Uusi ulottuvuus Rusin oikeusjutussa

Yksi selkeistä parannuksista suomalaisissa internetissä toimivissa tiedotusvälineissä on tekstin ja videomateriaalin linkittäminen toisiinsa.

Uutisen otsikon ja tekstin perusteella voi tehdä itse kukin päätökset siitä, että kiinnostaako uutinen laajemmin.

Luin Alpo Rusin tapauksen uutisointia ja kiinnostukseni pomppasi ainakin potenssiin neljä katsottuani MTV3-kanavalta löytyneen Supon kuulusteluvideon. Vakoilu- ja maanpetossyytökset ovat sen verran kovan luokan tykistä, että ainakin Suomessa Rusin ceissi nousee varmasti oikeustieteellisten tiedekuntien vankaksi ja vakioiduksi oppimateriaaliksi.

Rusin kuulusteluvideosta tulee mielestäni esiin mielenkiintoisia asioita.

Kuka henkilö vuoti tiedon Rusin kuulusteluista Supossa tuoreeltaan Yleisradion Olli Ainolalle?
Voidaanko kuulustelussa syyttää mistä tahansa teoista näyttämättä epäilyksenalaiselle, mistä asiakirjoista on kysymys?
Miten pitkään syytöksiin pohjautuvat asiakirjat olivat olleet Supon hallussa?
Miksi Rusin juttu laukesi käyntiin vasta vuonna 2002, jossa kuulusteluvideon syytöksissä olevat vanhimmat asiakirjat olivat vuodelta 1969?
Keiden toimesta Rusin juttu käynnistettiin ja millä faktoilla?
Ovatko keskustelu ja kuulustelu Supossa toistensa synonyymejä?
Kuinka paljon Supolla on vastaavaa vakoiluun ja/tai maanpetokseen viittaavaa vakava luonteista materiaalia vielä varastossaan?
Kuinka moneen suomalaiseen henkilöön ne kohdistuvat?
Milloinka asioista tehdään mahdolliset esitutkinnat ja syyteharkinnat?

Rusin kuulusteluvideo osoitteessa - Body language kertoo aina paljon
(Videon lataantuminen kestää sen kuuluisan "pikku hetkisen"):
http://nettitv.mtv3.fi/uutiset/index.shtml/uutiset/uutiset/lisamateriaali?106368#106368

Tosin video on tehty vain yhdellä kameralla, joten toivottavasti jatkossa myös vastaisten tapausten varalle kuvaus tehdään kahdella kameralla, jolla taltioidaan kulloinkin syytöksiä aiheuttavat asiapaperit. Iso määrä asiapapereita voidaan kuvata digitaaliseen muotoon myös asiakirjaskannerin kautta ja liittää kuvatun videon kuulustelukohtiin.

Sen jälkeen molemmille osapuolille jää identtiset kappaleet siitä, mitä syytökset koskevat.

Näin toimien kuulustelussa olevan oikeusturva parantuu, koska syytöksen alaisia asiakirjoja ei voida enää tuon jälkeen vaihdella mielin määrin. Näin valmistelutyöt on tehty paremmin eivätkä nyt julkisuuteen pullahtaneet samanlaiset mokat Supossa toivottavasti toistu.

- - - - -

Oikeustieteen lisensiaatti Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta on tiedotusvälineissä kertonut, että Rusi korvausvaade on tavaton ja kynnys vahingonkorvausten saamiseen on korkea.

Suomessahan on kaksijakoinen systeemi vallalla. Kun puhutaan yleisesti kustannusten aiheuttamisesta, niin laskelmat ovat yläkanttiin.

Sitten kun puhutaan henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamisesta, niin summat pyörivät reilusti alakanttiin. Sehän on tietysti valtion ja vakuutusalan toimijoiden välitön etu.

Rusin tapauksella tulee mielestäni olemaan merkittävä ennakkopäätöksen luonne, koska vallankäytön kulisseissa työskentelee parhaillaan korvaus- ja oikeuskäytäntöjä uudistava työryhmä, jossa ei ole taaskaan mukana yhdenkään kansalais – tai potilasjärjestöjen edustajaa. Toimintamalli lienee ollut käytössä jo DDR:ssä?

- - - - -

Seuraavat tiedot löytyivät hieman onnekkaasti lähteestä: http://www.om.fi/23367.htm

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta

Valtioneuvosto asettaman henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on yhtenäistää henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevaa korvaus- ja oikeuskäytäntöä.

Neuvottelukunta seuraa korvaus- ja oikeuskäytännön kehitystä tuomioistuimissa ja eri korvausjärjestelmissä. Se voi antaa suosituksia kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä kärsimyksestä suoritettavien korvausten määristä.

Neuvottelukunta voi myös tehdä aloitteita henkilöön kohdistuvien vahinkojen korvaamista koskevissa kysymyksissä.

Neuvottelukunnan perustaminen on osa tämän vuoden alusta voimaan tullutta henkilövahinkojen korvausuudistusta, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on yhdenvertaistaa vahinkoa kärsineiden kohtelua.

Neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä. Uuden neuvottelukunnan ensimmäinen toimikausi on 15.3.2006–31.12.2010.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan kokoonpano:

Puheenjohtaja:
hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä

Jäsenet:
hovioikeudenneuvos Pirkko Mikkola
käräjätuomari Ulla Lahtinen
vakuutusoikeustuomari Aija Peltola
liikennevahinkolautakunnan puheenjohtaja Kyösti Vihermaa
potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja Juhani Kaivola.

Neuvottelukunnan pääsihteerinä toimii Jarkko Männistö.