman 4 000 miljoonan euron ja 70 suomalaisen pörssiyhtiön salkussa yli neljäsosa oli kiinni Sampo Oyj:n osakkeissa ja muita käyvältä arvoltaan suurehkoja myös Fortumissa, Nokian Renkaissa, Wärtsilässä, Nokiassa, Elisassa, Metsossa, UPM-Kymmenessä ja YIT:ssä. Varma on sijoittanut lähes yhtä paljon (3 750 miljoonaa) riskipitoisiin ulkomaisiin hedge-rahastoihin kuin suomalaisiin turvallisiin pörssiyhtiöihin, ja ulkomaisissa sijoituskohteissa on myös monien veroparatiisien yhtiöitä."

* * * *

Joku tietysti aivan oikeutetusti kysyy, että miksi kaivella vanhoja? Tuskin Wahlroos noita juttuja yksin teki?

Aivan oikein. Kyse onkin siitä, että noissa edellä mainituissa Yhtiöissä käytetään lakisääteisissä eli pakollisissa vakuutuksissa, erittäin merkittävässä määrin julkista valtaa.

Sampo - konsernin suurin yksittäinen, ulospäin näytetty, osakkeenomistaja on Suomen valtio, Solidiumin kautta. Eli Sinä ja minä sekä muut veronmaksajat.

Joten ei liene haitaksi, jos maan tapa lakisääteisellä vakuutusalalla saadaan kaikille tutuksi. Vaikkapa Sampo- konserniin kuuluvan If-vakuutusyhtiön kautta?

Maan tapa läpivalaisuun. Aloitus lakisääteisestä vakuutusalasta

Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Vaan yhtä kaikki. Onnittelut "Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjan kirjoittajille. Yhteiskunnalliselta kannalta kirja on mielestäni erittäin mielenkiintoinen.

Toivottavasti kirja herättää myös pitkäkestoista keskustelua siitä, kuinka paljon Suomessa on sellaisia aihealueita, jotka eivät "ylitä" valtakunnallista uutiskynnystä koskaan. Vaikka aihetta olisi. Eli kuka loppujen lopuksi käyttää Suomessa sitä suurinta tiedonvälitysvaltaa, kuka toimittajia kouluttaa ja minkälaisen keinovalikoiman turvin?

Yksi mielenkiintoisimmista näkökulmista ovat tietysti säätiöt. Kuten. Helsingin Sanomain säätiö. Saara ja Björn Wahlroosin säätiö.

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Toisenlaista näkökulmaa, kirjan tiimoilta; ovat nostaneet esiin; ainakin Matti Wiberg Turun Sanomissa Valeproffan vale-Wahlroos - arviossaan ja Jouko Marttila Talouden tulkki - blogissaan.

Upeaa, jos yhtä yhteiskuntamme ja finanssimaailman keskeistä henkilöä käsitellään eri kantilta. Sitä voi kysyä vaikka Kuopiossa Minna Canthilta. Tosin vain patsaalta, mutta eiköhän Björnille tätä tahtia tule omansa?