Rapsakkata

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on vakuutuslääketiede.
Seuraava

A2 - Sisäilman myrkyistä sairastuneet  1

Käsittääkseni myös rakennuksissa käytettävät uudet sisäpinnoitteet ja uudet liimat ovat osoittautuneet ongelmallisiksi.

Tässä tuoretta katsausta eiliseltä sisäilmaongelmista pysyvästi sairastuneiden näkökulmasta.

Ajankohtainen kakkonen
Miksi homepakolaisia ohjataan psykiatriseen hoitoon?

Julkaistu: 1.11.2011 klo 21.00
Katsottu: 1895 kertaa
Poistuu: 1.12.2011 klo 21.00
Katseltavissa ulkomailla

Osuus on heti ohjelman alussa:
http://areena.yle.fi/ohjelma/4935

Vakuutusyhtiöiden ja vakuutuslääkäreiden lähestymisestä aiheeseen saa lisätietoa avoimesta netistä.

Hakusanasetiksi esimerkiksi:
haista home vakuutusoikeus


Vakuutusoikeudellinen syy-yhteys

Olen seurannut jonkin verran Pandremix-rokotteen saamisen jälkeen narkolepsiaan sairastuneiden uutisointia.

Pari päivää sitten uutisvirrassa vilahti Lääkevahinkovakuutuspoolin johtajan Asko Nion sanomana termi "vakuutusoikeudellinen syy-yhteys".

Sama kaveri löytyy muuten potilasvahinkoja Suomessa käsittelevän organisaation alaisuudesta:
Asko Nio, yksikönjohtaja, Potilasvakuutuskeskus

No sittenpä etsiskelin tietoa tuolla hakusanasetillä:
"vakuutusoikeudellinen syy-yhteys".

Toivon alla olevan tiedotteen luettuani sitä, että narkolepsiaan sairastuneiden omaisille kerrotaan mitä tuo termi käytännössä tarkoittaa.

Korvauspäätöksethän tehdään kirjallisessa ja suljetussa käsittelyssä.

* * * * * * * *

Asianajajaliiton tiedotteita ja lausuntoja

7.3.2011 9.30
Asianajajaliitto huolissaan vakuutusoikeuden ratkaisuista

Tiedote
Julkaisuvapaa

Asianajajaliitto huolissaan vakuutusoikeuden ratkaisuista

Suomen Asianajajaliitto on huolissaan vakuutusoikeuden muista tuomioistuimista poikkeavasta ratkaisulinjasta. Korkein oikeus on todennut viime aikoina useissa tapaturma-asioita käsittelevissä ratkaisuissaan, että uhri on ollut oikeutettu sellaiseen korvaukseen, jonka vakuutusoikeus on häneltä evännyt.

Korkeimman oikeuden kumoamissa tapauksissa vakuutusoikeus ei ole hyväksynyt väitettä vamman ja siihen johtaneen tapaturman välisestä yhteydestä. Toisin sanoen vakuutusoikeuden ratkaisun jälkeen uhri on jäänyt ilman korvauksia. Esimerkiksi vuonna 2010 korkein oikeus oikaisi ennakkopäätöksinä kahdeksan tällaista vakuutusoikeuden kielteistä korvausratkaisua. Korkeimman oikeuden mukaan tapauksissa oli kyetty todentamaan, että uhrien vammat johtuivat äkillisistä tapaturmista, eikä vammojen syynä ollut esimerkiksi pitkäaikainen sairaus tai rappeuma.

Asianajajaliiton mukaan vakuutusoikeus ei pidä riittävänä näyttönä sellaista laajaa lääketieteellistä tai muuta selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeuksissa riittäisi korvausten myöntämiseen. Tapaturmavakuutusasioita ei käsitellä käräjäoikeuksissa. Jos työtapaturman uhri on tyytymätön vakuutusyhtiön korvausratkaisuun, hänen tulee valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja sieltä edelleen vakuutusoikeuteen. Kaikkiaan vakuutusoikeudessa käsitellään vuosittain noin tuhat tapaturmavakuutusasiaa.

- Yleisten tuomioistuinten ja vakuutusoikeuden käsitykset tapaturmien ja niistä johtuvien vammojen välisestä yhteydestä näyttävät erkaantuneen huolestuttavasti toisistaan. Korkeimman oikeuden vuosittain julkaisemasta noin sadasta ennakkopäätöksestä huomattava osa näyttää kohdistuvan vakuutusoikeuden linjan korjaamiseen, kritisoi asianajaja Kai Kuusi. Hän toimii Asianajajaliiton hallinto-oikeudellisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

- Korvauslinjojen erilaisuus näkyy esimerkiksi siten, että jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, niin saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, ei vakuutusoikeuden korvauspäätös välttämättä olekaan myönteinen.

Tuorein esimerkki vakuutusoikeuden linjaan kohdistuvasta kritiikistä on helmikuun lopulla annettu korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 2011:16). Ratkaisussa käsitellään työtapaturmaa, jossa uhrin sormi vioittui työpaikalla painavaa peitepakettia siirrettäessä. Vakuutusoikeuden ratkaisun mukaan sormen vioittuminen ei ollut seurausta työtapaturmasta, vaan kyse oli ”spontaanista repeämästä”. Vakuutusoikeuden mukaan kyse oli jopa tyypillisestä tapauksesta, jossa oikeutta korvaukseen ei synny. Korkein oikeus sen sijaan katsoi, että sormi vioittui työtapaturmassa ja kumosi vakuutusoikeuden ratkaisun. Korkeimman oikeuden mukaan uhri oli oikeutettu saamaan vakuutuskorvauksen.

Lisätietoja:
•Kai Kuusi, asianajaja, Asianajajaliiton oikeuspoliittisen valiokunnan jäsen ja hallinto-oikeudellisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, p. 050 3413 966
•Janne Laukkanen, Asianajajaliiton viestintäpäällikkö, 040 588 1925


Seuraava